Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2018

Hyvä sydämen kevät

Moi. Minun nimeni on Jenni ja olen terveydenhoitajaopiskelija Karelia-ammattikorkeakoulusta. Suoritan Ikäosaamisen harjoitteluani Voimalassa nyt keväällä 2018. Harjoitteluni täällä alkaa olemaan loppusuoralla, joten on aika kullata muistot.

Joka lukukausi Voimala järjestää yhteistyössä Sydänyhdistyksen kanssa Hyvä Sydän-ryhmän. Ryhmän toiminta-ajatus mukailee TULPPA-kuntoutusta, joka on tullut tutuksi viimeisten viikkojen aikana varsin mukavasti. Ajatuksena ryhmässä on siis käydä läpi erilaisia teemoja sydämen terveyttä ajatellen. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 13-14:30, minkä jälkeen jokaisella ryhmäläisellä on yksilöohjaus fysioterapiaopiskelijoiden kanssa.

Teemoina ovat olleet mm. valtimoterveys ja liikunta, ravitsemus, stressinhallinta ja mielenterveys, ensiapu ja vapaavalintainen aihe. Valtimoterveydessä ja liikunnassa kävimme läpi liikunnan vaikutuksista elimistöön ja etenkin verenkiertoon ja sydämeen.  Ryhmäläiset pääsivät rakentamaan liikuntapiirakoita pienryhmissä sekä keskustelemaan yhdessä esimerkiksi siitä, kuinka kauan kestää, että säännöllisen liikunnan vaikutukuset näkyvät elimistössä.

Ravitsemus-teemassa kävimme läpi ravitsemussuosituksia, kuitutestiä sekä osallistujat pääsivät täyttämään ruokapäiväkirjaansa kotitehtäväksi, mitkä he arvioivat seuraavalla tunnilla. Stressinhallintakerralla kävimme ryhmäläisten kanssa läpi yhdessä stressin vaikutuksista elimistöön sekä valtimoterveyteen ja ryhmäläiset pääsivät pareittain keskustelemaan stressaavista asioista. Toiseksi viimeisellä kerralla ryhmäläiset pääsivät harjoittelemaan ensiaputaitoja. Pisteinä oli painelupuhalluselvytys, defibrilaattorin käyttö, tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon sekä raajamurtuman tukeminen. Tämä kerta oli hyvin innostava. Ryhmäläiset kokivat toiminnan tarpeelliseksi jatkoa ajatellen.

Tällä hetkellä olemme ryhmän kanssa siinä tilanteessa, että viimeinen, eli vapaavalintainen aihe on enää jäljellä. Kyseiselle kerralle ei ryhmäläisillä ollut toiveita, joten olemme järjestäneet erilaisia tehtäviä heille hieman kevennykseksi painavien asioiden jälkeen. Tämä ryhmä on ollut itselleni mielenkiintoisin ryhmä, sillä aihe kiinnostaa minua paljon. Teen keikkatöitä ajoittain sydänosastolle, minkä vuoksi aihe myös kiinnostaa itseäni paljon.

Nyt on kuitenkin päästettävä sydänryhmäläiset kesälaitumille ja nii lähden myös minäkin. Hyvää kesänodotusta kaikille!

Jenni, terveydenhoitajaopiskelija

Yhteistyö Nuorisoverstaan kanssa

Olen kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija. Suoritin Voimalassa perhehoitotyön harjoittelun. Voimalan asiakasryhmäksi on aiemmin profiloitunut enemmän vanhempi väestö. Lapset ja perheet ovat tulleet Voimalalle asiakasryhmäksi vasta myöhemmin. Pääsimmekin olemaan mukana uusien asiakassuhteiden muodostamisessa. Yhteistyö Nuorisoverstaan kanssa on yksi tällainen uusi alkava asiakassuhde.

Työskentely Voimalassa on luonteeltaan projektiluontoista. Itselläni ei ole juurikaan kokemusta tämänkaltaisesta työskentelystä aikaisemmassa elämässäni.

Siksipä olikin hyvä, että meidän tiimimme yhteistyö Nuorisoverstaan kanssa oli melkeinpä malliesimerkki projektityöskentelyn kulusta; ainakin projektien alkutaipaleella. Saimme opiskelijoina työskennellä hyvin itsenäisesti ja päättää melkeinpä kokonaan oman tekemisemme sisältö, tietenkin Nuorisoverstaan toivomuksia kuunnellen.

Osaltamme koko työskentely lähti liikkeelle yhteisestä palaverista, jossa kävimme lyhyesti esittelemässä Voimalan toimintaa ja kuuntelemassa Nuorisoverstaan henkilökunnan näkemyksiä ja toivomuksia yhteistyömme suunnalta. Tämä tapahtui vielä aivan harjoittelumme alkuviikoilla, joten tässä vaiheessa emme oikein itsekään olleet perillä siitä, mikä Voimala on ja mitä me siellä teemme. Onneksi palaverissa oli mukana Tarja Laatikainen esittelemässä Voimalaa ja sen toimintaa. Me opiskelijat emme olisi paljoa osanneet vielä sanoa.

Saimme kuulla palaverissa henkilökunnan toiveita. Esiin nousseita toivomuksia olivat muun muassa ohjatun liikunnan järjestäminen sekä erilaisen terveystietouden jakaminen. Nuorisoverstaan toimintaa säätelevä lainsäädäntö vaatii, että heidän toimintansa on nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää. Kyseessä ei siis ole yksinomaan työpaja, vaan toiminnan on oltava tavoitteellista ja nuorten asiaa ajavaa. Meidän tulisi ottaa myös nämä asiat huomioon tulevassa toiminnassamme.

Nuorisoverstaalla oli myös jo jonkin asteista kokemusta yhteistyöstä Voimalan kanssa. Edellisen syksyn Voimalan opiskelijat olivat osana perhehoitotyön harjoittelun projektityötä käyneet pitämässä toiminnallista ohjausta verstaalla. Henkilökunta oli kokenut tämän hyvänä sisältönä. Tutustuimmekin edellisten opiskelijoiden raporttiin suunnitellessamme omaa toimintaamme. Sieltä saimme vihjeitä siitä, minkälainen toiminta oli koettu hyväksi ja vähän vihjettä siitä, mitä kannattaa välttää.

Ensimmäisellä kerralla ajatuksenamme oli enemmänkin tutustua itse verstaalla oleviin nuoriin ja saada heiltä palautetta ja toivomuksia siitä, millaista toimintaa he toivoisivat meidän järjestävän heidän kanssaan. Lisäksi halusimme tarjota poikkileikkauksen siihen sisältöön, mitä meillä olisi heille järjestää. Päädyimme käytännön ratkaisuna siihen, että jaoimme osallistuvat nuoret pienempiin ryhmiin. Näin pystyimme pitämään ohjelmaa pienemmälle porukalle kerrallaan, mikä helpotti toiminnallisen sisällön toteuttamista. Ryhmät kiersivät eri pisteillä. Yhdellä pisteellä oli tietoa ravitsemuksessa, toisella keskusteltiin liikunnasta fysioterapeuttiopiskelijan johdolla ja kolmannella nuoret saivat kokeilla “kännilaseja” ja saivat hieman tietoa päihteistä. Viimeisellä pisteellä oli leikkimielinen pieni terveysvisa, jonka aihesisällöksi oli valittu niitä aiheita, joita muilla pisteillä ei tullut. Näin pyrimme jollain lailla antamaan ajatusta siitä, mitä aiheita voisimme sisällyttää tulevaan toimintaamme. Lisäksi mukanamme oli Sykettä-edustaja kertomassa korkeakouluopiskelijoille tarjotuista liikuntamahdollisuuksista.

Nuorten palautteita keräsimme monivalintakysymyksiä sisältävällä sähköisellä kyselyllä sekä padlet.com -sivustolle laaditulla vapaalla palautealustalla. Kyselyyn vastasi noin kolmannes osallistuneista nuorista ja vapaata palautetta tuli kolme kappaletta. Nuoret pitivät toiminnallisesta ohjelmasta, kuten kännilaseista ja olisivat toivoneet terveysvisan olleen haastavamman. Kokonaisuutena nuoret vaikuttivat pitäneen ohjelmasta ja verstaan työntekijä antoi positiivista palautetta.

Seuraavan kerran sisällöksi valittiin stressinhallinta. Ajatus lähti verstaan työntekijän esittämästä toiveesta. Hänen mukaansa monella verstaalla käyvällä nuorella on paniikkihäiriön omaisia ongelmia. Hän toivoi meiltä jonkinlaista nuoria näiden ongelmien kanssa tukevaa ohjelmaa. Hänen näkemystään tuki myös kyselyn vastaukset, joissa mindfulness-teema ja stressinhallinta nousivat eniten valittujen vaihtoehtojen joukkoon.

Toimimme hyväksi toteamallamme tavalla jakamalla nuoret pienempiin ryhmiin. Tällä kertaa annoimme nuorten muodostaa omat ryhmänsä. Tämä olikin varmasti hyvä ratkaisu aiheet huomioiden. Tutussa ryhmässä nuoret pystyivät ehkä olemaan hieman rennommin. Aiheet oli tällä kertaa jaettu stressin vaikutuksiin ja stressinhallintaan, rentouttaviin hengitysharjoitteisiin ja mindfulness-meditaatioharjoitteisiin. Nuorisoverstaan tilat olivat hieman ongelmalliset ainakin itse vetämäni mindfulness-teeman kohdalla. Koska muut tilat olivat käytössä, jouduin vetämään ryhmät aulatilassa, jossa oli huono ilmanvaihto sekä melua viereisestä muusta toiminnasta.

Mutta ongelmista huolimatta saimme ohjelman vedettyä. Tällä kertaa yksi nuorista jäi myös hetkeksi keskustelemaan kanssamme aiheeseen liittyen. Tässä myös käytössä oleva tila oli vähän huono; nuori tuntui haluavan keskustella, mutta huone oli julkinen eikä meillä ollut oikein mahdollisuutta keskustella kunnolla mahdollisesti arkaluontoisiksi koetuista asioista. Nuoristoverstaan ohjaajilta emme tällä kertaa saaneet palautetta.

Kokonaisuutena koin tämän projektin hyvin opettavaisena esimerkkinä projektityöskentelystä sekä siihen liittyvistä haasteista. Opin, että kunkin projektin suunnitteluun kannattaa tiimin kesken pyhittää oma aikansa, muuten voi olla vaikeaa löytää sopivaa aikaa kaiken muun harjoitteluun liittyvän toiminnan keskeltä.

Jaakko, sairaanhoitajaopiskelija

Seksuaaliterveysasioita ammattiopisto Luovilla

Olen Joona, 23-vuotias sairaanhoitajaopiskelija ja Voimalassa suoritan perhehoitotyön työharjoittelujaksoani. Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus pyysi Voimalasta opiskelijoita avuksi järjestämään ammattiopisto Luoville koulutusta unesta ja seksuaaliterveydestä, mitä Luovilta olivat toivoneet. Teemana seksuaalisuus on minulle tutuhko, sillä olen tehnyt opinnäytetyön seksuaalisuus-ja sukupuoliasioihin liittyen.

Ammattiopisto Luovi on erityistarpeessa oleville nuorille tarkoitettu ammattiopisto. Nuorten erityistarpeet täytyi huomioida koulutusta suunniteltaessa. Valmistelin nuorille diaesitystä ja tärkeää oli välttää liian monimutkaista kielenkäyttöä. Esitykseni sisältö koostui seurustelusuhteen, seksuaalisuuden moninaisuuden, seksuaalisen häirinnän sekä seksuaalisen hyväksikäytön aihepiireistä. Lisäksi valmistelin kondomin käyttökoulutusta nuorille, jotta he oppisivat harrastamaan turvallista seksiä.

Ammattiopisto Luovi sijaitsee Käsämässä ja suuntasimme sinne pitämään rastejamme heidän Hyvinvointi-päivässään. Meidät otettiin hyvin vastaan Luovin puolesta ja Kansanterveyden keskuksen työntekijät avustivat meitä myös. Luokkaryhmiä tuli yhteensä kuusi päivän aikana ja rastit olivat puolen tunnin mittaisia. Nuorien erityistarpeen tasot vaihtelivat suuresti eri luokkien kesken, mikä aiheutti hieman hankaluuksia hetkittäin esitystä pidettäessä.

Esitysten pitäminen meni pääosin hyvin, kuitenkaan en paljoa keskustelua saanut nuorissa heräteltyä, etenkään isoimmissa ryhmissä. Osa nuorista oli erittäin vaivaantuneita seksuaalisuus aiheesta ja seksistä puhumisesta. Kondominkäyttökoulutus meni pääosin hyvin – osa nuorista oli todella iloisia päästessään harjoittamaan kondomin käyttöä. Kuitenkin muutama nuori ahdistui suuresti edes kondomin käytöstä puhuttaessa. Nuoret reagoivat eri tavoin.

Luovin ohjaajat antoivat hyvää palautetta koulutuksesta ja ilmeisesti Luovilla on opiskelijoiden kesken paljonkin seurustelusuhteita, joten koen koulutuksen olleen kohtuullisen onnistunut ja tarpeellinen. Sitä pitäessäni opin kohtaamaan erityistarpeisia nuoria ja keskustelemaan luontevammin nuorten kanssa aroista ja kiusallisista aiheista.

 

Joona, sairaanhoitajaopiskelija

Perheentalon Nalleneuvola ja Voimala-harjoittelu

Olen Siiri, 33-vuotias viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Liperistä. Suoritan Voimalassa perhehoitotyön harjoittelua, jonka aloitin tämän vuoden alussa. Perheentalon Nalleneuvolan järjestäminen kuului osana perhehoitotyön harjoittelussa suoritettavaa projektia.

Perheentalon Nalleneuvolan tarkoituksena on lieventää lasten mahdollisia ennakkoasenteita lääkäreitä ja sairaalakäyntejä kohtaan sekä tuottaa samalla myös terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa niin lapsille, kuin aikuisille. Nalleneuvola on alun perin ollut Karelian AMK:n opiskelijoiden toiminnallisen opinnäytetyön tuotos, joka on osoittautunut menestykseksi useamman toimintavuotensa aikana.

Projekti käynnistyi jo ennen varsinaisen harjoitteluni alkua, kun perheentalon perehdytyksessä perheentalon ohjaajat pyysivät valmiin ohjelman meidän järjestämästämme toiminnasta nalleneuvolaan. Päätimme parini kanssa käyttää mahdollisimman paljon Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskukselta lainattavaa 1-6 vuotiaiden lasten Semppi-salkkua, koska sieltä löytyi paljon hyvää materiaalia hyödynnettäväksi terveysaiheisiin teemoihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen päivä nalleneuvolassa tietenkin jännitti, vaikka lasten kanssa kohtaaminen ja vuorovaikutus eivät olleet uusia asioita minulle. Vieraissa tiloissa toimiminen tietyssä roolissa itsenäisesti tuntuivat yhtäkkiä hyvin haasteelliselle, mutta onneksi sain tukea opiskelijapariltani. Heti ensimmäisestä kerrasta lähtien huomasimme, että nalleneuvola on suosittu lasten ja vanhempien keskuudessa.

Kohtaamiset lasten ja vanhempien kesken olivat jokainen omanlaatuisiansa ja antoivat paljon kokemuksia erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Uskon, että tilanteet antoivat minulle monipuolisia valmiuksia kohdata perheitä myös jatkossa sairaanhoitajan työtehtävissä. Mikä toimi yhdelle, ei välttämättä toimi seuraavalle.

Voimalassa on harjoittelussa ajoittain myös vaihto-opiskelijoita, myös me saimme ripauksen kansainvälisyyttä muutaman viikon ajan harjoittelussa, kun espanjalainen sairaanhoitajaopiskelija kulki matkassamme. Oli mukavaa nähdä, että lasten kanssa vuorovaikutteinen toiminta ei välttämättä kaipaa yhteistä kieltä, vaan toiminta onnistuu myös muulla tavalla elehtien sekä leikkien.

Mieleenpainuvimmat hetket nalleneuvolasta ovat ehkä niitä hetkiä, kun sai leikkiä lasten kanssa ja nähdä miten lapset eläytyvät leikissään sataprosenttisesti tilanteeseen ja kuinka mielettömän hyviä he ovat käyttämään mielikuvitustaan hoitaessaan lelulle sattunutta haaveria tai sairautta. Viimeinen nalleneuvola-kerta oli mielestämme kaikkein onnistunein kokonaisuus, johon oli hyvä lopettaa. Olimme onnistuneet laatimaan juuri sopivanmittaisen rentoutussadun, johon saimme lapsia ja vanhempia hyvin mukaan.

Nyt, kun harjoittelustani on takana viisi viikkoa, voisin sanoa, että Voimala on tarjonnut hyvin monipuolisen oppimisympäristön. Pääasiallisesti harjoittelu Voimalassa vaatii itseohjautuvaa asennetta sekä tiimityöskentelytaitoja, eikä aikataulujen laatimisen taidoistakaan ole haittaa. Ihminen on siitä hieno kokonaisuus, että kaikissa taidoissa voi kehittyä niin halutessaan. Harjoitteluni aikana olen joutunut olemaan myös oman mukavuusalueeni ulkopuolella ajoittain. Mielestäni sellaiset hetket kehittävät parhaiten, kun huomaa, että kaikesta selviää ja tiimityöskentelyssä on voimaa.

Siiri, sairaanhoitajaopiskelija

Voimaannuttavaa stressinhallintaa

Terve! Olen Jessika, ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelija Riveriasta. Suoritan Voimalassa kuntoutumisen tukemisen harjoittelua, joka kestää 6 viikkoa. Työajat ovat joustavia, ne sovitaan oman tiimin kesken. Harjoittelu Voimalassa opettaa mm. oman ajankäytön suunnittelua. Moniammatillisessa ympäristössä ja tiimissä työskentelyt tulevat myös tutuiksi. Voimala tukee hyvin harjoitteluani hyvinvointia edistävän ja kuntoutumista tukevan ryhmätoiminnan kautta.

Voimalassa olen päässyt mukaan erilaisten projektien suunnitteluihin, joista yksi on Voimaannuttavaa stressinhallintaa-ryhmä. Ryhmän tarkoituksena on tarjota työkaluja ja keinoja stressinhallintaan, ja se on suunnattu työikäisille (opiskelijat ja työssäkäyvät). Tämä kevät 2018 on ryhmän pilotti, ja sen suunnittelu on käynnistetty kahden fysioterapeuttiopiskelijan toiminnallisena opinnäytetyönä syksyllä 2017. Voimaannuttavaa stressinhallintaa-ryhmä kokoontuu viikoilla 7-14 keskiviikkoisin 1,5h ajan, ja asiakkaita on nyt viisi. Ryhmäkertoja suunnittelemme yhdessä tiimin kanssa, johon kuuluu lisäkseni toinen lähihoitajaopiskelija, kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa ja fysioterapeuttiopiskelija. Osalla suunnittelukerroista on mukana myös musiikinopiskelijoita.

Ryhmäkerroilla annamme asiakkaille tietoa stressistä ja stressin vaikutuksista, ohjausta ja neuvontaa stressinhallinnan eri menetelmistä sekä levon ja ajanhallinnan merkityksestä. Lisäksi käymme läpi rentoutus- ja kehotietoisuusmenetelmien käyttöä, omien vaikutusmahdollisuuksien tiedostamista, liikunnan laadun ja määrän vaikutuksista stressinhallintaan sekä Green Care-menetelmiä. Green Caressa luonto on osana stressinhallintaa; tutustumme luontomenetelmiin ja luonnon elvyttäviin vaikutuksiin. Käymme ryhmissä keskustelua ja olemme tehneet mm. hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia. Annamme jokaisella ryhmäkerralla pienen kotitehtävän, minkä voi halutessaan tehdä ja soveltaa omaan arkeen sopivaksi. Ryhmän tila valmistellaan joka kerralle rennoksi. Kaikkia valoja ei pidetä päällä, ja on vilttejä sekä säkkituoleja ja jumppamattoja, joissa saa ottaa mahdollisimman rennon asennon.

Niistä ryhmäkerroista, missä olen ehtinyt olla mukana, on jäänyt hyvä fiilis. Asiakkaiden palaute on ollut positiivista ja heidän toiveitaan otetaan huomioon. Hengitysharjoitusta on saatettu hyödyntää omassa arjessa. Vaikka osa ryhmäkerroilla käydyistä asioista on saattanut olla asiakkaille jo entuudestaan tuttuja, niin osa asioista toimii hyvänä muistutuksena, kuten pysähtymisen ja läsnäolon merkitys. Nämä asiat koetaan arjessa haastaviksi. Tavoitteena on vähentää stressiä ja suorittamista, sekä sisällyttää omaan arkeen stressiä helpottavia harjoitteita. Ensimmäisellä ryhmäkerralla tunnelma tuntui aluksi jännittyneeltä, mutta jännitys on helpottanut, kun asiakkaat ja me ohjaajat olemme päässeet tutustumaan toisiimme. Me ohjaajatkin olemme jakaneet myös omia kokemuksia stressiin liittyen. Keskustelua ja nauruakin on syntynyt ja seuraavia tapaamiskertoja odotellaan. Ryhmätoiminta jatkuu, vaikka ohjaajat välillä vaihtuvatkin.

Opin itsekin näistä kerroista mm. sen, että olisi hyvä muistaa välillä pysähtyä ja elää hetkessä, keskittyä kuuntelemaan omaa kroppaa. Aina ei tarvitse olla suorittamassa.

 

Jessika, lähihoitajaopiskelija