Osallistuin maaliskuun puolessa välissä HUS:n kehittämisyksikön järjestämään Tekoäly ja virtuaalinen todellisuus erikoissairaanhoidossa -seminaariin. Matkalla Helsinkiin mietin, että ymmärränköhän mitään kuulemastani. Tekoälyn määritelmät, joita netistä löysin, eivät ainakaan helpottaneet epävarmuuttani. Niitä oli yhtä monta kuin oli määrittelijää. Vuosien varrella määritelmä oli myös muuttunut. Ylen sivuilta löytyi juttu siitä miten tekoäly ja robotit ovat muuttaneet maailmaa. Kesäkuussa 2017 julkaistussa artikkelissa tekoäly määriteltiin kansantajuisesti. Salesforcen blogista löysin konkreettisia esimerkkejä tekoälystä.
Seminaarin aihealueet olivat tekoäly sairaalassa, tekoäly kansanterveyden haasteissa sekä virtuaalinen ja lisätty todellisuus erikoissairaanhoidossa. Sairaalaympäristössä tekoälyn käyttöä ja mahdollisuuksia esiteltiin muun muassa pikkukeskosten hoidossa, aivoverenvuotojen ja melanooman diagnostiikassa, palovammojen vaikeusasteen tulkinnassa, teho-osastolla hoidettavien aivovammojen ennustearvioinnissa sekä patologien työvälineenä syöpien diagnostiikassa. Kansanterveyteen liittyvissä haasteissa tekoälyn hyödyntämistä esiteltiin raskausdiabeteksen ja mielenterveysongelmien hoidossa. Virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden maailmaan sukellettiin yritysten pitämien esitysten kautta, jossa he kertoivat mikä heidän tuotteensa on ja miten sitä hyödynnetään käytännön työssä.
Tekoälyn hyödyntämistä sairauksien diagnostiikassa esiteltiin seminaarissa pääosin tutkimushankkeiden alustavien tulosten kautta. Vuoden kuluttua tuloksia on enemmän ja ”tuotantokäyttö” toivottavasti askelta lähempänä. Matkaan sisältyy mutkia, mutta ne on mahdollista ratkaista yhteistyöllä ja yhdistämällä erilaista osaamista.
Seminaarin materiaalit löytyvät HUS Noste -tapahtumat verkkosivulta.
Jaana Nykänen