Metsästä voimaa

Kaisa Varis

Miten luonto voi auttaa palautumaan arjen kuormituksesta? Millaisia keinoja metsä ja luonto voivat tarjota stressin tai uupumuksen selättämiseen? Näihin kysymyksiin lähdin hakemaan vastauksia Karelian Metsästä voimaa -ryhmästä.

Alkuvuodesta 2018 Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstön keskuudesta haettiin osallistujia ryhmätoimintaan, jonka tavoitteena oli etsiä toimintamalleja arjessa ja työssä jaksamiseen Green Care – ja luovan toiminnan menetelmin. Ryhmän ohjaajina toimivat sosionomiopiskelijat Minna Karpow ja Johanna Väisänen. Vaikka liikun lähiluonnossa viikoittain, halusin oppia lisää luonnon terveysvaikutuksista. Siispä lähdin innolla mukaan ryhmään!

Luonto tekee tutkitusti hyvää

Metsästä voimaa -ryhmä kokoontui kuusi kertaa helmi-maaliskuun aikana. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla saimme ryhmän ohjaajilta hyvän tietopaketin Green Care -menetelmistä, luontoyhteydestä ja luonnon hyvinvointivaikutuksista. Pohdimme myös omaa luontosuhdettamme ja kerroimme omista lempipaikoistamme.

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Green Caren hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Green Care -toiminta voi tapahtua esimerkiksi metsäluonnossa, puutarhassa, maatilalla tai kaupunkien luontoympäristöissä. Jotkin toimintamuodot soveltuvat myös sisätiloihin. (ks. lisää Green Care Finland http://www.gcfinland.fi/),

Tutkimuksissa on saatu laajasti näyttöä luonnonympäristöjen rauhoittavista vaikutuksista.  Luonnossa oleskelu rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Lisäksi aivojen sähkökäyrissä ja verisuoniston toiminnassa on havaittu suotuisia vaikutuksia.  Lyhytkin oleskelu ja kevyet aktiviteetit luonnossa vaikuttavat virkistävästi mielialaan, keskittymiskyky paranee ja stressi helpottuu.

Liikuntaa ja läsnäoloharjoituksia

Luonnon hyvinvointivaikutuksia testattiin Metsästä voimaa -ryhmätoiminnassa sekä liikkuen että tietoista läsnäoloa harjoitellen. Vaikka kokoontumiskerroille osui niin paukkupakkasia kuin lumimyräköitäkin, kokeili ryhmä urheasti mm. hangessa tanssimista, avantouintia ja lumikenkäilyä.  Itse en oikein ole talviliikunnan ystävä, en pidä laskettelusta enkä harrasta hiihtoa tai luistelua. Metsästä voimaa -ryhmästä sain vinkkejä itselle mieluisaan talviliikkumiseen, ja ensi talvena aionkin hankkia lumikengät ja pulahtaa avantoon säännöllisesti.

Tanssia pakkasessa Pyhäselän jäällä. Kuva: Johanna Väisänen.

Liikunnallisten aktiviteettien lisäksi teimme kaikilla kokoontumiskerroilla myös läsnäoloharjoituksia. Harjoituksissa opeteltiin olemaan läsnä hetkessä, pysähtymään kiireen keskellä ja tunnistamaan omaa olotilaa. Oli hienoa huomata, että jo muutaman minuutin rauhoittuminen vaikkapa puun runkoon nojaten, silmien kiinni laittaminen ja syvään hengittäminen, sai keskittymään hetkeen ja rentoutumaan. Luonnon äänet ja tuoksut erottuivat aivan uudella tavalla. Harjoittelimme myös mm. tietoista kävelyä, jossa opittiin keskittymään kävelyn aikaisiin tuntemuksiin kehossa. Läsnäoloharjoituksissa huomasin, että ajatusten jatkuva pulina alkoi hiljentyä ja keskittyminen onnistui kerta kerralta paremmin.

Saimme ryhmän ohjaajilta myös kotitehtäviä. Tässä yksi niistä kaikille kokeiltavaksi:

Ota itsellesi hetki omaa aikaa ja lähde ulos kävelemään. Mene luontoon kahdesti seuraavan viikon aikana vähintään 20 minuutin ajaksi. Kuuntele ja tunnustele omaa oloasi; oletko väsynyt, jännittynyt, energinen? Havainnoi samalla ympäristöäsi; mitä näet, kuulet? Vietettyäsi vähintään 20 minuuttia luonnossa mielialasi on kohentunut. Jo 5-10 minuutin aikana hengitystiheytesi, sykkeesi ja verenpaineesi laskevat sekä stressihormonisi vähenevät.

Metsästä voimaa -ryhmätyöskentelyn jälkeen voi todeta, että luonto tarjoaa oivan vastalääkkeen stressille ja jatkuvalle suorittamiselle. Tutusta lähimetsästäkin löytyy aina uutta ihmeteltävää, kun pysähtyy hetkeksi tutkimaan vaikkapa puiden oksia tai lintujen puuhia. Tietoista läsnäoloa voi harjoittaa muuallakin kuin luonoossa, vaikkapa työmatkalla tai työpaikalla.

Kaisa Varis
julkaisukoordinaattori
Karelia-ammattikorkeakoulu