Ammattikorkeakoulujen rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä on merkittävä ja vahvistunut viimeisen reilun kahdenkymmen vuoden aikana, jonka ammattikorkeakoulut ovat olleet olemassa. Ammattikorkeakoulujen tehtävät määritetään ammattikorkeakoululaissa, jossa todetaan ammattikorkeakoulujen tehtäviksi työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin liittyvän korkeakouluopetuksen lisäksi toteuttaa opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta).
Miten tätä lakisääteistä TKI-tehtävää sitten ammattikorkeakouluissa toteutetaan? Puhutaan projekteista, painolaoista ja hankekoreista. Ja lisäksi innovaatiojärjestelmästä, innovaatioekosysteemeistä tai innovaatioalustoista. Mihin nämä liittyvät?
Innovaatiojärjestelmä kilpailukyvyn edistäjänä
Innovaatiolla tarkoitetaan lyhyesti kuvattuna uutuutta tai parannusta aiempaan; uudenlaista tai parannettua tuotetta, toimintatapaa tai vaikkapa palvelua. Kansallisella tasolla suomalaisen innovaatiojärjestelmän muodostavat ne toimijat ja verkostot, jotka toteuttavat tutkimus- ja/tai kehittämistoimintaa ja edistävät näin ollen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Toimijoihin luetaan kuuluvaksi korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritys- ja elinkeinoelämä sekä julkisen tutkimuksen rahoittajat. Innovaatiojärjestelmään luettavat tahot ovat selkeimmin myös tutkimusrahoitusta hyödyntäviä tahoja. Näillä tahoilla on myös tietynlaiset roolit perinteisessä innovaatiojärjestelmässä; tieteellisen tiedon tuottamisessa, soveltavassa tutkimuksessa sekä tiedon testaamisessa ja käyttöönotossa. Ammattikorkeakoulujen rooli on keskeinen näiden toimijoiden rajapinnassa, toteuttaa soveltavaa tutkimusta, auttaa uuden tiedon tai parannetun käytännön käyttöönotossa yrityksissä ja tiedon hyödyntäjien keskuudessa ja olla mukana kehittämässä uusia tai uudistettuja toimintatapoja, tuotantomenetelmiä tai tuotteita.
Innovaatioekosysteemi on monen toimijan yhteispeliä
Innovaatiojärjestelmä muodostuu lukuisista lomittaisista ja päällekkäisistä innovaatioekosysteemeistä, jotka toimivat tavoitteellisesti ja vuorovaikutuksessa yhdessä jonkun tai joidenkin asioiden edistämiseksi. Innovaatioekosysteemin muodostavat ihmiset ja heidän osaamisensa ja luova pääoma. Keskeistä innovaatioekosysteemissä on vuorovaikutus sekä jatkuva muutos- ja kehitystila. Innovaatioekosysteemin voimalähde ja moottori on myönteinen innovaatiokulttuuri, joka kannustaa kaikkia osallistumaan ja osallistamaan toimintaan myös uusia toimijoita ja verkostoja. Innovaatioekosysteemi onkin jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus.
Ammattikorkeakoulujen innovaatioekosysteemiin kuuluvat luontaisesti yritys- ja elinkeinokumppaneiden sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden lisäksi opiskelijat, henkilökunta sekä aktiiviset alumnit. Yhä enemmän toimintaan osallistuu myös yksityishenkilöitä ja kansalaisia erityisesti kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on juuri tässä; yhteistyössä ja luontaisissa rajapinnoissa näihin kaikkiin toimijoihin.
Ammattikorkeakoulut voivat tarjota ja toimivat jo itsessään innovaatioalustoina näille toimijoille eli mahdollistavat vuorovaikutuksen eri toimijoiden välillä ja tarjoavat innovaatioita ja kehittämistä tukevia palveluita näiden toiminnalle. Näitä palveluita ovat mm. ketterät kokeilut, testaaminen, yhteistoiminta loppukäyttäjien kanssa ja TKI-toimintaan käytettävissä olevien toimijoiden monialaisuus ja -puolisuus. Ammattikorkeakouluille ominaisia innovaatioalustoja ovat tutkimus- ja kehittämisympäristöt sekä simulaatio- ja laboratoriomahdollisuuksien tarjoaminen yhteiseen innovaatioekosysteemien käyttöön. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisympäristöjä ovat Voimala, Dynamo ja Energiapuisto. Testaus- ja simulaatioympäristöjä löytyy puolestaan mm. laboratorioista ja muista harjoitustiloista, joissa myös koulutusta toteutetaan.
Kuva: Robert Occhialini (CC BY-NC 2.0)
Projektitoiminta kehittää sekä ammattikorkeakoulua että aluetta
Miten sitten menetellään, jos halutaan innovoida ja kehittää jotakin? Monesti ei tarvita juuri muuta kuin yksilö tai ryhmä, joka toimii tavoitteellisesti ja aktiivisesti tunnistetun asian synnyttämiseksi tai uudistamiseksi ja tämän uudistuksen käyttöönottamiseksi. Ammattikorkeakouluissa innovaatiotoimintaa edistetään systemaattisesti osana TKI-toimintaa. TKI-toiminnan aihiot syntyvät tunnistetuista kehittämistarpeista innovaatioekosysteemissä, esimerkiksi kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyössä tai koulutustehtävää toteutettaessa.
Tapauksissa joissa on kyseessä pidempikestoinen tutkimus- ja kehittämispanostusta vaativa asiakokonaisuus, innovaatio- tai kehittämisaihiot projektoidaan (ts. määritellään tavoite, aikataulut, kehittämiskokonaisuudet ja vastuut) ja näille projekteille haetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös ulkoista hankerahoitusta, jotta voidaan mahdollistaa esimerkiksi innovaatioaihioon liittyvät kokeilut, testaukset tai muu kehittämistyö.
Ammattikorkeakoulussa toteutetaan sellaisia projekteja, jotka liittyvät ammattikorkeakoulun asiantuntemukseen erityisesti sen koulutustehtävän kautta ja asiantuntemuksen lisäämiseen näillä aloilla. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on lain mukainen aluekehittämistehtävä, joka tarkoittaa sitä, että TKI-toimintaa suunnataan myös vahvasti ammattikorkeakoulusta ulospäin palvelemaan alueen yritys- ja työelämän sekä elinkeinorakenteen kehittymistä. Useimmiten kysyntää on erityisesti sellaiselle TKI-toiminnalle, jossa rohkeasti yhdistetään eri alojen osaamista ja mahdollistetaan näin uusien innovaatioiden kehittyminen ja synty.
Tästä asiantuntemuksesta syntyy ammattikorkeakoulun profiili ja painopisteet tai painoalavalinnat, joiden kehittämiseen TKI-toimintaa keskitetään. Kareliassa strategisia painoalavalintoja ovat uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit. Ne ovat muodostuneet synteesinä siitä, mitä osaamista Kareliassa on ja mitä kehittämisen painopisteitä toiminta-alueella (erityisesti Pohjois-Karjala) on tunnistettu ja mihin alueen toimijat on yhteisesti sitoutuneet mm. maakuntaohjelmassa ja kaupungin kasvustrategiassa.
Painoalojen sisällä ja ohessa on erilaisia hankekoreja, jotka ovat nimensä mukaisia tiettyä kehittämisteeman projekteja kokoavia osakokonaisuuksia, joiden avulla tavoitellaan Kareliassa asiantuntijuuden pitkäkestoista ja kumulatiivista kehittämistä sekä aluekehittämiseen uusia innovaatioita, uutta osaamista, uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja kilpailukykyä.
Vaikuttavuutta avoimella toimintakulttuurilla
Jotta kaikki innovatiivinen toiminta saadaan näkyväksi ja käyttöön Karelia on sitoutunut muiden suomalaisten ja eurooppalaisten korkeakoulujen tavoin avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kareliassa toteutetaan avointa toimintakulttuuria, jonka avulla kaikki tuotettu tieto ja osaaminen pyritään saamaan näkyväksi sekä välitettyä kaikkien halukkaiden käyttöön. Avoimuuden muotoja ovat tutkimustiedon avoin julkaiseminen sekä tulosten popularisointi, tutkimusaineistojen avaaminen sekä avoimet tutkimusmenetelmät. Avoimuuden avulla edistetään tutkimustulosten vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistetaan uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.
Mitä tästä kaikesta edellä mainitusta tulisi sitten muistaa? Ainakin se, että jokainen meistä on osa jotakin tai joitakin innovaatioekosysteemiä omalla osaamisellaan. Ja että Kareliassa ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa meillä on olemassa erinomaiset innovaatioalustat eri alojen väliseen vuorovaikutukseen ja yhdessä kehittämiseen. Tätä kautta itse kukin voi osaltaan olla vaikuttamassa innovaatiojärjestelmän kautta alueen tai kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Haluankin haastaa kaikki Karelialaiset ja yhteistyökumppanimme yhteiseen innovaatiotyöhön!
Anne Ilvonen
tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Karelia-ammattikorkeakoulu
