Uusinta tietoa eHealth and Telemedicine konferenssista

Kauniina keväisenä päivänä laivan irtautuessa Katajanokan satamasta kohti Tukholmaa, käynnistyi Suomen telelääketiede ja eHealth seuran (Finnish Society of Telemedicine and eHealth, FSTeH) järjestämä kansainvälisen konferenssi. Konferenssin teemat toivat esiin kansainvälisen ja pohjoismaisen terveys- ja informaatioteknologian eri suuntauksia ja ratkaisuja laajasti ja monipuolisesti. FSTeH:n tehtävänä on ollut perustamisvuodestaan 2004 lähtien edistää terveyttä välittämällä tietoa telelääketieteen ja informaatioteknologian mahdollisuuksista terveyspalveluissa. Konferenssin lähes 250 osallistujaa tulivat 23 maasta ja puhujat edustivat laajasti erilaisia organisaatioita niin yritys-, järjestö- kuin koulutus- ja tiedemaailmastakin. Pohjois-Karjalan Digisote-hanke esittäytyi konferenssissa yhdessä Pohjois-Savon Digisote-hankkeen kanssa posterilla, joka esitteli hankkeissa sovellettua ketterää kokeilukulttuuria. Kaksipäiväisen laivakonferenssin ohjelma oli hyvin tiivis. Tarjolla oli suurimman osan aikaa kaksi rinnakkaista sessiota. Tukholmassa ohjelmaan kuului vierailuja mm. paikallisiin vienninedistämisorganisaatioihin ja ict-alan yrityksiin.

Konferenssin avasi ministeri Annika Saarikko, jonka mukaan eTerveyden sijaan tulisi puhua vain terveydestä, koska sähköiset terveyspalvelut ovat jo nykyisin normaali osa terveyspalveluja. Sydänyhdistyksen puheenjohtajana Tuija Brax puolestaan toi esille, miten sydänsairauksien akuutti hoito Suomessa on kansainvälistä huipputasoa, mutta sydänsairauksien kuntoutukseen ja ennalta ehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tässä sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen olisi otettava avuksi. Brax nosti esiin myös asiakkaan muuttuvan ja entistä aktiivisemman roolin tulevaisuuden terveyspalveluissa. Kun asiakas saa valita, missä häntä hoidetaan, on tärkeää tuottaa luotettavaa tietoa tarjolla olevien palveluiden laadusta, jonka tiedon perusteella asiakas voi tehdä valintansa. Tarvitaan laaturekistereitä, ei mainontaa, Brax korosti. Myös kommunikaation laatu nousee tulevaisuuden palveluissa entistä tärkeämpään asemaan. Tutkimusten mukaan lääkärin valintaan vaikuttaa eniten potilaan kokemus kohtaamisen laadusta lääkärin kanssa. Brax nosti esiin tarpeen pitää huolta myös niistä, jotka ovat vaarassa jäädä digitaalisesti tuotettujen palveluiden ulkopuolelle.

Lääkäri Santeri Seppälä ennusti tekoälyn roolin kasvavan merkittävästi lääkärin työssä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vielä lääkäreitä ei kuitenkaan kouluteta Suomessa big datan ja koneoppimisen hyödyntämiseen, toisin kuin esim. Britanniassa. Tulevaisuudessa lääkäri saa sähköisistä lähteistä valtavan määrän tietoa, jonka pohjalta tekoäly kykenee tekemään tietyt johtopäätökset huomattavasti luotettavammin kuin ihminen. Kuitenkin Seppälän mukaan lääkäriä tarvitaan edelleen, koska empatiaa ja ihmisen kohtaamista ei voi korvata koneilla tai teknologialla. Vantaan kaupungissa on kokeiltu tekoälyn ohjaamaa oiretiedustelua, jonka pohjalta vain osa yhteydenoton tehneistä asiakkaista ohjautui lääkärin vastaanotolle. Kokeilu tuotti taloudellista säästöä noin 30 euroa asiakasta kohti.

THL:n tutkija Hannele Hyppönen oli tutkinut kansalaisten kokemuksia sähköisistä palveluista. Suomalaisilla on tutkimuksen mukaan hyvät perustaidot sähköisten ja mobiilipalvelujen käyttöön sekä myönteinen asenne niiden käyttöä kohtaan. Suurin osa vastanneista (68%) oli käyttänyt ainakin jotain sähköistä palvelua viimeisen vuoden aikana, esimerkiksi tarkastellut omia terveystietojaan tai lääkemääräyksiään verkossa. Palvelutarjonta on kasvanut voimakkaasti, mutta niiden saavutettavuudessa on Hyppösen mukaan edelleen paljon haasteita. Suurimpana (35 %) esteenä palvelujen käytölle tutkimuksessa paljastui uskomus, etteivät sähköpostiviestit voi korvata kohtaamista kasvokkain. Osan (n. 20 %) mielestä sähköisten palvelujen käyttö oli liian monimutkaista tai esteenä koettiin taitojen riittämättömyys palvelujen käyttöön. 15 %:lla vastaajista ei ollut käytettävissä omaa tietokonetta ja internet-yhteyttä.  Neljäsosa vastaajista koki sähköisten palvelujen tukevan omahoitoa ja hyvinvointia. Sähköisten palvelujen suurimpina etuina nähtiin ajan ja rahan säästö, hoidon parantuminen ja palveluiden nopeampi saatavuus. Sähköisen seurannan ja mittausten avulla oli mahdollista vähentää vastaanottokäyntejä, mikä oli noin kolmannekselle merkittäväksi koettu etu. Etäyhteyksiä arvostettiin mm. vertaistuen ja palveluohjauksen muodossa.

Terveystalon lääkäri Päivi Metsäniemi nosti esiin haasteet sähköisten palvelujen käytäntöön viemisessä. Ei riitä, että olemassa olevat palvelut sähköistetään, vaan tarvitaan ennen kaikkea toimintatapojen muutosta ja uudenlaista ajattelua palvelujen tuottamisessa. Metsäniemen mukaan asiakkaan valtaistuminen digitalisaation myötä haastaa asiakkaan ja ammattilaisten kohtaamisen muutokseen ja nostaa esiin uudenlaisia ammatillisia osaamistarpeita. Metsäniemen mukaan näitä asioita ei vielä riittävästi osata ottaa huomioon terveyspalveluissa.

Kuvassa muutamia terveyspalvelujen tulevaisuuden muutostrendejä.

OuluHealth palkittiin tilaisuudessa innovatiivisen ja eri sektoreita yhdistävän terveyttä edistävän ekosysteemin kehittämisestä Oulun seudulla. Oulun Eco Health System muodostaa kokonaisuuden, jossa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä ovat monipuolisesti edistämässä niin yritykset, julkinen sektori ja koulutusorganisaatiot yhteistyössä.

Kaiken kaikkiaan hyvin antoisa konferenssi yritysvierailuineen Tukholmassa. Päällimäiseksi jäi tunne, että vaikka Pohjois-Karjalassa ehkä olemmekin digitalisaation hyödyntämistä terveysalalla monilta osin vasta käynnistelemässä, suunta on kuitenkin ihan oikea!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *