Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2017

Innovatiisuuden tuskaa

Voimala mielletään usein uusien asioiden kehittäjäksi ja toimijaksi – sitä se onkin!

Kun harjoitteluun astelee rutiineja rakastava, hyväksi havaittujen tapojen orja, 32-vuotias terveydenhoitajaopiskelija, on hän väistämättä epämukavuusalueellaan. Voimalassa työskentely on täynnä erilaisia toimintoja; ryhmätoiminnan suunnittelua, tapahtumien järjestämistä ja uusien toimintatapojen luomista. Voimalahan on juuri sitä: se on innovatiivisen ja luovan ihmisen taivas! Toisessa ääripäässä on juuri edellä mainittu tahmea tapojensa orja, joka yrittää tsempata yhteisen hyvän edessä. Suoritin siis Voimalassa Ikäosaamisen harjoittelun.

Myös projektiluonteisen työnteon omaksuminen ja keskeneräisien töiden kestäminen ja välillä niiden hidas edistyminen kuuluvat Voimalan peruspiirteisiin. Olenkin oppinut itsestäni paljon uutta työharjoittelun myötä. Kaikki-mulle-heti-nyt- mentaliteetin omaavana olen joutunut painimaan oman kärsimättömän luonteeni kanssa, koska kaikki ei ole vain itsestäni kiinni; projektityössä on monta liikkuvaa osaa! Olenkin huomannut, että alku kompuroinnin jälkeen vaihtelevien työtapojen ja epävarmuuden sietäminen voivatkin olla yksi työn helmistä. Voimalassa joutuu pohtimaan asioita monesta eri näkökulmasta, eikä voi noudattaa samoja vanhoja kaavoja, varsinkin jos niitä on mahdollista kehittää.

Voimala työharjoitteluympäristönä on vaativa; mutta antoisa. Opiskelija oppii tietenkin itse harjoitteluun kuuluvista asiasisällöistä, mutta suuri anti on myös työelämätaitojen oppiminen. Työtunnit eivät keräänny itsestään, vaan on oltava skarppina osallistumassa erilaisiin toimintoihin ja suunniteltava omaa ajankäyttöään sen mukaan.

Suosittelen, erityisesti niille, jotka tunnistavat itsensä tekstistä. Meitähän on moneen lähtöön.

Enni, terveydenhoitajaopiskelija

Lisää kokemusta tapahtumien järjestämisestä

Olen Sini, kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija. Tulin tekemään Voimalaan ikäosaamisen harjoittelua ja olen kyllä ollut tyytyväinen päätökseeni. Harjoittelun alkaessa ajattelin, että haluan oppia lisää erilaisten tapahtumien järjestämisestä ja siihen minulla tulikin ihan hyvä mahdollisuus Voimalassa työskennellessäni. Olin mukana järjestämässä 2.11.2016 ollutta Siun päivää Senioripihaan, 7.11.2016 ollutta Muistiseminaaria, 18.11.2016 ollutta AMK-päivää ja 17.11.2016 ollutta Kaatumisklinikkaa Isoon Myyhyn.

Taustaa minulla tapahtumien järjestämisestä ei juuri ollut, jos orkesteriharrastuksen myötä tullutta kokemusta konserttien järjestämisestä ei lasketa. Roolini oli sekä Siun päivässä että Kaatumisklinikassa vastuuopiskelija. Kummassakin projektissa sain olla henkilö, joka oli yhteydessä tapahtumien yhteistyökumppaneihin ja se toi osakseen lisävastuuta järjestelyihin. Yksin tapahtumia ei voi mitenkään järjestää, vaan kaikkien toteutusten takana on aina useampi henkilö ja tiimityöskentely. Minusta oli mahtavaa huomata, miten ihmiset ottivat hoitaakseen oman osansa projekteissa.

Senioripihassa järjestettyyn Siun päivään tehtävät alkuvalmistelut olivat lähinnä Voimalan pisteen ja päivänkulun suunnittelu. Pisteellämme pystyi mittaamaan verenpainetta, puristusvoimaa ja tekemään SPPB-testiä. Itse huolehdin, että tarvittavat välineet oli varattu päivää varten, ja että kaikki käytettävät tavarat olivat Senioripihassa toteutuspäivänä. Kaatumisklinikkaa järjestäessä alkuvalmisteluihin kuului tarvittavien paperimateriaalien hankkiminen ja tekeminen. Olin yhteyssä PKSSK:n yhteyshenkilöön, jonka kautta saimme lisää materiaalia, kuten esimerkiksi luustoliiton esitteitä ja miesten osteoporoosin-esitteitä. Teimme myös yhdessä luokkakaverini kanssa kaatumisen ennaltaehkäisy-flyerin, jota tulostutimme yhteensä 200 kappaletta tapahtumaa varten. Muita ennalta tehtäviä valmisteluja oli tasapainojumpan laatiminen, arpalipukkeiden tekeminen, arpajaispalkintojen hankkiminen, yhteystyökumppanimme Gigantin mainoksen tulostuttaminen, posterin tekeminen, mainoksen ja mainonnan hoitaminen, sekä verenpainemittareiden ja puristusvoimamittarin varaaminen tapahtumaan. Saimme lisäksi tapahtumaamme esiteltäviä kaatumisen ennaltaehkäisyyn käytettäviä apuvälineitä Respectalta.

Muistiseminaarissa ja AMK-päivässä olin mukana toteuttamassa tapahtumia. Muistiseminaarissa 7.11.2016 olin mukana vain toteutuksessa järjestelemässä koululla paikkoja ja keräämässä tabletilla palautetta iltapäivällä tapahtuman asiakkailta. AMK-päivässä pidimme yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa Voimalan pistettä Voimalan tuvassa. Meidän pisteellämme oli mahdollisuus harjoitella tapahtumasuunnitelman tekemistä ja kasata anatomian torsoja käyttäen apuna fysiologian ja anatomian kirjoja.

Voimala-nalle Kaatumisklinikassa IsoMyyssä

Voimala-nalle Kaatumisklinikassa IsoMyyssä

Yhteenvetona mitä tapahtumien järjestämisestä opin Voimalan harjoittelun aikana:

  • Oma rooli projekteissa kannattaa selvittää hyvissä ajoin ja selvittää Voimalan moodlen avulla, mitä roolissa olo vaatii
  • Kannattaa ottaa yhteyttä muihin projektissa oleviin opiskelijoihin mahdollisimman äkkiä harjoittelun alettua, jotta pääsee kärryille toteutuksiin. Varsinkin, jos projektit ovat jo käynnissä!
  • Huolehtia, että työnjako on tasainen kaikissa projekteissa. Kenenkään ei tarvitse hoitaa koko projektia yksin
  • Sähköpostia kannattaa seurata joka päivä, mieluiten viikonloppunakin
  • Minusta kannattaa kysyä rohkeasti Voimalan koordinaattorilta apua eri projekteihin, jos tuntuu ettei omasta tai ryhmän pähkäilystä huolimatta homma etene!
  • Aikataulujen sopiminen monen ihmisen kanssa voi olla hankalaa, mutta kannattaa käyttää kalenteria, jotta sovitut tapaamiset pysyvät muistissa

Sini, sairaanhoitajaopiskelija

Kokonaisvaltaista työtä kotikäynneillä

Moikka. Olen kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelija ja suoritan neljättä käytännönopiskelijaksoani voimalaelämän merkeissä. Voimalassa olen päässyt tekemään paljon aiemmista harjoittelujaksoista poikkeavia töitä moniammatillisissa työryhmissä.

Aiemmissa harjoitteluissani työpiste on ollut aina yhdessä paikassa, jonne asiakkaat tulevat itse käymään. Voimalassa olen päässyt käymään paljon kotikäynneillä useammassakin paikassa. Voimalaelämästä sanana tuleekin omien kokemusteni perusteella mieleen liikkuvaa ja aikatauluiltaan muuttuvaa työtä, jossa toimintaympäristöön tulee mukautua nopeasti ja itseohjautuvasti. Työ saattaa tapahtua useassa paikassa saman päivän aikana ja työpari/-ryhmä muuttua päivän aikana. Paljon aikaa menee aikataulujen ja kyytien sopimiseen sekä omien ruokailuiden yms. järjestämiseen. Olen ollut Voimalassa oloni aikana Oma aika-, Omaisvoima- sekä Kotiutumisen tuki-projektien myötä asiakkaiden luona kotikäynneillä.

Työ asiakkaan kotona on myös erilaista kuin vastaanotolla, asiakas on omassa päivittäisessä toimintaympäristössään, jolloin asiakkaan toimintakyvystä saa hyvän kuvan ja ongelmakohtiin on periaatteessa helppo vaikuttaa. Kuitenkin koti on asiakkaan päivittäinen ympäristö ja sitä tulee kunnioittaa, se miten muutosehdotuksia kodin tai siellä toimimisen suhteen ehdottaa, tulee harkita tarkkaan ja olla hienotunteinen. Oma työnkuva ja rooli tulee kuitenkin muistaa ja tuoda tärkeitä asioita ilmi niitä kohdatessaan. Kotona tapahtuvassa työssä tulee ottaa huomioon myös asiakkaan omaiset, jotka usein asuvat tai vierailevat kotona. Myös kotihoito on ollut kotikäynneillä läsnä, työ kotona on ollut siis monipuolista niin työryhmän, ympäristön kuin asiakkaan sosiaalisen verkoston myötä.

Suurin apu ja samalla oppimiskokemus kotikäynneistä on tullut itselleni moniammatillisuuden myötä. Kotona tulee itse tarkkailtua asiakkaan liikkumista hänen toimintaympäristössään. Moniammatillisissa työpareissa toimiessa olen oppinut siitä, mitä muiden ammattiryhmien edustajat tekevät samoissa tilanteissa.

Joonas, fysioterapeuttiopiskelija

Ryhmätoimintaa muistin tueksi

Olemme kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa ja olemme Voimalassa suorittamassa toista käytännön harjoittelujaksoa. Yhtenä tehtävänämme oli vastuuopiskelijan rooli Muistin virkistäjät-ryhmässä. Ryhmä koostui työikäisistä henkilöistä, joilla on muistisairaus. Ryhmä kokoontui Karelia-ammattikorkeakoulun tiloissa kahdeksan kertaa.

Loimme jo ensimmäisen ryhmäkerran jälkeen muiden ryhmänohjaajien kanssa alustavan teemarungon, jota noudatimme seuraavat ryhmäkerrat. Teemoja olivat tasapaino, motoriikka, luovuus, laulut, tanssit, rentoutus, ulkopelit ja rastikerta. Ryhmäläiset tykkäsivät eniten tansseista ja ulkoilusta. Ryhmäkerrat olivat hyvin erilaisia, ja ohjelmat koostuivat teeman mukaisesti monipuolisista toiminnoista.

Ryhmäkerrat opettivat meille ryhmänohjaustaitoja, asiakaskohtaamisia sekä asiakaslähtöistä työskentelyä. Ryhmä oli hyvin heterogeeninen, ja kiinnitimme siihen huomiota ohjauksessamme.

Haastaviksi asioiksi koimme ajankäytön sekä ohjausvastuiden jakamisen. Ajankäyttöä oli välillä todella vaikea arvioida. Ohjaukset jakaantuivat hieman epätasaisesti ja välillä oli epäselvää kuka oli pääohjaaja.

Kokonaisuudessaan pidimme ryhmästä ja sen ohjaamisesta. Asiakkaidenkin palautteet olivat positiivisia. Saimme ryhmästä työkaluja toimia tulevaisuudessa muistisairaiden henkilöiden kanssa.

Emmi ja Suvi, fysioterapeuttiopiskelijat