Eri alojen asiantuntijat biotalouden erikoistumiskoulutusta kehittämässä

Johanna Maier

Korkeakoulujen ja työelämän edustajat kokoontuivat toukokuun alussa Karelia-ammattikorkeakoululla järjestettyyn työpajaan pohtimaan keinoja kehittää Biotalouden erikoistumiskoulutusta Itä-Suomessa. Mukana oli joukko oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, valtionhallinnon ja yritysten edustajia. Biotalouden tulevaisuudesta avauspuheenvuoron piti professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta. Hän pohti biotaloutta erityisesti metsäbiotalouden näkökulmasta, sillä yli 50 prosenttia Suomen biotaloudesta perustuu metsiin ja puihin. Kangas toi ilmi metsän monia eri käyttötapoja ja niiden yhteensovittamisen haasteita ja mahdollisuuksista.  Samalla biotalouden monialaisen kehittämisen haaste nousi esiin.

Tutkimusjohtaja Jukka Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta kertoi biotalouden erikoistumiskoulutuksesta.

      • – Biotalouden erikoistumiskoulutus on uusi, lakisääteinen korkeakoulutuksen muoto joka on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille. Biotalous ei ole vielä jäsentynyt perinteisissä tutkinnoissa ja tarve koulutuksen kehittämiselle on suuri. Taustaselvitysten perusteella rekrytointitarve biotalouden osaajista on yrityksissä olemassa ja biotalouden erikoistumiskoulutus vastaa tähän haasteeseen tavalla joka on hyvin työelämälähtöinen. Luentotyyppisten tehtävien sijaan toteutus tapahtuu pääasiassa organisaatiossa tehtävien kehittämistehtävien kautta, Tikkanen kertoi.

Yhteensä erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, joista Biotalouden prosessit –opintokokonaisuuden 10 opintopistettä opiskelija valitsee vapaavalintaisesti neljästä eri aihepiiristä. Karelian vastuulla on Biotalous ja energia –kokonaisuus, Savonia toteuttaa Biotalouden sivuvirrat –kokonaisuuden ja Itä-Suomen yliopiston vastuulla ovat Biojalostus ja Muutoksen johtaminen ja asiantuntijuus metsäbiotaloudessa –kokonaisuudet.

Työskentely jatkui Learning Cafe-menetelmää käyttäen työryhmissä, joissa keskusteltiin ideoista ja toiveista opetussuunnitelmaan ja toteutukseen liittyen, ideoitiin kehittämistehtävien ja case-tehtävien aiheita sekä mietittiin yritysten ja korkeakoulujen tarpeita ja sitä, miten koulutusta kehitetään yhdessä. Keskustelu oli vilkasta ja tuloksia saatiin. Menetelmä oli toimiva, sillä tällä tavoin koulutusorganisaatioiden ja työelämän edustajat saatiin samojen pöytien ääreen pohtimaan yhteisiä tavoitteita. Esille nousi monipuolisesti erilaisia toiveita ja tarpeita, jotka on huomioitava uudenlaista koulutusta kehitettäessä. Karelian Biotalous ja energia –teemassa korostuivat kehittämistehtävien aihealueissa Lasse Okkosen mukaan erityisesti pk-yritysten energiaratkaisujen case-tarkastelut, markkinointi ja digitaalisuus, kiertotalouteen liittyvät selvitykset sekä biojalostus.

Päivän päätteeksi hallintojohtaja Marja Kauhanen Puhas Oy:stä piti kommenttipuheenvuoron, jossa hän korosti vahvaa työelämälähtöisyyttä mutta myös koulutusorganisaatioiden aktiivista roolia koulutuksen toteuttamisessa.

    – Pelkkä työelämän kuunteleminen ei riitä vaan koulutuksen on tuotava myös uutta osaamista työelämälle. Pitäisi pyrkiä löytämään kultainen keskitie, jossa sekä opiskelijat että yritykset hyötyvät. Säännöllinen yhteistyö ja nimetyt yhteyshenkilöt ovat tärkeässä asemassa koulutusta toteutettaessa. Toisten prosesseihin pitää päästä niin syvälle, että molemmat osapuolet hyötyvät, Kauhanen totesi.

Lisätietoa koulutuksesta: http://www.biotalouskoulutusitasuomi.fi/

 

Johanna Maier
harjoittelija
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Rokua. /kallu. (CC BY-SA 2.0)