Opinto-ohjaajat ammatillisten pikadeittien vetäjiksi

Kirsi Taskinen

Osana Ammatillinen kasvu -opintojaksoa on jo vajaan kahden vuoden ajan testattu kolmen työpajan menetelmää, jossa opiskelijoita valmennetaan suunnittelemaan omaa työuraansa ja verkostoitumaan työnantajien kanssa. Tähän asti Karelia-amk:n ja PKKY:n Work Smart -hankkeessa kehitettyjä työpajoja ja verkostoitumisen pikadeittejä ovat vetäneet hankkeen työntekijät, mutta ensi vuonna ohjaksiin pääsevät opinto-ohjaajat.

Viiden opintopisteen Ammatillinen kasvu -opintojakso jakautuu useampaan lukuvuoteen ja eri koulutusohjelmissa hieman eri ajankohtiin. Opintojakson tavoitteena on alkuvaiheen opiskelutaitojen kehittämisen jälkeen myös uraohjaus ja työelämätaitojen pohtiminen.

Ammatillisen kasvun tavoitteet sopivat erinomaisesti yhteen Work Smart -työpajojen tavoitteiden kanssa. Työpajat järjestetään opintoaloittain ja kolmen työpajan avulla harjoitellaan työelämätaitoja sekä oman osaamisen tunnistamista ja kuvaamista. Lisäksi verkostoidutaan työelämän edustajien kanssa kasvokkain parin tunnin verkostoitumistyöpajassa pikadeittien tyyliin.

Work Smart -työpajoja on testattu jo vajaan kahden vuoden ajan ja hyvien kokemusten perusteella työpajat tulevat jäämään osaksi Ammatillisen kasvun opintojaksoa.

– Työpajat on toteutettu useimmissa koulutusohjelmissa toisena opiskeluvuonna, kertoo aikataulutuksesta talotekniikan opinto-ohjaaja Johanna Luostarinen.

Hän on liiketalouden opinto-ohjaaja Pilvi Purmosen kanssa mukana Work Smart -hankkeessa opinto-ohjaajien edustajana hiomassa työpajamallia parhaaseen mahdolliseen kuntoon.

– Olemme tehneet tuntirunkoa ja katsoneet, että kaikkien opojen on helppo ottaa työpajat omaan ohjelmaansa, sen jälkeen kun hankehenkilökunta ei ole enää vetämässä työpajoja, Purmonen sanoo.

Opinto-ohjaajat Johanna Luostarinen ja Pilvi Purmonen ovat työstäneet hankkeessa kehitettyä Work Smart -työpajamallia Ammatillisen kasvun opintojaksoon sopivaksi. Kuva: Minna Niva

Työpajat omannäköisiksi

Työpajojen vetämisen tueksi on kerätty Moodleen paljon valmista materiaalia, joka ei kuitenkaan sanele työpajojen kulkua.

– Materiaalia voi käyttää halutessaan ja muutenkin konseptia voi muuttaa ryhmän lähtökohdan mukaisesti. Jos käy ilmi, että ryhmän opiskelijat eivät ole koskaan tehneet kunnolla cv:tä, Moodlessa on lisämateriaalia, esimerkkejä ja linkkejä cv:n tekemisen tueksi, Luostarinen kuvailee.

– Valmista materiaalia on paljon, ja sitä voi jokainen opo halutessaan hyödyntää ja kuitenkin tehdä työpajoista omannäköisiään, kiittelee Purmonen.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että Work Smart on valmiiksi mietitty konsepti ja testattu malli, joka on kätevä upottaa opintojaksoon. Kehitettävääkin löytyy, mietinnässä on ollut mm. työpajojen paras ajankohta.

– Osa opiskelijoista on todella orientoituneita jo toisena vuonna. Joissain tapauksissa kolmas vuosi voisi olla parempi, kun opiskelijat ovat jo enemmän kallellaan työelämään päin, Luostarinen pohtii.

Lisäksi on mietitty sitä, miten opinto-ohjaajan työmäärä säilyy järkevänä, kun hankehenkilökunta ei ole enää vetovastuussa.

– Meillä aika hyvin onnistuu se, että opiskelijat kysyvät itse yrityksiä verkostoitumistyöpajaan, Luostarinen toteaa yhtenä ratkaisuna.

Verkostoitumispajat kaikkien etu

Verkostoitumistyöpajoissa työelämän edustajien kanssa keskustellessaan opiskelijat saavat tilaisuuden harjoitella työhaastattelua, markkinoida omaa osaamistaan ja luoda kontakteja työelämään.

– Work Smartin parasta antia ovat verkostoitumispajat, joissa yritysten edustajat ovat paikalla. Helmikuun loppupuolella pidetystä liiketalouden työpajasta tuli jälleen kiitosta molemmin puolin sekä opiskelijoilta että yrityksiltä, Purmonen kertoo tyytyväisenä.

Helmikuun työpajasta löytyi yhdelle opiskelijalle myös harjoittelupaikka.

– Minusta on ollut kiva, että Kareliassa opot ovat ymmärtäneet verkostoitumispajojen hyödyllisyyden. Niistä pitävät sekä opiskelijat että yritykset ja on kaikkien etu, että kohtaamisia on aktiivisesti, Purmonen toteaa.

– Meillä liiketaloudessa tehdään monia projekteja työelämään, joten työpajat tukevat muuta tekemistä. Toisilla aloilla yhteistyötä on vähemmän ja työpajojen avulla saadaan varmistettua opiskelijoiden kontaktit työelämään, hän summaa.

Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-ammattikorkeakoulu