Innovaatiosetelillä vauhtia yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Marika Turkia

Innovaatioseteli on palveluseteli, jonka tavoitteena on aktivoida pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Taustalla on tavoite lisätä korkeakoulujen ja pk-yritysten välistä yhteistyötä. EU:ssa innovaatiosetelit (Innovation voucher) leviävät maasta toiseen, ja käytössä on erilaisia maakohtaisia sovelluksia ja käyttöönottotapoja. Yli rajojen toimivia pilotteja on toteutettu EAKR-rahoituksella Välimeren maissa. Yleisten innovaatioseteleiden rinnalle on syntynyt myös toimialakohtaisia käytänteitä, esim. biotalouden alalle (green innovative vouchers). Käyttökokemuksia palveluseteleistä on mm. Itävallasta, Saksasta, Irlannista ja Iso-Britanniasta. Iso-Britannian kokeilua tukee myös laaja tietopankki eri korkeakoulujen tutkimuslaitteistoista, jonka avulla yritykset voivat etsiä korkeakouluja, joilla on yrityksen tarpeita vastaavaa tutkimuslaitteistoa.

Innovaatiosetelin käyttökohteet

Innovaatiosetelillä tuetaan tieteellistä neuvontaa tai tutkimusta, kuten tuotekehitystyötä, palvelun kehittämistä tai prosessien uudistamista. Tyypilliset innovaatiosetelillä tehdyt työt ovat teknologia- ja markkinatutkimuksia, toteutettavuustutkimuksia, markkinatestauksia ja demonstraatioita. Tukea ei myönnetä jo tarjolla oleville palveluille, jotka kuuluvat esimerkiksi konsultointiyritysten toimenkuvaan. Innovaatiosetelin tukea voidaan käyttää yleensä vain tutkimuslaitoksen kanssa sovittuun tarkoitukseen, ja tuki myönnetään suoraan tutkimuslaitokselle (yliopisto, ammattikorkeakoulu, sektoritutkimuslaitos) tai yritykselle korvaamaan toimeksiannosta syntynyttä kustannusta.

Kokemuksia Euroopasta

Pk-yritysten näkökulmasta innovaatioseteliä on kehitetty ns. fast track -rahoituksen ajatuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen näkökulmasta hakumenettely, hakemusten käsittely ja yhteistyön läpivienti toteutetaan nopeasti, ja tulosten analysointiin ja seuraavaan kehitysaskeleeseen päästään mahdollisimman pian. Esimerkiksi Irlannissa hakemusten käsittely ja päätös tulee toteutua 2 viikon sisällä siitä, kun pk-yritys on jättänyt hakemuksen. Iso-Britanniassa prosessi on myös hyvin tehokas; yrityksen jättämästä hakemuksesta tehdään päätös 10 päivän sisällä, ja voucher on käytettävä ja käyttö raportoitava 6 kk:n sisällä päätöksestä. Prosessiin kannattaa tutustua sivustolla https://vouchers.innovateuk.org/.

Itävallassa yrityksille suunnattu innovaatiovoucher-ohjelma käynnistettiin valtiojohtoisesti jo vuonna 2007. Ohjelmaa hallinnoi The Austrian Research Promotion Agency (FFG), joka voi myöntää voucherin kahdella eri tavalla. Yritys voi hakea 5000 euron voucherin ilman omarahoitusosuutta tai enintään 12 500 euron kokonaiskustannuksella, jossa yrityksen omarahoitus on 20 % ja voucher korkeintaan 10 000 euroa. Hakemusten määrä vuoden 2011 tietojen perusteella on ollut noin tuhat hakemusta vuosittain. Palvelualan yritykset ovat olleet määrällisesti suurin hakijaryhmä (70% hakemuksista). Itävallassa voucheria ovat hakeneet erityisesti pienet pk-yritykset (alle 50 henkilöä työllistävät yritykset), joita on ollut 87 % hakijoista.

Mikä vaikutus voucher -ohjelmilla on yrityksille ja tutkimus- ja koulutusorganisaatoille? Itävallan voucher -ohjelmaa arvioitaessa (2011) keskeisin tulos oli säännöllisen tutkimus- ja kehittämistyön käynnistyminen pk-yrityksissä. Tämän lisäksi on pystytty nopeuttamaan tiedon – ja osaamisen siirtoa pk-yrityksille ja yritykset ovat paremmin tunnistaneet tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla olevia laite- ja tutkimusympäristöjä. Myös jatkuvuus on kasvanut, uusia yhteisiä projekteja on käynnistetty ensimmäisen yhteistyön päättymisen jälkeen ilman voucheriakin. Ylipäätään voucher on tuonut pk-yritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot tiiviimpään yhteistyöhön ja osaamisten tunnistaminen puolin ja toisin on kasvanut.

Yrityksen näkökulmasta voucher on helposti ymmärrettävä, hakuprosessi on selkeä, eikä se edellytä yritykseltä tutkimusrahoituksen nyanssien osaamista – ja mikä parasta, se on nopea.

Innovaatioseteli myös Suomeen?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriölle raportin ’Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta’ (2016), jossa yksittäisenä avauksena rehtorineuvosto on nostanut innovaatioseteleiden käyttöönoton vauhdittamaan erityisesti ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Rehtorineuvoston esitys on otettu lähtökohtaisesti positiivisesti vastaan. Lausunnossaan (OKM 2016) opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen kertoo: ”Yrityksille suunnattu innovaatioseteli voisi edistää korkeakouluissa syntyvän tiedon hyödyntämistä yrityksissä, ja rakentaisi nykyistäkin tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen ja pk-yritysten välille. Pidän ideaa kokeilemisen arvoisena ja vien sitä eteenpäin”.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten tuen myöntämiseen liittyvät mahdolliset esteet pystytään raivaamaan, ja saadaanko voucher-ohjelmat käyttöön myös Suomessa.

Lähteet:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2016. Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. Arenen rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti. http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/rake-selvitys

OKM. 2016. Ministeri Grahn-Laasonen: Ammattikorkeakouluilta rohkea uudistusvisio. Tiedote. 10.2.2016. http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/02/arene.html?lang=fi

Marika Turkia, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen asiantuntija
Karelia-ammattikorkeakoulu