Ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöt väylänä avoimuuteen

Helena Puhakka-Tarvainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) kehittämisellä korkeakouluissa entistä suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä väylää uudenlaiseen yhteistyöhön ja innovaatioihin rajapinnassa ympäröivän työelämän kanssa (www.avointiede.fi). Ammattikorkeakoulujen osalta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöt ovat keskeinen työkalu avoimeen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoima hanke Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä on kartoittanut valtakunnallisen kyselyn avulla ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjen ja -infrastruktuurien avoimuutta ja kartoituksen tulokset on nyt julkaistu raporttimuodossa (Viitasaari & Päällysaho 2016). Seuraavissa kappaleissa on kuvattu lyhyesti selvityksen keskeiset huomiot.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöt (TKI-ympäristöt) jaettiin kyselytutkimuksessa kahteen eri kategoriaan. TKI-infrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varantoa, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa (Viitasaari & Päällysaho 2016). Tutkimusinfrastruktuurin käsite on laajasti hyväksytty eurooppalaisen ESFRI-määritelmän mukaiseksi (ESFRI Roadmap 2016) ja tutkimusinfrastruktuureja ovat mm. erilaiset laitteistot, tietoverkot ja tietokannat, tutkimuskeskukset ja -asemat, kokoelmat sekä näiden käyttöön liittyvät palvelut. TKI-ympäristöt ovat puolestaan laajempia osaamisympäristöjä ja innovaatioekosysteemejä TKI-infrastruktuurin ympärillä tai erillisinä kokonaisuuksinaan. TKI-ympäristö voi sisältää infrastruktuuria, mutta voi olla myös muodoltaan aineettomampi tutkimusta ja innovaatiotoimintaa palveleva kokonaisuus kuten esimerkiksi Voimala Kareliassa. Muita Karelian TKI-ympäristöjä ja -infrastruktuureja ovat muun muassa Sirkkalan Energiapuisto, Dynamo sekä FysioTikka.

Selvityksen (Viitasaari & Päällysaho 2016) mukaan jokaisen suomalaisen ammattikorkeakoulun toimintaan sisältyy tutkimusta ja opetusta tukevia ympäristöjä ja infrastruktuureja. Kaikkiaan kyselyn vastauksissa listattiin 204 eri ympäristöä. Ympäristöjen määrä ammattikorkeakouluittain vaihteli yhdestä kahteenkymmeneenneljään, mutta myös ympäristöjen koko- ja ryhmittelyperiaatteet vaihtelivat korkeakouluittain. Esimerkiksi Kareliassa Dynamo-brändin alle kuuluu laaja kattaus erilaisia puurakentamisen ja tekniikan tutkimus- ja kehittämisympäristöjä. Pääosa (49 %) ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöistä ja -infrastruktuureista sijoittuu tekniikan alalle. Vain kuudessatoista prosentissa TKI-ympäristöjä ja -infrastruktuureja on virtuaalisia elementtejä, mikä on yllättävän vähän vuoden 2015 tulokseksi.

Yleiskuvaltaan ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöt ja -infrastruktuurit ovat pienehköjä ja niiden vuotuiset käyttäjämäärät melko vähäisiä (Viitasaari & Päällysaho 2016). Lähes puolessa ympäristöistä on arvioitu olevan alle 50 käyttäjää vuodessa. Ympäristöjen ja infrastruktuurien hyödynnettävyyden kannalta korkeammat käyttäjämäärät olisivat tarpeen. Tällä hetkellä myös TKI-ympäristöjen ja -infrastruktuurien tärkein käyttömuoto on opetuskäyttö. Seuraavaksi eniten ympäristöjä käytetään soveltavaan tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tukeviin tarkoituksiin. Ammattikorkeakoulujen luonteen mukaisesti varsinaista tieteellistä tutkimuskäyttöä on hyvin vähän (alle 5 %). Ensisijaisessa yrityskäytössä ympäristöistä ja infrastruktuureista on myös noin viisi prosenttia, samoin kuin maksullisessa palvelutuotannossa. Mittaus- tai testauskäyttö on ensisijainen toimintamuoto noin kymmenesosassa ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjä. Luonteeltaan ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöt ovat usein monitieteisiä ja monialaisia.

Selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjen avoimessa toimintakulttuurissa on vielä runsaasti kehittämisen varaa (Viitasaari & Päällysaho 2016). Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisten tahojen on useimmiten teoriassa mahdollista hyödyntää ympäristöjä mutta käytännössä mahdollisuudet ovat rajoittuneet. Erityisesti maksullinen palvelutoiminta korostuu, vaikka kohtuullinen maksullisuus ei itsessään ole ristiriidassa avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden kanssa. Vain 18 % ympäristöistä ja infrastruktuureista on kokonaan ammattikorkeakoulujen sisäiseen käyttöön tarkoitettuja. Käytännön tasolla ohjeistamisen ja tiedottamisen puute nousevat suurimmiksi esteiksi TKI-ympäristöjen hyödyntämiselle ulkopuolisten toimesta. Ohjeistuksen puute korostuu etenkin TKI-ympäristöissä tuotetun datan ja tutkimustulosten tallentamisessa ja hyödyntämismahdollisuuksien avaamisessa. Esimerkiksi Theseus-järjestelmää olisi mahdollista hyödyntää paljon laajemmin tutkimusaineistojen avaamisessa.

Yhteenvetona ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöissä ja -infrastruktuureissa olisi potentiaalia laajempaan yhteiskunnalliseen hyödynnettävyyteen mikäli ympäristöjen mahdollisuudet tuotaisiin paremmin esille tiedottamisen ja ohjeistusten kautta. Tällä hetkellä maksullinen palvelutoiminta on usein ensisijainen ympäristöjen hyödyntämismuoto opetuksen ohella (Viitasaari & Päällysaho 2016). Jonkintasoista yritysyhteistyötä on yli 90 prosentilla TKI-ympäristöistä, mutta yhteistyötä olisi mahdollisuus laajentaa huomattavasti. Etenkin tutkimusdatan ja -aineistojen julkinen saatavuus ja hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä lapsenkengissä. Seamk:n raportin keskeisenä huomiona tutkimustiedon, -datan ja -tulosten tallentamisen ja käytettävyyden ohjeistusta TKI-ympäristöissä tulisi kehittää, jolloin avoimet periaatteet siirtyisivät myös helpommin käytäntöön. Tätä varten tarvitaan konkreettisia alustoja tallennukseen ja saatavuuteen, mutta myös lisää ohjeistusta avoimuuden tuomien mahdollisuuksien näkemiseen. Yksittäisenä elementtinä virtuaalisuuden lisääminen toisi hyvin todennäköisesti uusia työkaluja avoimen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Lähteet

European Strategy Forum on Research Infrastructures ESFRI 2016: Strategy report on research infrastructures – Roadmap 2016. – ESFRI Projects & Landmarks. 193 s. http://www.esfri.eu/roadmap-2016.

Viitasaari, J. & Päällysaho, S. 2016: Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen ja infrastruktuurien avoimuus. Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeen raportti. – Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. 49 s. http://www.theseus.fi/handle/10024/115121.

Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu