Ilo irti Voimalasta!

Heippatirallaa!

Olen fysioterapeuttiopiskelija Tiia-Maria ja minulla oli neljäs työharjoittelu Voimalassa. Työharjoitteluni kesti noin 10 viikkoa, joten osallistuin useaan projektiin alkumetreistä lähtien. Voimalaan harjoitteluun meno oli minulle päivän selvää alusta asti, koska halusin nähdä myös projektipuolen työelämää. Lähdin harjoitteluun avoimin ja positiivisin mielin. Tiesin, että harjoittelusta saa itselleen juuri sellaisen kuin oma asenna Voimalaa kohtaan on. Itse odotin innolla mitä kaikkea uutta voin oppia tätä kautta. Oppeja tuli todella monelta osa-alueelta: moniammatillisuudesta, johtamisesta, organisoinnista, tiedon ja taidon jakamisesta ja vaihto-opiskelijoiden kanssa eri koulutusten ja maiden kulttuurien eroista.

Minulla oli harjoittelun aikana kaksi pidempi aikaista vastuuprojektia, kolme yksilöasiakasta ja lukuisia muita projekteja. Kaikissa projekteissa sain työskennellä sairaanhoitaja- tai terveydenhoitajaopiskelijan kanssa. Opin uusia taitoja ja tietoja ja sain myös jakaa omaa oppiani muiden kanssa. Vastuullani oli yhdessä sairaanhoitaja opiskelijan kanssa Hyvä sydän –ryhmä sekä Muistin virkistäjät. Molempien ryhmien läpi vienti oli hyvin antoisaa ja suunnittelussa ja ohjauksessa tulivat niin työkaverit kuin asiakkaatkin tutuksi. Molempien ryhmien kautta opin paljon lisää kyseisten sairauksien hoidosta ja etenemisestä.

Mielenkiintoisimpana projektina pidin Terveysmessuja Pyhäselän vankilaan. Niiden suunnittelu ja toteutus oli mielenkiintoista, koska en ollut aiemmin käynyt vankilassa tai ollut muutenkaan kontaktissa vankien kanssa. Lähdimme tiimin kanssa avoimin mielin kohti tätä seikkailua. Päivä oli erittäin hauska ja saimme niin vangeilta kuin vankilan työntekijöiltä paljon kiitosta. Oli mukavaa, kun kaikki nauttivat päivästä.

 

Aluksi tiimimme oli hyvin pieni ja tämän takia myös kiirettä piti ensimmäiset kuukaudet. Loppupuolella tiimimme koko kasvoi, mutta töitä riitti kuitenkin hyvin kaikille. Tiimimme organisoi hyvin työtehtävät eri henkilöiden kesken ja pyrki jakamaan niitä tasaisesti kaikille. Pidimme myös ”tsekkaus”palavereita keskenämme, jos meillä oli epävarmuutta, miten projektien etenemisestä.

Harjoittelussa sain hyvää oppia työorganisaation pyörittämisestä, projektien käynnistämisestä, suunnittelusta ja toteutuksesta. Kontakteja tuli paljon ja moneen suuntaan, tahoon ja ikäluokkaan, joten itselläni ainakin kehittyi asiakkaiden kohtaamistaito reilusti. Nyt olen askelta lähempänä työelämää ja myös askelta valmiimpana sinne. Oppia kertyi monenlaista ja vaikka kaikki ei olekaan sitä fysioterapiaa itsestään, tiedän voivani käyttää tietoa useissa tulevaisuuden asiakastilanteissa.

Tiia-Maria, fysioterapeuttiopiskelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *