LEAN-menetelmillä ylempää AMK-tutkintoa kehittämässä

Kim Wrange, Jyri Roihuvuo, Arja-Irene Tiainen

Karelia-ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2014 LEAN-hanke, jossa koulutettiin Karelian ulkoisia yhteistyökumppaneita sekä sisäisiä toimijoita LEAN-johtamisajatteluun. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) avaintoimijoilta tiedusteltiin halukkuutta osallistua LEAN-koulutuksiin ja kehittää samalla koulutuksiin liittyvien projektitöiden kautta YAMK-koulutusta. LEAN-hanke katsottiin tarpeelliseksi ja siihen liittyvät LEAN Yellow- ja Green Belt-koulutukset todettiin sisällöiltään sellaisiksi, että niiden avulla voitaisiin kehittää YAMK-koulutusta.

Lähtötilanne kehittämiseen

Kehityshankkeen tavoitteena oli nostaa Karelia-amk:n YAMK-tutkintojen läpäisyastetta, koska jokainen suoritettu YAMK-tutkinto tuo ammattikorkeakouluille merkittävän tulosrahan. Siitä huolimatta, että tutkintojen määrän lisääntyessä opiskelijakohtainen tulosraha vähenee, korostuu hyvän läpäisyasteen merkitys jatkossa entisestään.

Kehittämishankkeeseen liittyi kaksi prosessia: 1) opiskeluprosessi yleensä sekä 2) opinnäytetyöprosessi, jota oli erityisesti johdon taholta toivottu kehitettävän. Johdolla oli alkuolettamus, että YAMK-tutkintojen keskeyttämisen syy ja tehostamisen kohde voisi olla juuri YAMK-opinnäytetyö.

Hankkeen työryhmän jäseninä olivat Jarmo Jussila, Jarno Mertanen, Kari Mönkkönen, Jyri Roihuvuo, Arja-Irene Tiainen ja Kim Wrange. Viimeksi mainittu toimi myös työryhmän puheenjohtajana.

LEAN DMAIC-prosessi hankkeen askelmerkkeinä

Etenimme hankkeessa LEAN-mallin DMAIC-prosessin mukaisesti seuraavien vaiheiden kautta: Define – määritä, Measure – mittaa, Analyse – analysoi, Improve – paranna, Control – kontrolloi.

Hankkeessa etsittiin juurisyitä YAMK-opintojen keskeyttämiselle. Aluksi oli selvitettävä ja mitattava sitä, mitkä olivat perimmäiset syyt YAMK-opintojen keskeyttämiselle. Liittyivätkö ne opinnäytetyöhön vai liittyivätkö ne opiskelijan opiskelun ja muun elämän yhteensovittamiseen tai elämäntilanteissa tapahtuviin merkittäviin muutoksiin? Looginen jatkokysymys olikin, kuinka viime kädessä voisimme auttaa opiskelijaa saavuttamaan tutkintonsa, olipa opintojen keskeyttämiseen liittyvä syy mikä tahansa.

Opintojen keskeyttämisen juurisyitä selvitettiin MiniTab-tilasto-ohjelmalla. Aineistona käytettiin Karelia-ammattikorkeakoulun omassa Winha-tietokannassa olevia tietoja opiskelijoiden läsnäolokausista, kerrytetyistä opintopisteistä, opiskeluoikeuden päättymisestä, opiskelijoiden itsensä tekemistä eroilmoituksista, opiskelijoiden koulutusohjelmista ja muista taustatiedoista. Winha-tietokannasta tehtyjen tilastoajojen pohjalta voitiin todeta, että omasta aloitteestaan eroilmoituksen tehneistä suurin osa ei ollut suorittanut yhtään opintopistettä (25 kpl). Sosiaali- ja terveysalan ja ympäristöteknologian opiskelijat olivat tehneet vapaaehtoisia eroilmoituksia eniten. Sen sijaan teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman opiskelijat olivat jättäneet eniten ilmoittautumatta läsnäolevaksi opiskelijaksi.

Huomioitavaa oli se, että valtaosa (71,4%) eroilmoituksen tehneistä sekä ilmoittautumatta jättäneistä oli kerryttänyt nolla opintopistettä tai korkeintaan 10 opintopistettä. Tämä jokseenkin ”romutti” koko LEAN-hankkeen lähtöolettamuksen siitä, että lukumääräisesti opiskelijat keskeyttäisivät eniten opinnäytetyön laatimisvaiheessa ja että keskeyttämiset johtuisivat suurimmaksi osin opinnäytetyön ohjausprosessissa olevista ongelmista.

Haastattelu paljastaa juurisyitä opintojen keskeyttämiseen

Edellä kuvatut tilastotiedot antoivat tietoa siitä, missä vaiheessa opinnot keskeytyivät, mutta varsinainen juurisyy keskeyttämiseen johtavista syistä jäi selvittämättä. Muuta tilastoaineistoa ei kuitenkaan ollut käytettävissä. Tutkimuksen tekeminen kaikille opintonsa keskeyttäneille tai eronneille opiskelijoille olisi ollut henkilöiden tavoitettavuuden kannalta hankalaa, jonka takia päädyttiin haastattelututkimuksen tekemiseen vuonna 2014 ja 2015 (marraskuun alkuun mennessä) keskeyttäneiden ja eronneiden osalta. Näiden henkilöiden yhteystiedot olivat vielä saatavissa.

Haastattelut suoritettiin marraskuussa 2015. Haastateltavilta kysyttiin seuraavia asioita: Miksi opinnot keskeytyivät? Mitkä asiat vaikuttivat opintojen keskeytymiseen (työssä, opiskelussa, yksityiselämässä)? Millainen oli henkilön työtilanne opintojen aikana? Lisäksi kysyttiin henkilön asemaa ja matkatyömäärää matkapäivinä vuodessa. Haastateltavilta tiedusteltiin myös, miten ammattikorkeakoulu olisi voinut paremmin tukea opiskelua ja millä edellytyksillä henkilö olisi voinut jatkaa opiskeluaan Karelian ylemmässä AMK-koulutuksessa.

Kaikkiaan haastateltavia oli 46. Eri koulutusohjelmista haastatellut jakaantuivat siten, että Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksesta haastatteluja oli 10, Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksesta 19 ja Uusiutuvan energian sekä ympäristöteknologian koulutuksesta 17. Haastattelijoina toimivat kaikki työryhmän jäsenet ja haastateltavat jaettiin näiden kesken. Tämä mahdollisti nopean puhelinhaastattelukierroksen tekemisen. Kaikkiaan saatiin 27 haastattelua, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena huomioiden tutkimuksen aikataulu.

Haastatteluiden tuloksena voitiin todeta, että suurimmaksi opiskelujen keskeyttämisen syyksi muodostuivat erilaiset työstä johtuvat syyt, toiseksi suurimmaksi syyksi yksityiselämään liittyvät syyt ja kolmanneksi opiskeluun liittyvät syyt. Haastattelukierroksen tulokset veivät lopullisesti pohjan hankkeen alkuhypoteesilta, että opinnäytetyö olisi suurin vaikuttava tekijä opintojen keskeytymiseen.

Opiskelusta johtuvat syyt osoittautuivat haastattelujen perusteella yllättävän vähämerkityksellisiksi muiden keskeyttämissyiden rinnalla. Suurin osa opintojen keskeyttämisistä oli aiheutunut työn kuormittavuudesta ja muutoksista: opiskeluun ei jäänyt riittävästi aikaa ja voimia. Myös yksityiselämän vaatimukset olivat monen opintonsa keskeyttäneen kohdalla tehneet opintojen jatkamisen mahdottomaksi.

Koska haastatteluja saatiin kohtuullisen runsaasti, voitiin niiden tyypiteltyjä tuloksia käsitellä myös kvantitatiivisesti. Koulutusohjelmien tulosten chi2-testissä p-arvoksi tuli 0,576, mikä osoittaa, ettei keskeyttämissyiden jakaumissa ole ainakaan tilastollisesti merkittäviä eroavaisuuksia. Pareittain koulutusohjelmia vertailtaessa p-arvot olivat 0,141, 0,232 ja 0,880. Tilastollista eroavaisuutta ei näinkään ilmennyt.

Kuvio 1. Opintojen keskeytymisen syyt koulutusohjelmittain ja halukkuus jatkaa opintoja.

Kuvio 1. Opintojen keskeytymisen syyt koulutusohjelmittain ja halukkuus jatkaa opintoja.

Lopuksi

Vaikka alkuhypoteesi opinnäytetyön vaikutuksesta opintojen keskeytymiseen kumoutui, totesimme ryhmässämme, että LEAN-hankkeen johdosta aloitettu opinnäytetyön ohjauksen kehittäminen on hyvä asia sinänsä ja että sitä tulee jatkaa. Jokainen valmistunut tutkinto on tärkeä opiskelijalle, ammattikorkeakoululle sekä työelämälle. Lisäksi varhaisen tuen VARTU-toiminta on hyvä kontrollikäytäntö varsinkin opintojen alun keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Yksikään opiskelija ei saa keskeyttää opintojaan ennenaikaisesti, ilman että hän olisi ensin saanut ohjausta ja tukea opintojen haasteiden voittamiseen.

Määrällisen tilastoanalyysin sekä laadullisen haastattelututkimuksen pohjalta työryhmä pohti saatuja tuloksia ja varsinkin laadullisen tutkimusosion kautta tulleita yleisiäkin kehittämisideoita ylemmän AMK-tutkinnon opintojen kehittämiseksi.

Voimme suoranaisesti vaikuttaa vain opiskelusta johtuviin keskeyttämissyihin. Työelämän ja yksityiselämän syiden suhteen voimme lisätä joustavuutta ja vaihtoehtoehtoja opintojen loppuun suorittamiseen. Alla kehittämisideoitamme:

  • Opintonsa keskeyttäneisiin opiskelijoihin otetaan yhteys puhelimitse vuosittain.
  • Opintojen loppuun suorittamiseen tarjotaan aktiivisesti polkuopiskelun mahdollisuutta.
  • Opintojaksojen suoritustapoja monipuolistetaan.
  • Noudatetaan opintojen arvioinnissa ja hyväksiluvussa säädettyjä vasteaikoja.
  • Luovutaan tehtävien palautusten myöhästymisestä seuraavista korvaavista tehtävistä.
  • Kehitetään opinnäytetyön ohjausta edelleen sen kaikissa vaiheissa.

Kaiken kaikkiaan hanke oli antoista. Pääsimme sisälle LEAN-ajattelun ytimeen, opimme työryhmässämme paljon uutta sekä löysimme juurisyitä opintojen keskeyttämiseen. Hankkeen tulosten pohjalta on hyvä jatkaa ylemmän AMK-tutkinnon prosessien kehittämistä Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Kim Wrange, yliopettaja
Jyri Roihuvuo, lehtori
Arja-Irene Tiainen, yliopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu