Monikulttuurisuudesta yhteistä pääomaa

Paavo Raappana

Outoja kirjaimia, liian monta ässää ja vaikeuksia oivaltaa, mihin yksi sana päättyy ja toinen alkaa. Myynti- ja asiakaspalvelutyö venäläisten asiakkaiden kanssa koetaan hankalana, koska yhteistä kieltä ei ole. Kielitaito helpottaa, mutta ei ole välttämättömyys. Tärkeämpää on ystävällisyys ja venäläisen kulttuurin tunteminen. Tätä voi opiskella kirjoista, vaikka parhaita opettajia ovat venäläiset itse.

Työharjoittelijat uuden opettajina

Uutiset Venäjän kohentuneesta taloustilanteesta on otettu Suomessa iloisesti vastaan. Venäläisten kotitalouksien rahat virtaavat taas todennäköisemmin suomalaisyritysten kassoihin. Rahapotti odottaa ottajaansa, mutta liian harva on kiinnostunut oppimaan liiketoimintaa Venäjällä tai venäläisten kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttama Russia Digital -hanke antaa yrityksille parempia eväitä kaupankäyntiin venäläisten kanssa. Avainasemassa tärkeän tiedon lisäämisessä ovat hankkeeseen sisältyvän Russia Digital -koulutuksen opiskelijat; venäläistaustaiset, Pohjois-Karjalassa asuvat työttömät työnhakijat. Koulutuksessa he opiskelevat venäjänkielisellä markkina-alueella tapahtuvaa digitaalista markkinointia. Viiden kuukauden mittaiseen koulutukseen sisältyy kahden kuukauden teoriajakso sekä kolme kuukautta työharjoittelua pohjoiskarjalaisessa yrityksessä, joka palvelee venäjänkielisiä asiakkaita.

Työharjoittelijat vievät hankkeen kumppaniyrityksiin teoriajakson aikana oppimiaan taitoja digitaalisesta markkinoinnista. Tämän lisäksi yritykset saavat arvokasta tietoa siitä, miten venäjänkieliseltä kulttuurialueelta saapuvan asiakkaan voi kohdata onnistuneesti kasvotusten tai verkossa. Hyvään asiakaspalveluun ei tarvita taikatemppuja. Ystävällisyys sekä riittävästi tietoa myytävästä tuotteesta tai palvelusta tekevät vaikutuksen. Samat teesit pätevät verkossa, mutta Suomessa suosittuihin digitaalisiin ympäristöihin tottuneelle voi olla yllätys, miten yhdentekevää venäläiselle asiakkaalle on yrityksen näkyminen Facebookissa tai Googlessa. Kulttuurista kasvua on oppia olemaan aktiivinen siellä, missä venäläinen asiakas viettää aikaa digitaalisesti. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi yhteisöpalvelu Vkontakte sekä venäjänkielinen hakukone Yandex. Helppo löydettävyys venäjänkielisille tärkeissä digitaalisissa ympäristöissä voi synnyttää kokonaan uusia asiakkuuksia, koska verkkokaupan asiakkaat eivät aina ole samoja, kuin kivijalkamyymälöissä asioivat ostosmatkailijat. Arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa venäläistä käyttää säännöllisesti internetiä (UNWTO & ETC 2015). Venäläisen digikulttuurin oivaltaminen voi tuoda potentiaalisia asiakkaita moninkertaisesti Suomen asukasmäärän verran.

Arvostusta maahanmuuttajien osaamiselle

Maahanmuuttajien asiantuntijuus lähtömaastaan on asia, jonka hyödyntämisessä Suomessa on vielä parannettavaa. Monikulttuuristen työyhteisöjen kieli- ja kulttuuriosaaminen muuttuu yhteiseksi pääomaksi, jos annamme siihen mahdollisuuden. Samoin Suomeen ulkomailta muuttaneiden kontaktit voivat vauhdittaa elpymistä kaipaavaa suomalaista vientiteollisuutta. On ymmärrettävä, että muualta tänne muuttaneiden suomen kielen taidossa on puutteita, mutta yleisen kielitutkinnon suorittaneiden kanssa keskustelu on lähes ongelmatonta.  Tulevaisuudessa on hyvä selvittää, mitä yritykset voivat koulutusorganisaatioiden ohella tehdä parantaakseen työyhteisöjen kielitaitoa?

Russia Digital -hanke on edistänyt digitaalista osaamista Pohjois-Karjalassa sekä monipuolistanut yritysten kulttuurikasvatusta muutaman työharjoittelijan verran. Koulutukseen osallistujat ovat kuitenkin vain pieni osa maakunnan venäläistaustaisista työnhakijoista. Työnantajien saatavilla on paljon motivoituneita työntekijöitä, joilla ammatillisen osaamisen lisäksi on synnynnäinen kyky palvella ja opettaa kohtaamaan Pohjois-Karjalan maakunnan merkittävintä ulkomaalaista asiakaskuntaa.

Lähteet:

European Travel Commission & World Tourism Organization. 2015. Understanding Russian Outbound Tourism – What the Russian Blogosphere is saying about Europe. Madrid: UNWTO

Paavo Raappana, projektisuunnittelija
Karelia-ammattikorkeakoulu

765 Artikkelin näyttökerrat