Kategoria: Blogi

Kauniina keväisenä päivänä laivan irtautuessa Katajanokan satamasta kohti Tukholmaa, käynnistyi Suomen telelääketiede ja eHealth seuran (Finnish Society of Telemedicine and eHealth, FSTeH) järjestämä kansainvälisen konferenssi. Konferenssin teemat toivat esiin kansainvälisen ja pohjoismaisen terveys- ja informaatioteknologian eri suuntauksia ja ratkaisuja laajasti ja monipuolisesti. FSTeH:n tehtävänä on ollut perustamisvuodestaan 2004 lähtien edistää terveyttä välittämällä tietoa telelääketieteen ja informaatioteknologian mahdollisuuksista terveyspalveluissa. Konferenssin lähes 250 osallistujaa tulivat 23 maasta ja puhujat edustivat laajasti erilaisia organisaatioita niin yritys-, järjestö- kuin koulutus- ja tiedemaailmastakin. Pohjois-Karjalan Digisote-hanke esittäytyi konferenssissa yhdessä Pohjois-Savon Digisote-hankkeen kanssa posterilla, joka esitteli hankkeissa sovellettua ketterää kokeilukulttuuria. Kaksipäiväisen laivakonferenssin ohjelma oli hyvin tiivis. Tarjolla oli suurimman osan aikaa kaksi rinnakkaista sessiota. Tukholmassa ohjelmaan kuului vierailuja mm. paikallisiin vienninedistämisorganisaatioihin ja ict-alan yrityksiin.

Konferenssin avasi ministeri Annika Saarikko, jonka mukaan eTerveyden sijaan tulisi puhua vain terveydestä, koska sähköiset terveyspalvelut ovat jo nykyisin normaali osa terveyspalveluja. Sydänyhdistyksen puheenjohtajana Tuija Brax puolestaan toi esille, miten sydänsairauksien akuutti hoito Suomessa on kansainvälistä huipputasoa, mutta sydänsairauksien kuntoutukseen ja ennalta ehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tässä sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen olisi otettava avuksi. Brax nosti esiin myös asiakkaan muuttuvan ja entistä aktiivisemman roolin tulevaisuuden terveyspalveluissa. Kun asiakas saa valita, missä häntä hoidetaan, on tärkeää tuottaa luotettavaa tietoa tarjolla olevien palveluiden laadusta, jonka tiedon perusteella asiakas voi tehdä valintansa. Tarvitaan laaturekistereitä, ei mainontaa, Brax korosti. Myös kommunikaation laatu nousee tulevaisuuden palveluissa entistä tärkeämpään asemaan. Tutkimusten mukaan lääkärin valintaan vaikuttaa eniten potilaan kokemus kohtaamisen laadusta lääkärin kanssa. Brax nosti esiin tarpeen pitää huolta myös niistä, jotka ovat vaarassa jäädä digitaalisesti tuotettujen palveluiden ulkopuolelle.

Lääkäri Santeri Seppälä ennusti tekoälyn roolin kasvavan merkittävästi lääkärin työssä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vielä lääkäreitä ei kuitenkaan kouluteta Suomessa big datan ja koneoppimisen hyödyntämiseen, toisin kuin esim. Britanniassa. Tulevaisuudessa lääkäri saa sähköisistä lähteistä valtavan määrän tietoa, jonka pohjalta tekoäly kykenee tekemään tietyt johtopäätökset huomattavasti luotettavammin kuin ihminen. Kuitenkin Seppälän mukaan lääkäriä tarvitaan edelleen, koska empatiaa ja ihmisen kohtaamista ei voi korvata koneilla tai teknologialla. Vantaan kaupungissa on kokeiltu tekoälyn ohjaamaa oiretiedustelua, jonka pohjalta vain osa yhteydenoton tehneistä asiakkaista ohjautui lääkärin vastaanotolle. Kokeilu tuotti taloudellista säästöä noin 30 euroa asiakasta kohti.

THL:n tutkija Hannele Hyppönen oli tutkinut kansalaisten kokemuksia sähköisistä palveluista. Suomalaisilla on tutkimuksen mukaan hyvät perustaidot sähköisten ja mobiilipalvelujen käyttöön sekä myönteinen asenne niiden käyttöä kohtaan. Suurin osa vastanneista (68%) oli käyttänyt ainakin jotain sähköistä palvelua viimeisen vuoden aikana, esimerkiksi tarkastellut omia terveystietojaan tai lääkemääräyksiään verkossa. Palvelutarjonta on kasvanut voimakkaasti, mutta niiden saavutettavuudessa on Hyppösen mukaan edelleen paljon haasteita. Suurimpana (35 %) esteenä palvelujen käytölle tutkimuksessa paljastui uskomus, etteivät sähköpostiviestit voi korvata kohtaamista kasvokkain. Osan (n. 20 %) mielestä sähköisten palvelujen käyttö oli liian monimutkaista tai esteenä koettiin taitojen riittämättömyys palvelujen käyttöön. 15 %:lla vastaajista ei ollut käytettävissä omaa tietokonetta ja internet-yhteyttä.  Neljäsosa vastaajista koki sähköisten palvelujen tukevan omahoitoa ja hyvinvointia. Sähköisten palvelujen suurimpina etuina nähtiin ajan ja rahan säästö, hoidon parantuminen ja palveluiden nopeampi saatavuus. Sähköisen seurannan ja mittausten avulla oli mahdollista vähentää vastaanottokäyntejä, mikä oli noin kolmannekselle merkittäväksi koettu etu. Etäyhteyksiä arvostettiin mm. vertaistuen ja palveluohjauksen muodossa.

Terveystalon lääkäri Päivi Metsäniemi nosti esiin haasteet sähköisten palvelujen käytäntöön viemisessä. Ei riitä, että olemassa olevat palvelut sähköistetään, vaan tarvitaan ennen kaikkea toimintatapojen muutosta ja uudenlaista ajattelua palvelujen tuottamisessa. Metsäniemen mukaan asiakkaan valtaistuminen digitalisaation myötä haastaa asiakkaan ja ammattilaisten kohtaamisen muutokseen ja nostaa esiin uudenlaisia ammatillisia osaamistarpeita. Metsäniemen mukaan näitä asioita ei vielä riittävästi osata ottaa huomioon terveyspalveluissa.

OuluHealth palkittiin tilaisuudessa innovatiivisen ja eri sektoreita yhdistävän terveyttä edistävän ekosysteemin kehittämisestä Oulun seudulla. Oulun Eco Health System muodostaa kokonaisuuden, jossa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä ovat monipuolisesti edistämässä niin yritykset, julkinen sektori ja koulutusorganisaatiot yhteistyössä.

Kaiken kaikkiaan hyvin antoisa konferenssi yritysvierailuineen Tukholmassa. Päällimäiseksi jäi tunne, että vaikka Pohjois-Karjalassa ehkä olemmekin digitalisaation hyödyntämistä terveysalalla monilta osin vasta käynnistelemässä, suunta on kuitenkin ihan oikea!

Pohjois-Karjalan ensimmäinen terveys ja hyvinvointi hackathon –tapahtuma näki päivänvalon Joensuun Suunnittelupajan tiloissa ja tuotteistamassa Pajathonissa 23.-25.2.2018. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Pohjois-Karjalan DigiSote – hanke yhteistyössä Lumo2- ja Epic Challenge – hankkeiden kanssa.

Hackathon tapahtumana on rajatun ajan tilaisuus, jossa keskitytään intensiivisesti tietyn yleensä ennalta-asetettujen haasteiden ratkaisemiseen.  Kyseessä on samalla myös kilpailu, jossa parhaat palkitaan. Hackathon voi liittyä periaatteessa mihin vaan, mutta yleensä se liittyy palvelun muotoiluun, ohjelmistokehitykseen, käyttöliittymäsuunnitteluun tai muuhun vastaavaan. Tavoitteena on aidosti hyödyllisten palveluiden ja sovellusten luominen. Meidän hyvinvointi -hackathonissa pyrimme nimenomaan löytämään asiakaslähtöisiä ratkaisuja asettamiimme haasteisiin. Koska kyseessä on noinkin lyhyen ajan tapahtuma, niin tehtyjen ratkaisujen ei vielä tarvitse olla valmiita tuotteita vaan ns. protoja joita sitten voi lähteä kehittämään eteenpäin.

Vaikka hackathon on jo formaattina vanha keksintö, niin silti Pohjois-Karjalassa etenkin sosiaali –ja terveysalalla se on melko tuntematon tapa innovoida ja tehdä uutta. Pyrimmekin ennen tapahtumaa informoimaan sidosryhmiämme hackathonin luonteesta, tavoitteista ja haasteita. Tapasimme hankkeen rahoittajia, Karelian eri koulutusohjelmien edustajia, opettajia, yritysten ja järjestöjen edustajia jne. Pyrimme näin saamaan ennakkoon selville heidän odotukset tapahtumasta ja samalla itse toimme esille omat tavoitteemme. Lisäksi näissä sidosryhmätapaamisissa nousi esille ihan konkreettisia haasteita, joita hackathoniin osallistuvat voisivat ratkoa.

Tapahtumaan ilmoittautui 21 henkilöä mutta valitettavasti sairastumisien yms. syiden johdosta lopulta saatiin muodostettua neljä tiimiä kokonaisosallistujamäärän ollessa 17 henkilöä. Työskentely aloitettiin perjantaina 23.2 klo 17. Alussa tutustuttiin tiloihin, käytännönjärjestelyihin ja myös toinen toisiimme. DigiSote –hankkeen projektipäällikkö Päivi Sihvo ja tämän postauksen kirjoittaja pitivät lyhyen alustuksen ajankohtaisista aiheista digitalisaation tilanteesta sosiaali –ja terveydenhuollossa, pääpainon ollessa kokonaiskuvan luomisessa ja eri integraatiomahdollisuuksien julkituomisessa.

Tiimit aloittelivat työskentelyään jo perjantai-iltana mutta varsinainen ”iso pyörä” näytti lähtevän käyntiin sitten lauantaina, ainakin näin hiukan sivusta seuraajan silmin katsottuna. Tiimeillä oli vapaus käyttää eri menetelmiä valitsemana haasteen ratkaisemiseksi ja tavoitteeseen pääsemiseksi ja järjestäjien puolelta annettiin tarvittaessa ohjausta substanssiin liittyvissä kysymyksissä. Samoin Lumo2 –hankkeen tiimi (Riikka ja Tero) olivat sparraamassa tiimejä koko tapahtuman ajan.

Sunnuntaina sitten puolen päivän aikoihin ”arvovaltainen” 🙂 tuomaristo kokoontui ensimmäisen kerran palaveeraamaan ja suunnittelemaan iltapäivän tiimien tuotosten arviointia ja tuomarointia.

Prosessi jatkui tästä niin, että tuomaristo aloitti arviointikierroksen noin klo 14 aikoihin käymällä jokaisen tiimin luona arvioimassa heidän työskentelyään ja kuulemassa tiimien senhetkisen tilanteen

Loppuhuipennus eli tiimien tuotosten esittely saatiin käyntiin sunnuntaina noin klo 16 aikoihin. Jokaiselle tiimille oli varattu esittelyaikaa viisi minuuttia. Siinä ajassa heidän täytyi esittää kaikki olennainen tieto ratkaisustaan

Ei kyllä käynyt kateeksi tuomariston jäseniä. Kaikki neljä tiimiä saivat nimittäin aikaiseksi aivan loistavat ratkaisut. Mutta koska kyseessä on kuitenkin myös kilpailu, niin voittajakin on löydyttävä ja lopulta sellaiseksi seuloitui lopulta selvällä äänienemmistöllä Team Memonto Mori. Heidän voittajaratkaisunsa oli Mobiiliapplikaatio Personalized Assistant App, josta kehittyy digitaalinen interaktiivinen palvelu henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan. Toiseksi kisassa sijoittui Tech Club Joensuu -tiimin Univahti-ratkaisu, joka sensorifuusion kautta seuraa henkilön asentoja ja käyttäytymistä unen aikana. Tämän lisäksi viikonloppuna kehitettiin mm. konenäköön perustuvaa ruoka-annos-analysaattoria ja erilaisia varhaisen puuttumisen konsepteja.

Voittajien on helppo hymyillä 🙂 , Team Memonto Mori

Yhteenvetona tapahtumasta voidaan todeta, että kaikki meni loistavasti. Tiimit olivat todella upealla ja innovatiivisella asenteella kehittämässä uusia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseksi ja asiakkaan arjen helpottamiseksi. Lisäksi me järjestäjänä ja hankkeena saimme oppia meille uudesta toimintamallista.

Ainakin allekirjoittaneelle heräsi ajatus, että tämänkaltainen formaatti olisi ehdottomasti saatava myös osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja.  Formaatti jossa törmäytettäisiin eri alojen opiskelijat ja sitä kautta saataisiin uudenlaista kokonaisnäkemystä ja innovaatioita.

Kiitos vielä kerran kaikille teille jotka teitte tapahtuman mahdolliseksi!

Vesa Huttunen, DigiSote -hanke

Artikkeli käsittelee lähijohtamisen haasteita sekä mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan, sote:n, digitalisoituvassa palvelurakenneuudistuksessa. Tuntemattoman digitulevaisuuden johtaminen haastaa esimiehiä vision ja strategian luomisessa. Sote-alan digiuudistus vaatii esimiehiltä sekä asiakkaiden että työntekijöiden jaettua osallisuutta substanssin innovoinnissa ja mahdollisuuksien tunnistamisessa.

Jatka lukemista ”Viekö digitalisaatio SOTE-johtajaa vai johtaja digitalisaatiota?”