Millaista tekstiä on miellyttävä lukea?

Maarit Ignatius

Kysymyksen objektiivisin vastaus on, että se riippuu ennen kaikkea siitä, miten kirjasintyyppiä ja -kokoja, lausejakoa, kontrastia, väriä, riviväliä ja rivin pituutta käytetään. Myös tekstin tavutus tai tavuttamattomuus, sisennys, sanavälit ja tekstin tasaus vaikuttavat luettavuuteen ja samalla myös miellyttävyyteen. Tekstin sijoittelua, palstojen käyttöä ja niiden muotoa sekä otsikoita unohtamatta. Kaikki edellä mainitut seikat yhdessä vaikuttavat lukuelämykseemme. Typografia tulee näkyviin tai siihen ei kiinnitä mitään huomiota, jolloin sen käyttö on onnistunutta. Toisin sanoen teksti on saatettu miellyttävään ja helppolukuiseen muotoon.

Useimmat julkaisuammattilaiset uskovat, että antiikva-kirjasintyyppi on helpompi lukea kuin groteski-kirjaintyyppi ja, että antiikva sopii käytettäväksi kaikissa painotuotteissa. Luettavuuden näkökulmasta me lukijat kulutamme, toisin sanoen luemme sujuvammin sellaista kirjasintyyppiä, johon olemme tottuneet. Tehokeinojen, kuten kursivointi ja lihavointi, käyttöä on harkittava. (Heines 2005, 47; Itkonen 2000, 17; Loyd 2013; Teräväinen 2002, 6; Stolt 2009, 5.)

Haleyn (2015) mukaan luettavuus määrittyy sillä, kuinka helppoa on erottaa yksi kirjain toisesta käytetyssä kirjainlajissa. Toisaalta luettavuus riippuu siitä, miten kyseistä kirjasintyyppiä käytetään. Luettavuus on ikään kuin mittari siitä, kuinka helposti sanoja, lauseita ja tekstiä voidaan lukea. Olemme tottuneet, että leipäteksteissä käytetään antiikvatekstityyppejä. Sillä päätteelliset kirjasintyypit avustavat lukemistamme pitäen silmämme muun muassa oikealla rivillä (Itkonen 2000, 17). Päätteetöntä groteskitekstityyppiä puolestaan näemme yleensä otsikoissa. Groteskien vahvat viivat sopivat näihin lyhyempiin teksteihin.

Huomioon otettavien seikkojen määrä, kuten kirjain koko, merkkiväli, rivin pituus, sana- ja rivivälit, palstamäärä, -väli ja muoto, sisennykset ja niin edelleen, kasvaa tekstin pituuden myötä (Itkonen 2000, 10). Tyhjä rivi kappaleiden välissä on luettavuutta parhaimmillaan. Samoin kuin ilmavat merkki- ja rivivälit, josta hyvänä esimerkkinä on optikoiden näöntarkastustaulut. Niissä käytetään groteskia kirjasintyyppiä ja ilmavuutta sekä tasaisia kirjainmuotoja. Asiakas näkee rivejä lukiessa kirjaimet ikään kuin kirjainkuvina.

Luettavuuskuva

Pistekoon valinnan yhteydessä tehdään tietoisesti tai tiedostamatta valintaa myös kirjaintyyppien x-korkeudesta. Tällä korkeudella on vaikutusta luettavuuteen. Kirjaintyylien nimistä ei voi päätellä x-korkeuden yhtenäisyydestä. (Itkonen 2000, 19–21; Heines 2005, 55–57.) Käyttökokemusten karttuessa silmä harjaantuu havaitsemaan x-korkeuden erot. Väri on yksi luettavuuden tekijä (Teräväisen 2002, 4, Koskinen 2001, 74 mukaan) ja Haleyn (2005, 202–219) mukaan se on yksi tehokkaimmista typografisista työkaluista. Kontrastin ja väripohjien käytössä itsehillinnästä on hyötyä. Stoltin (2009, 7) sanoin “väripohjien käytössä on oltava varovainen”.

Negateksteihin sopii groteski. Sen paksut viivat eivät tukkeudu painoväriin samalla tavalla kuin antiikvaa käytettäessä tapahtuu. Muun muassa lähteiden perusteella voi päätellä, että käyttöön valittu väri luo julkaisun tunnelman. Se voi vahvistaa identiteettiä, antamalla tuttuustunteen samaan tapaan kuin tunnettu kirjasintyyppi. Onnistuneen luettavuuden aikaansaamiseen vaikuttaa siis monet eri tekijät. Tekstiä on miellyttävä ja helppo lukea, kun mahdollisimman monet tekijät ja niiden yhteisvaikutus on huomioitu.

Lähteet

Haley, A. It’s About Legibility. Font.com. http://www.fonts.com/content/learning/fontology/level-4/fine-typography/legibility. 2.5.2016.

Heines, A. 2005. Bok Om Typografi. Askersund: Bild & Kultur.

Itkonen, M. Typography and readability. Papunet. http://papunet.net/selkokeskus/fileadmin/tiedostot/muut/Itkonen.pdf. 2.5.2016.

Itkonen, M. 2000. Typoteeseja, Helsinki: RPS-yhtiöt.

Loyd, J. 2013. Typographic Readability and Legibility. http://webdesign.tutsplus.com/articles/typographic-readability-and-legibility–webdesign-12211. 2.5.2016.

Stolt, A. 2009. Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi. Kulttuuria kaikille -palvelu. Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/taitto_ohjeita_luettavuuden_parantamiseksi.pdf. 2.5.2016.

Teräväinen, J. 2002. Typografia luettavuuden apuna. Pirkanmaan Taitokeskus.

Viestintäalan perustutkintoon valmistava koulutus, suuntautumisala: graafinen media. Päättötyö 13.5.2002. http://www.selko-e.fi/oppaat/typografia_luettavuuden_apuna.pdf. 2.5.2016.

Maarit Ignatius
monimuotopedagogiikan suunnittelija
Karelia-ammattikorkeakoulu