Ikääntyneet, hyvinvointi ja teknologiainnovaatiot

Ari Tarkiainen

Tämän vuoden maaliskuussa käynnistyi IkäOte eli Ikääntyneiden oppiminen ja hyvinvointiteknologia -hanke. Siinä arvioidaan ja kokeillaan erilaisia hyvinvointiteknologiasovelluksia Joensuun kaupungin kotipalveluissa. Tässä Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa EAKR-hankkeessa on mukana myös paikallisia järjestöjä, ikääntyneitä sekä Karelia-ammattikorkeakoulun opettajia ja opiskelijoita.

Ikääntyneiden oppiminen ja hyvinvointiteknologia

Karelia-ammattikorkeakoulu selvittää ja arvioi IkäOte-hankkeessa ikääntyneiden oppimiseen ja hyvinvointiteknologiaan liittyviä koulutustarpeita ja osaamisvajeita sekä tuottaa erilaisia työpajoja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työpajoissa arvioidaan turvallisuuteen, paikantamiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä teknologiasovelluksia ja niiden hyötyjä ja pullonkauloja. Hyvinvointiteknologian paradoksi on se, että vaikka digitalisoituminen ja virtuaalisuus ovat vahvasti kehittyneet, ikäihmisten elämänlaadun parantamisen näkökulmasta kehitys on ollut yllättävän hidasta.

Osa ikäihmisistä ei halua eikä osaa käyttää uutta mobiiliteknologiaa ja tietokoneita. Teknologia pelottaa ja ahdistaa heitä, vaikka erilaisia käyttöliittymiä on nykyään hyvin helppo oppia käyttämään. IkäOte-hankkeen tavoitteena onkin edistää uuden teknologian käyttöönottoa ja arvioida nykyisten palvelujen ja sovellusten käytettävyyttä.

Kaikki nämä haasteet tarkentuvat entisestään, kun puhutaan muistisairaista ja heidän käyttöönsä soveltuvista laitteista ja sovelluksista. Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta. Heistä 93 000 on vähintään keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa. Muistisairaudesta kärsii yli 85 vuotiaista noin kolmannes. Vuosittain uusia sairastuneita todetaan 14 500. Kustannukset ovat keskimäärin 10 000 euroa sairastunutta kohti. Muistisairaudet ovat inhimillisesti että kansantaloudellisesti iso asia.

IkäOte-hankkeen erityisyys liittyy muistisairaan oppimiseen. Kiistämätön tosiasia on se, että muistisairaskin oppii. Muistisairausdiagnoosi ei tarkoita lopullista tuomiota ja kaiken oppimisen loppumista. Muistisairas oppii hitaammin ja uudella tavalla. Tämä halutaan nostaa IkäOte-hankkeessa näkyviin.

Kun sitten pohditaan sitä, miten uutta teknologiaa voitaisiin ottaa käyttöön laajemmin siten, että se todella lisäisi muistisairaiden elämänlaatua ja auttaisi heidän läheisiään ja omaisiaan, joudutaan kiinnostavaan keskusteluun. Karelia-ammattikorkeakoulu haluaa nostaa esiin laajemman näkökulman, jolla teknologian käyttöönottoa voitaisiin tarkastella käyttäjälähtöisesti ja siten, että myös uusille ideoille ja innovaatioille olisi tilaa.

ItäOte-hanke oppimista tukevana innovaatiopelinä

Yksi tapa tarkastella asiaa on ajatella IkäOte-hanketta kokeilukenttänä, eräänlaisena oppimista ruokkivana innovaatiopelinä, jossa on erilaisia pelaajia ja kotipesiä. Pelaajia ja kotipesiä voi listata seuraavasti: muistisairaat ja kodit (saatavuus ja saavutettavuus), ammattilaiset (osaaminen), teknologiaratkaisut (käytettävyys) sekä palvelut ja tuotteet (johtaminen). Tämän oppimispelin tavoitteena on parantaa muistisairaiden elämänlaatua ja tuoda omaisille ja läheisille uusia välineitä tukea ja hoitaa muistisairasta.

Sangen usein innovaatiopeliä on pelattu ja pelataan yhä edelleen siten, että keskiössä ovat palvelut sinänsä (palvelujärjestelmä) tai keskiössä ovat ammattilaiset ja heidän keskinäiset roolinsa. Tämä ei tarkoita sitä, että heidät pitäisi ohittaa, vaan keskiöön on asetettava loppukäyttäjät ja eli tässä tapauksessa muistisairas ja hänen läheisensä. Monesti tällaisia kokeiluja hallitsee liiallinen usko teknologiaan ja teknologiasta tulee toimija, joka määrittelee kaiken muun. Tällainen teknologia-ajattelu ei kuitenkaan sovi tähän peliin.

IkäOte-hanke nähtynä oppimisen pelinä, jota pelataan innovaatiokentällä, avaa uusia näkökulmia koko tematiikkaan. Tällaisen pelin etuna on se, että säännöt luodaan yhteisesti ja paikan päällä. Peli on aina omanlaisensa, ja vaikka siinä on yleisiä piirteitä, paikallisuutta pitää korostaa. Käyttäjälähtöisessä innovaatioajattelussa on aina näin.

IkäOte-peli on siis alkanut ja toivomme, että peli tuottaa tulosta. Toivomme, että hankkeessa syntyy uutta tietoa, uusia näkökulmia, uutta osaamista ja johtamista. Kun hanke vuonna 2017 helmikuussa päättyy, on aika palata näihin teemoihin. Peli on puhallettu alkuun ja jatkoa seuraa.

Ari Tarkiainen, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu