Opintomatkan antia

DigiSote ja RoboBisnes –hankkeiden yhteinen opintomatka toteutettiin maaliskuun 30. ja 31. päivinä Hämeenlinnaan ja Lahteen. Matkan vierailukohteet oli valittu sisältäen ulottuvuuksia niin korkeakouluista kuin sosiaali- ja terveyden huollon eri yksiköistä. Yhdistävänä teemana valituille vierailukohteille olivat digitalisaation ja robotiikan hyödyntäminen niin palveluiden kehittämisessä kuin koulutuksessa. Matkan tavoitteena oli suorittaa benchmarkkausta ja saada vinkkejä matkalle osallistuvalle kohderyhmälle sekä hankkeiden tulevaan toimintaan.

Opintomatkalle osallistui monipuolisesti edustajia Pohjois-Karjalalaisista organisaatioista. Koulutusorganisaatioiden puolelta mukana matkalla olivat hankehenkilöstön lisäksi ammattikorkeakoulun ja toisen asteen opettajia ja koulutuspäällikköjä. Lisäksi ammattikorkeakoulun puolelta mukana oli TKI-toiminnan kehittämishenkilöstöä. Julkista sektoria edustivat juuri perustetun Siun soten toimijat sekä maakunnallisen tietotekniikkakeskuksen PTTK:n soteICT-ratkaisuista vastaavat kehittäjät. Opintomatkalle osallistui myös maakunnan tärkeitä yksityisen ja kolmannen sektorin edustajia kuten PK Terveydestä, Honkalampi-säätiöstä ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä.

Hämeen ammattikorkeakoulun Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö

Ensimmäinen vierailukohde aamuisen bussimatkamme jälkeen oli Hämeen ammattikorkeakoulu, jossa tutkimusjohtaja Vesa Salminen esitteli HAMK:n toimintaa Älykkäät palvelut –tutkimusyksikön näkökulmasta. Älykkäät palvelut –yksikkö on fokusoitunut seitsemään eri sektoriin: 1) joustava logistiikka ja älyliikenne, 2) pk-yritykset ja digitaalisuus, 3) teollisuuden digitaalisuus ja elinkaaripalvelu, 4) moniaistisuus ja avustava teknologia (MATEC), 5) arjen palvelut ja digitaalisuus, 6) kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssitehokkuus sekä 7) älykkäiden palvelujen konseptointi ja sovellusten käyttöönoton tuki. Vesan pitämästä introsta päällimmäisenä mieleeni jäi, kuinka maantieteellisesti keskeisellä paikalla Hämeenlinnan sijaitsee ja kuinka merkittävä rooli paikkakunnalla on Etelä-Suomen logistiikan näkökulmasta. Tätä näkökulmaa itse olisin halunnut enemmän kuulla heidän tutkimushankkeiden osalta.

Alkuesittelyn jälkeen ryhmämme jakautuivat kahteen osaan. Toinen ryhmistä jäi tutustumaan HAMK:n toimintaan sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta ja toinen ryhmistä siirtyi Hämeenlinnan terveyskeskuksen virtuaaliyksikköön tutustumaan. Aiheena kuinka Hämeenlinnan kaupunki on lähtenyt digitalisoimaan omia sote-palveluja.

Ammattikorkeakoululle jäävä ryhmä siirtyi vielä HAMK:n vanhalle sosiaali- ja terveydenhoitoalan kampukselle, jossa käytiin läpi mm. kuinka heillä on toteutettu simulaatiota sairaan- ja terveydenhoitajakoulutuksissa. Yhtenä hyvänä ideana esiin nousi vierailijoiden keskuudessa, kuinka Karelian tiloja voisi edelleen kehittää mm. lisätyn todellisuuden avulla.

Hämeenlinnan terveyskeskuksen virtuaaliyksikkö

Hämeenlinnassa on aloitettu kehittämään asiakkaalle vietäviä palveluja mukaan lukien digitaaliset palvelut. Palveluiden kehittämisessä asiakaskeskeisyys on ollut keskeistä.  Taustalla on Sitran kanssa tehtävä kehittämistyö ja HyvisICT.

Virtuaaliyksikkö aloitti toimintansa tammikuussa 2011. Yksikön toiminta mahdollistettiin resurssien uudelleen allakoinnilla. Tarve sietää keskeneräisyyttä tunnistettiin heti alussa ja ensimmäinen vaihe toteutettiin hajautettuna mallina eli toiminta hajautettiin useille terveysasemille. Tällä hetkellä yksikkö toimii yhden lääkärin ja yhden hoitajan työpanoksella kun henkilöstöresursseja järjesteltiin uudelleen.

Virtuaaliyksikköä markkinoitiin infotilaisuuksilla, ammattimaisilla markkinointimateriaalilla ja opiskelijatyöllä. Asiakkaan puhelinjonotuksessa ohjataan nauhalta epalveluja. Virtuaaliyksikön kehittämistyössä asiakasymmärrystä haettiin asiakasfoorumeista ja demojen kautta. Niissä tärkeänä pidettiin, että ammattilaiset kokeilevat itse palveluja, joita he ohjaavat asiakkaalle. eOmahoitoa toteutetaan kaikilla terveysasemilla, mutta eoirearvioinnit toteutetaan keskitetysti virtuaaliklinikalla. Kehityksen edetessä havaittiin, että kun asiakas käyttää yhden kerra epalvelua, hän hakeutuu myös jatkossa paremmin epalvelujen piiriin mm etämittauksissa PEF:ä käytetään paljon. Puolestaan sokeri- ja verenpainemittauksille ei ole löydetty sopivaa kohderyhmää. Etämittauksen käytössä asiakkaan puolelta on liittynyt lainattavan ja asiakkaalle tuntemattoman puhelimen käyttöön.

Sairaanhoitajan tehtävät virtuaaliyksikössä:

  • Oirearvioiden käsittely palvelulupauksen mukaisesti
  • Videovastaanottojen toteutus ja edistäminen
  • Marevanhoidon sähköinen tuki
  • Kehittämistyöhön osallistuminen

Virtuaaliyksikön työajasta iltapäivät on varattu etävastaanottoon, jossa hoidetaan mm. iho-oireita, unilääkeasioita ja astmakontrolleja. Etävastaanotot on toteutettu VideoVisit –etäpalvelun avulla.

Hämeenlinnassa toteutetaan myös etäryhmätoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Virtuaaliyksikön onnistumisessa avaintekijöitä ovat olleet johdon toimenpiteet ja työntekijöiden oma innostus. Osaamisessa tärkeitä on valjastaa oma ammatillisen osaaminen asiakkaan käyttöön uuden teknologian avulla. Vaatii teknologian opettelua ja innostusta kokeilla.

Päijät-Hämeen keskussairaalan apteekin apteekkirobotti

Varhain seuraavana aamuna ryhmämme suuntasi Lahden keskustan hotellimajoituksesta Päijät-Hämeen keskussairaalalle katsomaan heidän käytössä olevaa apteekkirobottia. Vierailuumme oli varattu noin tunti aikaa ja pääsimme tarkastelemaan robotti Kyöstin toimintaa lähietäisyydeltä. Vierailumme edetessä saimme kuulla, että Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on ollut samanlainen NewIcon -apteekkirobotti käytössä jo vuodesta 2012 ja ollut silloin Suomen toiseksi ensimmäinen. Tässä suhteessa olimme lähteneet merta edemmäs kalaan.

Kyöstin jakamat ja vielä toistaiseksi apteekkihenkilökunnan tarkastamat lääkkeet jatkavat matkaa osastoille, joissa ne jaetaan vielä erikseen potilaille. Itse jäin vielä pohtimaan asiaa lääketurvallisuuden näkökulmasta, että vaikka robotti nopeuttaa apteekin puolella olevaa lääkkeenjakoa, niin osastoilla lääkkeet joudutaan vielä jakamaan dosetteihin tai annosteluastioihin ihmisen toimesta, joten riski väärän lääkkeen jakoon on edelleen yhtä suuri kuin ennen.

Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvoinnin painoalan TKI-toiminta

Päivän toisena vierailukohteenamme oli aivan keskussairaalan vieressä sijaitseva Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalanyksikkö. LAMK:n toimintaa meille oli esittelemässä yksikön johtaja Leena Liimatainen. Yksiköstä valmistuu niin sairaanhoitajia, fysioterapeutteja kuin sosionomeja. Erikoistumisalojen teemat ovat heillä jaettu seuraavasti: sairaanhoitaja – älykäs omahoito, fysioterapia – älykkäät terveysliikunnan ratkaisut, sosionomi – sosiaalinen osallisuus.

Sosiaali- ja terveysalan yhteisiä opintoja on 30 op. LAMK:ssa on panostettu monialaisiin oppimisympäristöihin ja uusiin palveluliiketoimintoihin kuten LINKKU-palveluun. Kyseisen yksikön TKI-toiminta tähtää hyvinvointiin ja uudistavaan kasvuun. Heidän tutkimuskärkinä ovat 1) käyttäjälähtöinen hyvinvointipalveluiden uudistaminen, 2) terveellinen ja turvallinen elinympäristö sekä 3) palveluinnovaatiot.

LUT – Lahden yksikkö

Päivän kolmantena vierailukohteenamme oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikön toimintaan tutustuminen. Lahden yksikössä meitä kiinnostivat lähinnä kehityshankkeet, joissa LUT Lahti on mukana. Kumous – Palvelutalouden vallankumous –niminen hanke, jossa on 19 eri organisaatiota mukana mm. Työterveyslaitos, VTT ja Tekes, tutkii digitalisaation ihmiskeskeistä hyödyntämistä ja arjen näkökulmaa digipalveluiden kehittämisessä. LUT:n rooli Kumous –hankkeessa on tutkia millaisia ratkaisuja esim. vanhusten palveluasumiseen voidaan digitalisaatiolla tuottaa. Hankkeessa oli testattu mm. tabletteja ja älyseinillä varustettuja aistihuoneita.

LUT on toteuttamassa kansallista Suomen Akatemian rahoittamaa ROSE – Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus –hanketta. ROSE –hankkeessa on tarkoitus mm. tutkia sitä, kuinka palvelurobotiikka kytkeytyy palvelujärjestelmän uudistamiseen. Robotiikka ei DigiSote –hankkeen väelle, eikä matkalla mukana olleille, näyttäytynyt uutena asiana olihan RoboBisnes –hanke menestyksekkäästi esitelleet heidän Nao, Alpha1, Alpha2, Justocat ja Padbot -robottejaan. ROSE –hankkeessa on tutkittu Zora-robotin avulla, kuinka henkilöstö kokee robotin tulon osaksi työtään ja kuinka asiakkaat kokevat robotin tulon osaksi palveluaan.

Opintomatkamme viimeisiin vierailukohteisiin jakauduimme kahteen ryhmään. Toinen ryhmistä siirtyi Lahden keskustassa sijaitsevaan Lahden kaupungin virtuaalisen kotihoidon yksikköön. Toinen ryhmistä siirtyi vielä uudelleen Päijät-Hämeen keskussairaalaan tutustumaan, kuinka poliklinikat ovat hyödyntäneet digitaalisia palveluja.

Lahden virtuaalinen kotihoito

Päivän yksi mielenkiintoisimmista vierailukohteista oli kiistämättä Lahden virtuaalisen kotihoidon yksikkö. Itsessään yksikön nimi on mielestäni puettu väärään kontekstiin, sillä palvelu, jota yksikkö tuottaa on loppujen lopuksi tekniikaltaan jo kuluttaja-asiakkaille sangen tuttu erilaisten videopuheluitten muodossa. Yksikön tuottama palvelu sinänsä on nerokas ja käytössä/kokeilussa jo monessa julkisen tuottamassa kotihoidossa.

Lahden projektipäällikkö Eija Kakko painottikin olla käyttämästä, ainakin ikäihmisten keskuudessa, termiä virtuaalihoito. Oikea ja maanläheisempi termi on kuvapuhelinpalvelu, koska se on termi, jonka jokainen heti ymmärtää. Palvelussa on monta hienoa asiaa, jotka tukevat asiakasta:

  • tukevat omatoimisuutta, kun hoitaja ohjaa asiakasta kuvapuhelimesta, eikä tee asioita hänen puolesta (lääkkeet, ruoka, mittaukset)
  • muutoksia voidaan seurata nopeasti, koska asiakas kuvapuhelinyhteyden päässä
  • asiakkailla oma yhteisö, johon voi liittyä juttuseuran toivossa sekä mahdollisuus tavata kuvapuhelinyhteydellä kahden kesken
  • monipuolinen sisällöntuotanto milloin vain esim. jumpat, musiikki jne.
  • toistaiseksi ilmainen

Ammattilaisten toimintaan ja työhön kuvapuhelinyhteys on tuonut ehkä enemmän uusia ulottuvuuksia ja muutoksia. Tätä varten Lahdessa on otettukin virtuaaliyksikköön sellaisia kotihoidon työntekijöitä, joiden ei olisi mahdollista tehdä normaalia kotihoidon työtä jonkin rajoitteen vuoksi. Virtuaaliyksikössä vierailu antoi varmasti matkalla mukana olleille hienon esimerkin ja vinkkejä tulevaisuuteen mihin suuntaan kotihoitoa tulisi viedä myös Pohjois-Karjalassa.

Päijät-Hämeen sosiaali ja terveyspalvelujen kuntayhtymä – keskussairaala

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä on käytössä Effica potilas-/asiakastietojärjestelmä ja toiveissa on IBM watsonin hyödyntäminen. Asiakkaille on käytössä Hyvis.fi ja siihen liittyvä omaterveyspalvelu. Suunnitelmissa on kolme ohjelmistorobottipilottia; esitietojen siirto Hyviksestä Efficaan, tiedon haku eri järjestelmistä ja potilastietojärjestelmien kantojen yhdistäminen. Esimerkkinä Pegasos potilastietojärjestelmän neuvolakorttitietojen siirtäminen Effica-potilastietojärjestelmään.

Ajanvarauksen palveluohjaimen hankinta on tehty, siihen on alkamassa kolme pilottia: Stopdia-tutkimukseen ajanvaraus, kansalaisen ajanvaraus ensitietopäiville sekä psykiatrian avovastaanoton tekstiviestimuistutus. Palveluohjain on järjestelmäriippumaton ja kansalainen näkee omat kaikkiin palveluihin tulevat ajanvaraukset ja niihin liittyvät valmistautumisohjeet. Sydänkeskuksessa on käytössä itseilmoittautuminen. Käyttöönottoprojektissa oli ollut monia haasteita. Laite oli nimeltään x-akseli. Haasteena on ollut saada kiinni ne asiakkaat, joiden maksun hoitaminen tapahtuu sotainvaliditeetin tai vakuutuksen kautta. Käyttöönotossa olivat huomanneet, että itseilmoittautumista ei kannatta markkinoida kutsukirjeessä. Tämä oli aiheuttanut puhelinruuhkan. Ongelmana on että x-akselista ei ole integraatiota muihin järjestelmiin, joten se aiheuttaa edelleen käsityötä, mm. ajanvarauskirjojen suhteen.

Päiväkirurginen yksikkö oli kehittänyt lapsille suunnatun Päiki Pörriäinen pelin, joka on ollut suosittu.

Seuraavassa linkissä tutustumiskohteiden esitykset, joissa on vielä tarkempaa tietoa käyntikohteiden kehitetyistä asioista