Nyt tehdään tulevaisuutta: uudet erikoistumiskoulutukset

Tuula Kukkonen

Suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään on tullut uusi koulutusmuoto, erikoistumiskoulutukset. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneusalan erikoistumiskoulutustarpeita kartoitetaan valtakunnallisessa projektissa, jota koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu.

Erikoistumiskoulutukset: uusi koulutusmuoto

Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto korkeakouluissa. Ne ovat tutkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimiville suunnattuja koulutuksia. Vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta

  • kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä
  • saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan
  • osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin
  • kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana

(VNA 1483/2014, 6a§)

Erikoistumiskoulutusten tavoitteissa korostuu siis toimiminen vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kehittäjänä. Kiinnostava kysymys koulutusten suunnittelun kannalta on se, pyritäänkö erikoistumiskoulutuksella syventämään jotakin tiettyä erityisosaamisen aluetta vai onko tavoitteena vahvistaa monialaisten kokonaisuuksien hallintaa, siis kehittää laaja-alaista osaamista. Käynnissä olevan keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että molempia tarvitaan, ja molemmille näkökulmille on em. asetuksen puitteissa tilaa.

Karelia koordinoi Sotelika-alan erikoistumiskoulutusten kehittämistä

Karelia-ammattikorkeakoululla on kansallisesti merkittävä rooli Sotelika-alan (Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneusalan) erikoistumiskoulutusten kehittämisessä: koordinoimme valtakunnallista Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa alan erikoistumiskoulutustarpeet ja tehdä ensivaiheen suunnitelma koulutusten käynnistämisestä.

Projektin aikataulu on hyvin tiivis: se toteutetaan vuoden 2016 aikana. Kehittämistyöhön osallistuvat kaikki 23 Sotelika-alan koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Hankkeen kokonaisbudjetti on 312 500 euroa, josta OKM rahoittaa 250 000 euroa, ja muusta rahoituksesta vastaavat em. 23 ammattikorkeakoulua. Projektiryhmän muodostavat Karelia sekä koordinoivat ammattikorkeakoulut: Diakona-ammattikorkeakoulu, (sosiaaliala), Haaga-Helia (liikunta-ala), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, (kuntoutusala), Laurea (kauneusala) sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu (terveysala).

Projektin erityispiirteitä ovat valtakunnallinen kattavuus, alan laajuus ja merkittävyys ammattikorkeakoulukentässä sekä monialaisuus: sosiaali- ja terveysalan rinnalla erikoistumiskoulutuksia kehittävät liikunta- ja kauneusala. Lisäksi omana näkökulmanaan huomioidaan kuntoutusala, jonka erityistarkastelu liittyy käynnissä olevaan kuntoutusalan koulutuksen kokonaisuudistukseen. Tarkoituksena on päästä ylittämään sektorirajoja ja löytää ammattispesifien näkökulmien rinnalle moniammatillista, ehkä jopa monialaista yhteistyötä.

Kevät 2016: Osaamistarpeiden kartoittaminen

Erikoistumiskoulutukset perustuvat työelämässä tarvittavan asiantuntijuuden ja sen kehittämisen tarpeeseen. On tärkeää ennakoida työelämän muutoksia ja jäsentää uusia osaamistarpeita.

Projektissa kartoitetaan Sotelika-alan tulevaisuuden osaamistarpeita valtakunnallisen sähköisen kyselyn ja alueellisten työelämätapaamisten avulla. Sähköisen kyselyn kohderyhmät ovat Sotelika-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sekä ammattikorkeakoulujen alueelliset työelämäkumppanit, erityisesti kumppaniorganisaatioiden vastuuhenkilöt, johtajat ja kehittäjät. Webropol-kysely toteutetaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Sähköisen kyselyn tuloksia hyödynnetään alueellisissa työelämätapaamisissa, joita kaikki verkoston ammattikorkeakoulut järjestävät alueillaan.

Lisäksi valtakunnallisessa sidosryhmätapaamisessa kuullaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden valtakunnallisten sidosryhmien näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Näin saadun osaamistarvetiedon analyysien perusteella jäsennetään erikoistumiskoulutusten tarpeita.

Syksy 2016: Erikoistumiskoulutusten käynnistämissuunnitelma

Syksyllä 2016 keskitytään suunnittelemaan ensivaiheen erikoistumiskoulutuksia. Pohditaan, mitkä koulutukset ovat kaikkein kiireellisimpiä, ja keskustellaan työnjaosta koulutusten toteutuksessa.

Erikoistumiskoulutusten järjestäminen on sopimusperustaista, ja projektin tehtävänä on tukea sopimusprosessia sekä koulutusten osaamistavoitteiden määrittelyä. Tähän prosessiin osallistuvat kaikki Sotelika-alan 23 ammattikorkeakoulua. Valtakunnallisen kokonaiskuvan aikaansaaminen ja ylläpitäminen tulevat olemaan projektin keskeisiä tehtäviä.

Projektissa tehdään myös suunnitelma erikoistumiskoulutusten kehittämiseksi jatkossa. Projektin toiminnasta tuotetaan julkaisu.

Tarvitaan tietoa tulevasta

Erikoistumiskoulutusten halutaan siis vastaavan tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja siten vahvistavan Sotelika-alaa suurten muutosten keskellä. Projektissa tarvitaankin eteenpäin katsomista: Kuinka lähellä olevat ja vielä tuntemattomat muutokset vaikuttavat alamme kehityssuuntiin, mitä erikoisosaamista tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua, ja mitä oikeastaan tiedämme tulevasta.

Koulutuksen tehtävänä on valmentaa tulevia ammattilaisia johonkin mitä ei vielä ole olemassa: tulevaisuuden työelämään. Samalla, kun koulutuksen tulee olla vahvasti kiinni tämän hetken työelämässä, sen tulisi myös ennakoida tulevaa. Ja kun kyse on alasta, joka on vahvasti kiinni ajassa ja heijastelee monin eri tavoin yhteiskunnallisia muutoksia, tulevaisuuden ennakointi on hyvin haasteellista.

Perehtyminen tulevaisuuden ennakointeihin, skenaarioihin ja trendeihin on tuottanut ravistelevan havainnon. Jo muutaman vuoden takaiset visioinnit tuntuvat tässä ajassa toisaalta vierailta – niiden perusteet ovat jo ehtineet muuttua – ja toisaalta liiankin tutuilta: Ne ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin, eivätkä enää kerro tulevasta.

Tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltaessa huomio kiinnittyy ennakoinnin vaikeuden lisäksi siihen, että osaamistarpeita tarkastellaan hyvin usein ammattikohtaisesti, koulutusammattien kompetenssien kautta. Tämä tarkastelu on luonnollisesti koulutuksen tavoitteiden kannalta välttämätöntä. Sen lisäksi vaikuttaisi olevan tarvetta laaja-alaisemmalle osaamistarpeiden tarkastelulle. Kun alamme palvelu- ja organisaatiorakenteet ovat suurten muutosten pyörteissä, ja keskustelua käydään myös ammattien keskinäisen työnjaon uudistamisesta, olisi tarpeen tarkastella myös osaamistarpeita laaja-alaisemmin ja työelämän tarpeista käsin.

Lähde:

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 1483/2014.

Tuula Kukkonen, yliopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu