Ulkoinen ohjaus
Karelia-ammattikorkeakoulun ulkoinen ohjaus voidaan jakaa kansainväliseen, kansalliseen ja alueelliseen ohjaukseen. Toimintaan keskeisesti vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (European Higher Education Area, EHEA) rakentaminen, kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus, ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työelämän tarpeet sekä sidosryhmäsuhteet ja kumppanuudet.
Kansallisen koulutuspolitiikan muutoksen lisäksi kansainvälinen koulutuspolitiikka vaikuttaa entistä enemmän maamme korkeakoulujen toimintaan ja korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt myös korkeakoulutuksen alueella. Euroopan tasolla tähän haasteeseen on vastattu Bolognan-prosessin avulla, minkä tavoitteena on yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on korkeakoulujen laadunvarmistuksen kehittäminen.
Suomen korkeakoulutuksen kansallinen laadunvarmistus koostuu kolmesta osasta, joita ovat kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus, korkeakoulujen oma laadunhallinta ja kansallinen arviointitoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kansallisesta korkeakoulupoliittisesta ohjauksesta. Ohjaus perustuu lainsäädäntöön, toimilupapäätöksiin sekä ministeriön, ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien väliseen tavoitesopimusmenettelyyn.
Lainsäädännön perusteella kaikilla korkeakouluilla on itsehallinto ja sen mukainen tehtävä ja vastuu koulutuksen järjestämisestä ja laadusta. Ammattikorkeakoululain mukaan korkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta, jatkuvasta kehittämisestä ja osallistua määrävälein ulkopuoliseen laatujärjestelmän auditointiin. Jokainen korkeakoulu voi rakentaa omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan laatujärjestelmän.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) vastaa koulutuksen ulkoisesta arvioinnista Suomessa. Keskuksen yhteydessä toimii korkeakoulujen arviointijaosto, joka päättää korkeakoulujen arviointiin liittyvistä asioista ja hyväksyy auditointien tulokset. Suomalainen kehittävän arvioinnin periaatteita noudattava auditointimalli on rakennettu eurooppalaisten laadunhallintaperiaatteiden mukaisesti, jolloin se edistää näiden periaatteiden siirtymistä ja soveltamista suomalaisten korkeakoulujen laadunhallinnassa.
Eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunhallinnan periaatteet (ESG)