Fiilistellen Finnaan Kareliassa

Jaana Lahtinen

Osana kansallista kirjastoverkkoa Karelia-ammattikorkeakoulun kirjasto otti viime syksynä käyttöön uuden Finna-hakupalvelun, Karelia-Finnan. Uudet opiskelijamme ovat ottaneet selkeän ja vähän ”googlemaisen” hakupalvelun vastaan hyvin ja olemme saaneet tiedonhankinnan opetuksessa Finnasta enimmäkseen myönteistä palautetta. Myös monet kirjastomme ”vanhat” asiakkaat ovat alkaneet hakea tietoa Finnasta, vanhojen hakupalvelujemme sijaan. Finnaa on esitelty pitkin syksyä eri yhteyksissä, niin osana sovittua ohjelmaa kuin muuten vain kohdattaessa; e-pedapäivillä, kampusvierailuilla ja henkilökunnan Finna-klinikoilla.

Enää täytyisi tietää, mikä se Finna on?

Finna on Suomen yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa hiljattain käyttöön otettu hakupalvelukäyttöliittymä. Päävastuu Finnan kehittämisestä ja ylläpidosta on Kansalliskirjastolla. Palvelun periaatteena on yksinkertaisuus ja visuaalinen selkeys, eri kirjastojen yhtenäisessä tiedonhaussa on pyritty ”googlemaisuuteen”. Siinä missä kirjastoilla oli ennen omia painetun aineiston kokoelmatietokantojaan – meillä Karelialla Joel, Itä-Suomen yliopistolla Josku – nyt kaikilla yliopisto- ja korkeakoulukirjastoilla on enemmän yhteistä, nimenkin puolesta: pian jokaisella on Finnansa. Finna tullaan ottamaan käyttöön lähitulevaisuudessa kaikilla ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoilla, kaikilla sitä ei vielä ole. Meidän Finnamme koko nimi on Karelia-Finna ja se löytyy verkko-osoitteesta http://karelia.finna.fi.

Mikä muuttui?

Finnassa ei erotella esimerkiksi e-kirjoja ja painettuja kirjoja samaan tapaan kuin ennen. Aiemmin painettu aineistomme löytyi Joel-kokoelmatietokannasta kuva2_lahtinenja e-aineistoon pääsi eri reittiä Nelli-portaalin kautta, etäkäytössä piti kirjautumisen lisäksi valita oma ammattikorkeakoulu. Nyt kaikki löytyy samasta paikasta: Karelia-Finnan etusivulta voi hakea kirjaston hyllyistä löytyvän kirjallisuuden saatavuustietoja, ja samalta sivulta löytyy pääsy kaikkiin tietokantoihin, kirjojen uusinta ja varaaminenkin onnistuvat helposti samassa paikassa, kun palveluun on liitetty oma voimassaoleva kirjastokortti. Tätä ”yhden käyttöliittymän” järjestelmää ovat kiitelleet myös ennen Nelliä ja Joelia käyttäneet asiakkaamme.

Meille ostettuihin eli lisensoituihin tietokantoihin pääsy etäkäyttäjänä vaatii organisaation jäsenyyttä ja kirjautumista Karelia-Finnaan omilla Karelian verkkotunnuksilla: sama periaate kuin entisessä Nellissä pätee siis yhä. Kampusalueillamme Karelia-Finnan e-aineistoja voi käyttää ilman erillistä kirjautumista, kirjastossa pääsy e-aineistoihinkin on myös Karelian ulkopuolisilla asiakkailla.

Finna inspiroi

Kansallisella tasolla Finnaa valmisteltiin pitkään ja hartaasti. Kun Finna sitten saatiin meidänkin kirjastomme loppukäyttäjille, ulkoasussa ja toiminnoissa pitäydyttiin mahdollisimman pelkistetyllä linjalla. Omalle Finnallemme toimivat perustukset rakensi kirjastosuunnittelijamme Jaana Rummukainen. Ohjeistuksissa ja opastuksissa olimme myös niukkalinjaisia ja luotimme Finnan loogiseen rakenteeseen ja käyttäjien tottumukseen käyttää erilaisia sovelluksia. Tärkeintä mielestämme oli tarjota eri tavoin mahdollisuus kysyä lisää tai antaa palautetta.

Loppujen lopuksi Finnan ottaminen käyttöön meillä sujui kirjastolaisten näkökulmasta varsin kivuttomasti, asiakkailta saatu palautekin on ollut valtaosin myönteistä. Oma Finnamme on visuaalisen ja keveän oloinen, tiedonhaun voi aloittaa hyvin kevyesti ja kehittää hakua vähitellen Finnan tarjoamien vaihtoehtojen mukaan. Finnassa on jotain erilaista verrattuna entisiin tiedonhakujärjestelmiin: yhteinen kansallinen Finna runsaine arkisto- ja kuva-aineistoineen on jo poikinut ideoita käyttäjien uusille sovelluksille ja tutkimusmenetelmille (Kingsley 2015, 4-5). Myös Kansalliskirjaston viime vuonna tekemä käyttäjäkysely kertoo, että kansallinen Finna on otettu hyvin vastaan (Kansalliskirjasto 2015).

Digiä ja printtiä – sisältö ratkaisee

Finnassa aineiston olomuodolla ei ole väliä, sisältö ratkaisee. Tiedon etsijälle ei aina ole merkitystä sillä, löytyykö haluttu tieto painetusta kirjasta vai e-kirjasta, verkkolehden vai painetun lehden artikkelista; kunhan se on mahdollisimman helposti ja nopeasti saavutettavaa ja tuo tiedonhakijalle uutta, luotettavaa tietoa. Tieto eri olomuodoissaan löytyy nyt nopeammin ja helpommin samasta paikasta. Hakua on myös helppo rajata haun edetessä.

Meillä esimerkiksi Finnan etusivun hakukentässä sanalla markkinointi saadaan hakutuloksiin painettuja ja e-kirjoja, lehtiä, opinnäytteitä ja pari tietokantaakin. Opiskelijat suosivat myös ”verkossa saatavilla” hakurajausta, joka painottaa vahvasti hakutuloksia ostettuun ja vapaasti verkosta löytyvään e-aineistoon.

Tiedonhankinnan opetuksessa opittua

Syksyllä 2015 uusien opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksessa otettiin käyttöön Finna, joka oli vielä meille kirjastolaisillekin käytännön tiedonhakutilanteissa varsin uusi tuttavuus. Finna otettiin kuitenkin vastaan hyvin. Tiedonhaku muuten kuin googlaillen on monille nuorille melko vierasta, mutta uusien opiskelijoiden reippaan kokeileva asenne uuden oppimiseen ja ilo koetuista onnistumisista jäi päällimmäiseksi tuntumaksi meille informaatikoille.

Sumeahko Finna-haku tuo tuloksia huonomminkin muotoilluissa hauissa, mikä koettiin enimmäkseen hyvänä asiana; jonkin verran kriittisiäkin kommentteja hakutulosten epätarkkuus kirvoitti. Jonkin verran opastusta tarvittiin esimerkiksi sen havainnollistamiseksi, miten Finnan Ulkomaiset artikkelit – haun kautta pääsee perille esimerkiksi ulkomaisten tietokantojen artikkeleihin. Ilman erillisiä rajauksia Finna-hauilla löytyy myös viitetietoa tai vapaata verkkoaineistoa, minkä hahmottaminen voi joskus vaatia hieman aikaa. Me kirjaston informaatikot kirjoitimme yhdessä myös artikkelin (Mononen Lahtinen 2015). tiedonhankinnan opetuksessa saaduista kokemuksista. Omakin ymmärryksemme lisääntyi, kun kokosimme artikkeliin lainauksia opiskelijoilta saadusta kirjallisesta ja suullisestakin palautteesta.

Ruusuja ja rakentavaa palautetta

Kehittämisen varaa on toki aina, eivätkä uudet järjestelmät ole aina kaikin puolin valmiita. Olemme korostaneet kirjastolla niin opiskelijoille tiedonhankinnan opetuksissa kuin muillekin Finnan käyttäjille ja kirjastomme asiakkaille, että otamme mielellämme palautetta vastaan myös Finnasta. Karelia-Finnassamme onkin verkkolomake palautteen antoa varten, sekä Finnan rinnalla käyttöön otettu kirjaston chat-palvelu, johon olemme saaneet kiitettävästi monenlaisia Finnan tai yleensä kirjastopalveluiden käyttöön liittyviä kysymyksiä.

Asiakaspalvelussamme paikan päällä kirjastossa on myös opastettu niin uusia kuin vanhojakin asiakkaitamme esimerkiksi kirjastokortin liittämisessä Finnaan. Myös klassinen kysymys ”mistä löydän kirjan” on vaatinut pikaista perehdytystä siihen, mistä ja miten kokoelmista löytyvän kirjan saatavuustiedot ja sijainti saadaan näkyville. Monet ennen opastusta vaatineet asiat kuten varauksen tekeminen verkossa ovat Finnan myötä yksinkertaistuneet, eivätkä vaadi enää ainakaan yksityiskohtaista opastusta; apua kyllä annamme kirjastolla aina tarvittaessa. Myös Itä-Suomen yliopiston kirjastolaisten kanssa epävirallisesti kokemuksia vertaillessamme tuntuma oli samanlainen: tekninen neuvonta jää vähemmälle, ja keskitymme enemmän itse sisältöihin.

Asiakaspalvelijoidemme mukaan asiakkaat ovat kiitelleet muun muassa Finnan etusivun selkeyttä ja isoja linkkejä sekä rajausvaihtoehtojen runsautta. Meille kirjastolaisille itsellemme Finna on ollut niin mieleinen, että harvemmin enää itse käytämme vanhoja kokoelmatietokantojamme Joelia tai Nelliä, vaikka ne ovatkin edelleen toiminnassa toistaiseksi Finnan rinnalla. Finna on ollut hyvä tuote, jota on ollut helppo markkinoida!

Lähteet:

Kansalliskirjasto. 2015. Yli 3000 vastasi Finnan käyttäjäkyselyyn. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/uutiset/1416219430577.html. 29.1.2016

Kingsley, S. 2015. Finna-fanit. Suunnittelijat Juuso Koponen ja Sophie Sälekari voittivat Kansalliskirjaston Vuoden 2015 Asiakas -palkinnon. Kansalliskirjasto. 57(4), 4-5. http://issuu.com/kansalliskirjasto/docs/kk_4-2015

Mononen, K. & Lahtinen, J. 2015. Mikä Finna? Finnan käyttöönotto tiedonhankinnan opetusten näkökulmasta Kareliassa. Kreodi 2015:4. http://www.kreodi.fi/en/15/Finna/310/Mik%C3%A4-Finna-Finnan-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notto-tiedonhankinnan-opetusten-n%C3%A4k%C3%B6kulmasta-Kareliassa.htm**

Kiitokset: kirjastomme henkilökunnalle (etenkin Leena Väyrynen, Ari Koskela) ja asiakkaille Finnaa koskevista kommenteista ja palautteesta!

Linkki Karelia-ammattikorkeakoulun kirjaston Finnaan https://karelia.finna.fi/

Jaana Lahtinen, informaatikko
Karelia-ammattikorkeakoulu