Gerontologisia kuntoutumisympäristöjä Itävallassa

Pauliina Heiskanen & Erja Landström

Karelia-ammattikorkeakoulun Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opiskelijat matkustivat hakemaan oppia Itävallasta 30.9-4.10.2019. Pääsimme edistämään kansainvälistä ammatillista kehittymistä useista sosiaali- ja terveysalan näkökulmista.

Aivan kuten Suomessakin, hoitokonseptit perustuvat ikäihmisen kunnioittavaan kohteluun, arvokkuuteen ja itsenäisyyteen sekä itsemääräämisoikeuden ja itsetunnon vahvistamiseen – niin kauan kuin se on mahdollista. Itävallassa tehostettuun palveluasumiseen pääsemisen kriteeriksi riittää dementiadiagnoosi ilman toimintakykykartoitusta. Suomessa toimintakykykartoituksesta saatu liian alhainen pistemäärä evää hoitopaikan saamisen.

Hoitokonseptina Green Care

Astuessamme sisään MaVida Parkin ovesta vastaamme tanssahtelee aktiivinen muistisairas ikäihminen ja silitettäväksi asettuu pieni rauhallisen oloinen pehmeäturkkinen koira. Hoitoyksiköissä näyttää vallitsevan suomalaisesta Green Care -ideologiasta tuttu harmoninen tunnelma. Rakennus on suunniteltu siten, että muistisairaat ikäihmiset voivat elää vapaasti ja aktiivisesti liikkuen esteettömissä sisä- ja ulkotiloissa. Sisätilat on rakennettu no dead point –ajatuksella ympyrän muotoon, jolloin paljon kuljeskeleva muistisairas ei päädy ahdistavaan umpikujaan, vaan palautuu lähtöpisteeseen. Ikäihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua edistävät myös luontoperustaiset sisustuselementit, akvaariot ja silityseläintarha.

Hoitokodissa ei näy ulko-ovia paukuttavia ahdistuneita ikäihmisiä, koska automaattisesti avautuvat liukuovet mahdollistavat ikäihmisten vapaan ja toimintakyvyn mukaisen sekä turvallisen ulkoilun aidan ympäröimässä puutarhamaisemassa.

Kuva 1. MaVida Parkin puutarhamaisemaa, vesielementti. Kuva: Pauliina Heiskanen 2019.

Tämä muistuttaa suomalaisia kasvi- ja eläinperustaisia toimintamuotoja. Havaintojemme mukaan suomalaisesta tavoitteellisesta Green Care -ideologiasta ja valmiista ohjatusta toiminnasta (vrt. Vehmasto 2018, 5) poiketen, Itävallassa fyysistä aktiivisuutta edistävä ympäristö sekä vuorovaikutus toisten asukkaiden, luonnon ja eläinten kanssa kytkeytyvät luontevasti ikäihmisten arkeen.

Luodaan tiloja ja ympäristöjä ikäihmisen omaehtoiselle aktiiviselle toiminnalle ja liikkumiselle.

Luoduista ympäristöistä ja aktivaattoreista huolimatta toiminta Itävallassa ei vielä tunne käsitettä Green Care. Toiminta ei täytä suomalaista ikäihmisten yksilöllisiin tavoitteisiin pohjaavaa Green Care -ideologiaa, joka näkyy Suomessa Green Care -laatumerkin tasoisena palveluna. (Green Care Finland ry. 2019.)

Havaintomme mukaan Itävallan gerontologisissa hoitoyksiköissä eletään elämänmakuista elämää. Suomalaisten ikäihmisten hoitoa ohjaavat rutiinit ja aikataulut. Itävallassa taas vallitsee yksilöllinen aikatauluttomuus: ikäihminen voi saapua aamupalalle jopa hieman ennen Suomessa totuttua lounasaikaa.

Kuvat 2 ja 3. Eläin- ja kasvielementit ikäihmisten kuntoutumisympäristössä. Kuvat: Pauliina Heiskanen 2019.

Levottomien, ahdistuneiden ja aggressiivisten ikäihmisten lääketieteellisen hoidon tukena käytetään hoitokeitaita. Hoitokeidas on muistisairaan rauhan tyyssija, jossa he saavat yksilöllistä hoitoa (kahta muistisairasta kohti on yksi hoitaja). Keitaan hoitomenetelmät perustuvat useiden aistikanavien käyttöön, kuten luontoperustaiseen aromaterapiaan ja vesielementtien rentouttavaan hyödyntämiseen.

Suomalainen innovatiivinen ikäihmisten hoitokonsepti: Green Care -hoitokeitaat lääkkeettömänä hoitomuotona tai lääkkeettömien hoitomuotojen tukena.

Green Care -konseptin kehittäminen Suomessa

Nykyisin tutkimusnäyttö Suomessa (esim. Rappe 2005) ja muualla maailmalla (esim. Sellers, 2008) osoittaa kiistattomasti Green Care -toiminnan terveyshyödyt ikäihmisten kuntoutumisessa. Kokemustemme mukaan hoitohenkilöstön tai johdon ennakkokäsitykset, arvot, asenteet ja osaaminen eivät riittävästi tue sen juurtumista arkipäiväiseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, vaikka useissa ikäihmisten hoitokodeissa on jo käytössä kasvi- tai eläinperustaisia elementtejä. Suomessa tulisi taata jokaiselle ikäihmiselle aktiivinen ja arvokas ikääntyminen ympäristössä, jossa se on mahdollista toteuttaa.

Ikäihmisen elämänlaatua tukevia asioita ei tarvitse jättää toteuttamatta rahan tai resurssipulan vuoksi. Vaan lähtökohtaisesti edetään pienin askelin ei rajoitteet, vaan ympäristön ja ikäihmisen voimavarat edellä. Hyväksi kokemiamme toiminnallisia avauksia ovat henkilöstön työnkuvien ja -aikojen uudelleen organisointi sekä vastuualueiden jakaminen.

Suomalainen puutarha ikäihmisten kuntoutumisympäristönä.

Voisiko tulevaisuudessa yksilön ja luontoympäristön huomioiva gerontologinen ”vihreä kuntoutuminen” toimia perinteisen pitkälti neljän seinän sisällä tapahtuvan kuntoutuksen mullistajana? Kokemustemme mukaan taloudellisen edullisuutensa vuoksi gerontologinen Green Care -kuntoutumismalli soveltuu toimintakyvyltään usean tasoisille ikäihmisille koti- ja laitoskuntoutuspalveluissa. Mallin käyttäminen ei vaadi terapeuttista osaamista, joten toiminta ei ole rinnastettavissa terapiaan. Kansallisen Green Care Finland ry:n mukaan mallin toteuttamiseen riittää sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen osaamisen lisäksi Green Care -laatumerkin edellyttämä kouluttautuminen (5op) (Green Care Finland ry 2019). Vakuutuimme siitä, että hyödyntämällä Green Care -kuntoutumismallia voidaan toteuttaa entistä useamman ikäihmisen toive Green Care -palveluiden saatavuudesta. Näin he voisivat mielekkäästi käyttää palvelusetelinsä sekä elää nykyistä enemmän arvokasta elämän makuista ikääntymistä.

Mielestämme kuntoutumisen lisäksi Green Care -konseptilla tuotettua palvelua voisi toteuttaa myös ikäihmisen saattohoitovaiheessa, joka saattaa kokemustemme mukaan olla hyvinkin pitkä. Yhteiskunnassamme Green Care -saattohoito voisi ottaa oppia Itävallan saattohoitokonseptista, ja kehittyä suuntaan, jossa

Kuolemaan valmistautuminen ei ole eturintamassa, vaan kuolevan asiakkaan elämä.

 

Lähteet:

Green Care Finland ry. 2019. Palvelun vaatima osaaminen. Green Care laatumerkkiin vaadittu osaaminen. http://gcfinland.fi/tiedostopankki/553/VERKKOSIVULLE-palvelun-vaatima-osaaminen_hahmottelua.pdf. Luettu 9.10.2019.

Rappe, E. 2005. The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective well-being of the elderly living in longterm care. Puutarhatieteen väitöskirja. Helsingin yliopisto. https://core.ac.uk/download/pdf/14916252.pdf. Luettu 9.10.20 19.

Sellers, D. 2008. The evaluation of animal assisted therapy intervention for elders with dementia in long-term care. Activities, adaptation & aging. 30(1), 61 – 77. https://www.researchgate.net/publication/318581943_Animal-Assisted_Therapies_and_Dementia_A_Systematic_Mapping_Review_Using_the_Lived_Environment_Life_Quality_LELQ_Model/link/5a4bed1a0f7e9b8284c2e8da/download Luettu 9.10.2019.

Vehmasto E. 2018. Kehittämiskertomuksia Green Care -koordinaation liepeiltä Elina Vehmasto (toim.) Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2018. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/542161/luke-luobio_33_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y  Luettu 9.10.2019.

 

Pauliina Heiskanen, sairaanhoitaja (AMK), Karelia-ammattikorkeakoulu YAMK-opiskelija, Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen

Erja Landström, fysioterapeutti, sairaanhoitaja (AMK), Karelia-ammattikorkeakoulu YAMK-opiskelija, Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen