Ee edellä ja rahojen riittämättömyys

Kirsi Mononen

Mitä tehdä, kun rahat ei riitä? Osallistuin toukokuussa Suomen tieteellisen kirjastoseuran järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin kirjastoaineistojen hankinnan haasteita.

Siirtyminen e-kurssikirjoihin – case Hanken

Kirjastonjohtaja Tua Hindersson-Söderholm esitteli miten Hankenissa on siirrytty painetuista kurssikirjoista e-kirjoihin ja mitä haasteita e-kirjoihin liittyy.

Vain osa kurssikirjoista on hankittavissa organisaatiolisenssillä kirjaston käyttöön. Hankittavissa olevat kirjat ovat saatavissa kirjavasti eri palveluissa, eri lisensseillä (esimerkiksi yhtäaikaisten käyttäjien määrä voi olla rajoitettu) ja hinnoilla. Hankalia ovat myös e-kirjojen lisämateriaalit, jotka ovat saatavissa vain henkilökohtaisella lisenssillä ja tunnuksella. Lisämateriaaleja kirjasto ei hanki.

Opiskelijat joutuvat ostamaan ainakin osan kurssikirjoista itse. Hankenissa opiskelijat ovat tottuneet siihen, että kurssikirjat eivät välttämättä ole saatavilla kirjastossa, vaan osan joutuu ostamaan itse, koska Hankenissa on paljon vaihto-opiskelijoita ja lisäksi kaikkiin opintoihin sisältyy pakollinen vaihto tai harjoittelu ulkomailla. Kirjojen ostaminen lisää kuitenkin opiskelijoiden välistä epätasa-arvoa, koska kaikilla ei ole rahaa ostaa kirjoja.

E-kurssikirjojen hankinnassa yhteistyö opettajien kanssa on tärkeää. Valitettavasti yhteistyö toimii vaihtelevasti eri opettajien välillä. Kirjaston toive on, että tarvittavat kurssikirjat ilmoitetaan kirjastoon hyvissä ajoin, että ehditään selvittää, onko ne mahdollista saada e-kirjana. Vaihtoehtoisista kurssikirjoista hankitaan se, joka on parhaiten saatavissa e-kirjana.

Ostetaan avoimeksi?

Informaatikko Irene Ylönen Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta puhui avoimen aineiston hankinnan kriteereistä ja erityisesti hybridijulkaisuista.

Hybridijulkaisulla tarkoitetaan tieteellistä artikkelia, joka on ostettu avoimeksi tilausmaksulliseen (verkko)lehteen. Artikkelista maksetaan artikkelin kirjoittajamaksu (APC = article processing charge). Toisin sanoen: tutkija kirjoittaa artikkelin, josta maksetaan ensin lehden tilausmaksu ja erikseen artikkelin kirjoittajamaksu, että se saadaan oman organisaation tutkijoiden ja asiakkaiden käyttöön. Hybridimalli on käytössä isoilla tieteellisillä kustantajilla kuten Elsevier, Springer, Taylor & Francis ja Springer.

Hybridijulkaiseminen lisää yliopistojen kustannuksia ja tuo lisää tuloja kustantajille. Toki se myös lisää tutkimuksen avoimuutta, mutta halutaanko avoimuutta lisätä hinnalla millä hyvänsä?

Jyväskylän yliopisto on myöntänyt Avoimen tiedon keskukselle vuosittaisen summan open access maksuja varten. Summa on maltillinen eikä se riitä kaikkien yliopistossa julkaistavien artikkelien kirjoittajamaksuja varten, eikä siihen edes pyritä. Jyväskylän yliopiston ensisijainen avoimen julkaisemisen muoto on rinnakkaistallentaminen, eli tutkijat tallentavat julkaisunsa yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon. Yliopistossa suositaan lisäksi full open access lehtiä niillä aloilla, joilla laadukkaita lehtiä on saatavilla.

Hankinnan haasteet

Seminaarissa pidettiin kaksi työpajaa, joissa keskusteltiin hankinnan haasteista. Ohjaako kirjastojen hankintaa harkitut hankintaperiaatteet, talous vai tarjonta?

Asiakkaille kirjastoissa tehtävä hankinta on enimmäkseen näkymätöntä työtä. Hankintaprosessi ja sen vaiheet jäävät piiloon, mutta toki asiakasta kiinnostaakin se, että hän saa tarvitsemansa aineistot helposti käyttöönsä. Kirjaston hankintaa ja kokoelmatyötä ei tehdä satunnaisesti, vaan kaikissa kirjastoissa on hankintapolitiikka, joka ohjaa mitä kirjastoon hankintaan, kenelle ja miten.

Haasteena kirjastoissa on hankinnan optimointi. Etenkin e-aineistojen hinnat nousevat vuosittain ja samalla kirjastojen hankintamäärärahoja on leikattu jopa kymmeniä prosentteja. Valintoja on tehtävä, mutta samalla pitäisi varmistaa hankinnan tasapuolisuus kaikille tiedekunnille tai koulutusohjelmille. Hankitaanko tasapuolisesti kaikille vai painotetaanko tiettyjä aloja?

E-aineistot hankitaan lisensseillä ja sopimuksen kesto voi olla vuoden tai useamman vuoden mittainen. Kun määrärahoja leikataan, on jo tehdyistä sopimuksista pidettävä kiinni, ja joudutaan karsimaan jostain muusta eli yleensä painetuista kirjoista ja lehdistä.

Kirjastojen tiloja on tiivistetty ja neliöitä vähennetty, mutta myös tilakustannukset nousevat vuosittain. E-aineistojen avulla voidaan vähentää fyysisen tilan tarvetta kirjastoissa, mutta e-aineistojen sopimukset, tarvittavat tietojärjestelmät ja käytön opastus vievät aikaa ja vaativat työvoimaa.

Ratkaisuna rahojen niukkuuteen voisi olla open access -julkaiseminen, mutta toistaiseksi open access ei ole laskenut hankintakustannuksia, vaan päinvastoin jopa lisännyt niitä.

Kirjastoissa pitäisi tehdä enemmän arviointia ja tutkimusta, miten hankitut aineistot vaikuttavat opetukseen ja tutkimukseen. Mitä kannattaa hankkia ja mihin määrärahat kannattaa sijoittaa? Myös asiakkaiden tarpeiden ennakointi on tärkeää.

Korkeakoulujen yhdistymiset eivät ole säästäneet rahaa. Johdon näkemys on, että jos kirjastot yhdistetään, niin samalla säästetään. Todellisuudessa e-aineistojen lisenssimaksut nousevat, koska hinnoittelu perustuu käyttäjämääriin.

 

Lähteet:

Seminaariohjelma http://www.stks.fi/news/2325 viitattu 1.6.2018

Ylönen I. 2018. Maksettua avoimuutta – hybridit tulevat. Jyväskylän yliopisto. https://osc.jyu.fi/fi/blogi/maksettua-avoimuutta-hybridit-tulevat viitattu 1.6.2018

Kirsi Mononen
informaatikko
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Pixabay.com