Kohti avointa tiedettä ja tutkimusta Kareliassa

Helena Puhakka-Tarvainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö lanseerasi Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT) vuonna 2014 tavoitteenaan nostaa Suomi vuoteen 2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa sekä tuoda avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnettäväksi laajemmin yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta (www.avointiede.fi).

Avoimen tieteen tavoite on kirjattu myös Eurooppa 2020 -strategian älykkään kasvun osa-alueeseen ja sitä on tarkasteltu lähemmin Euroopan digitaalistrategian tutkimus ja kehitys -osiossa (http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/open-science). EU-tason tavoitteissa korostetaan erityisesti tulosten avaamista sähköisten välineiden, verkostojen ja median kautta globaalisti, mahdollistaen yhteiskehittämisen, luovuuden sekä tutkimuksen lähentymisen muun yhteiskunnan kanssa. Eurooppalaisessa lähestymistavassa korostetaan erityisesti digitaalisten välineiden merkitystä, kun taas Suomessa painopiste on toimintatapojen kehittämisessä laajemmin.

Kuva 1. ATT-hankkeen eteneminen Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Kuva 1. ATT-hankkeen eteneminen Karelia-ammattikorkeakoulussa.

ATT-prosessi Kareliassa

Karelia-ammattikorkeakoulussa Avointa tiedettä ja tutkimusta kehitetään sisäisen hankkeen avulla vuosina 2016–2017 (Kuva 1). Prosessia johtavat projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen sekä kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Kari Tiainen. Ensimmäisessä vaiheessa kevään 2016 aikana perehdytään opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamaan aineistoon, osallistutaan koulutuksiin sekä luodaan toimintasuunnitelma avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi Kareliassa. Lisäksi seurataan Seinäjoen ammattikorkeakoulun vetämän Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä ekosysteemissä -hankkeen (Arene) toimenpiteitä ja ammattikorkeakouluille luotavien mallien kehittymistä. Avoin tiede ja tutkimus näyttäytyy ammattikorkeakouluissa hyvin eri lailla kuin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, ja ammattikorkeakouluissa haaste on etenkin yritysten kanssa yhteistyössä tuotetun tutkimustiedon saaminen avoimeksi rikkomatta yritysyhteistyön luottamuksellisia pelisääntöjä.

Arenen hanke päättyy vuoden 2016 loppuun mennessä ja näin ollen yleiset mallit ovat muiden ammattikorkeakoulujen käytettävissä loppuvuodesta. Syksyn aikana tarkennetaankin, keitä ATT-prosessi tulee Kareliassa koskettamaan, minkälaisia työskentelytapoja tullaan käyttämään ja mitä toimenpiteitä käytännössä tehdään vuoden 2017 aikana. Avoimen tieteen ja tutkimuksen prosessilla on liittymäpintoja ainakin tki-toimintaan, tietohallintoon, julkaisutoimintaan sekä sopimuskäytänteisiin. Esimerkiksi Karelian, Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen sopimuslakimies Annamari Turunen on kutsuttu mukaan yhteen Arenen hankkeen työryhmistä pohtimaan juridisia reunaehtoja tieteen ja tutkimuksen avaamiselle.

Kokonaisuutena Karelian tavoitteena on nostaa avoimuuden taso viisiportaisen asteikon neljännelle askelmalle nykyiseltä kakkostasolta. Kakkostason määritelmässä avoimuus on osittain huomioitu korkeakoulun strategisessa ohjauksessa, kun taas nelostasolla avoimuutta ja sen kehitystä seurataan ja ohjataan strategiassa aktiivisesti. Strategisen ohjauksen tarkastelukulmat ovat:

  • Avoimuus organisaation toiminnassa
  • Avoimuus tutkimusprosessissa
  • Sitoutuminen avoimen tieteen ja tutkimuksen toimenpiteisiin
  • Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö
  • Tutkimuksen palveluiden ja infrastruktuurien yhteentoimivuus
  • Tutkimuksen tulokset ja niihin liittyvä avoimuus
  • Avoimuuden osaamisen vahvistaminen

Kriteeristö ja nykytilan arvio on kuvattu tarkemmin Avoin tiede ja tutkimus Suomessa 2015: Toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa vuonna 2015 -raportissa (http://avointiede.fi/toimintakulttuuri).

Mitä muualla on tehty?

Avointa tiedettä ja tutkimusta kehitetään aktiivisesti sekä suomalaisissa että eurooppalaisissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta myös globaalisti. Tutkimustulosten avoimen saatavuuden uskotaan luovan hedelmällisen alustan uusien innovaatioiden syntymiselle ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiselle. Esimerkiksi Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop on palkattu McMasterin yliopistoon Kanadassa työtehtävänään yliopistossa tuotetun akateemisen tiedon tuominen näkyväksi laajemmalle yleisölle. Itä-Suomen yliopistossa on puolestaan työstetty osana strategian toimenpideohjelmaa erillinen julkaisu- ja datapolitiikka (http://www.uef.fi/web/open-uef/home), jossa yliopisto linjaa periaatteet tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimuuden edistämiseksi. Tutkimustoiminnan avoimuudella Itä-Suomen yliopisto pyrkii edistämään tieteen kehitystä, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimuksensa ja tutkimustulostensa tieteellistä vaikuttavuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä, hyödynnettävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kestävää käyttöä.

Monet kirjastot ja kirja-alalla toimijat ovat myös muuttaneet käytäntöjään kohti avoimuutta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka avulla suomalaisia tieteellisiä monografioita voidaan avata verkkoon kaikkien saataville. Niin sanotulla Open access -julkaisulla tarkoitetaan verkkojulkaisua, joka on avoimesti verkon välityksellä kaikkien saatavilla ja joka on lisensoitu jonkin avoimen lisenssin alle. Kustantajan kannalta Open access -julkaisemisessa on haasteena julkaisemisesta syntyneiden kulujen kattaminen ja tästä syystä alalle onkin kehittynyt uusia rahoitusmalleja, kuten julkaisun kirjoittajalta tai julkaisevilta kirjastoilta perittävät kustannusmaksut.

Avointa koulutusta kaikille kiinnostuneille

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarjoaa talven 2015–2016 aikana avointa osaajakoulutusta Avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille henkilöille. Koulutusta järjestetään eri puolilla Suomea viidessä kokonaisuudessa ja tilaisuuksia on mahdollista seurata myös etänä. Myös menneiden koulutusten aineistot löytyvät verkosta osoitteesta http://avointiede.fi/osaajakoulutus. Koulutuskokonaisuuksien teemat ovat:

  • Avoimen tieteen huomiointi tutkimuksen suunnittelussa
  • Tutkimusaineiston avaaminen
  • Avatun tutkimusaineiston hyödyntäminen
  • Tutkimustuotosten avoin julkaiseminen
  • Tutkimusprosessin avaaminen

Osaajakoulutuksen tällä erää viimeiset tilaisuudet ja työpajat järjestetään huhti-toukokuussa Oulussa, Helsingissä sekä Lappeenrannassa.

Helena Puhakka-Tarvainen
projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu