Saksan kielen kuulumisia hankkeesta

Anna Karttunen & Kaija Sankila

KIVAKO – Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa  on OKM:n rahoittama hanke jonka tavoitteena on laatia valtakunnallinen vieraiden kielten oppimistarjonta kaikkiaan 10 vähemmän opiskellussa kielessä eurooppalaisen viitekehyksen tasolta A1 aina tasolle B2 asti. Korkeakoulujen kieltenopetuksen yhteisenä haasteena ovat tilanteet, joissa mm. saksan, ranskan tai venäjän opiskelu päättyy kielen perusteisiin liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Kielten verkkokursseja valtakunnalliseen tarjontaan

KIVAKO-hankkeessa laaditaan kursseja DigiCampuksen Moodle-ympäristöön yhden opintopisteen laajuisina moduuleina eri taitotasoille. Viittomakielen opiskelijoille luodaan oma verkkokurssi A1- ja A2-tasoille. Lisäksi tuotetaan virtuaalinen kieli- ja kulttuuritandem-kurssi, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden non-formaaliin kielenoppimiseen ja kulttuuritietouden lisäämiseen.

Karelia-ammattikorkeakoulusta mukana ovat Mervi Heikkinen projektipäällikkönä neuvottelukunnassa ja rotaatioryhmässä, Riitta Hyttinen venäjän ryhmässä, Anna Karttunen ja Kaija Sankila saksan ryhmässä sekä Kirsi-Marja Toivanen ja Heidi Vartiainen Kieli- ja kulttuuritandem -ryhmässä. Kaija Sankila kuuluu myös hankkeen Digipedamentor-ryhmään, jonka tarkoituksena on tukea ja auttaa niin pedagogisissa ratkaisuissa kuin verkko-opetuksen työkalujen hyödyntämisessä.

Saksan opettajien yhteistyötä yli korkeakoulurajojen

Korkeakoulurajat ylittävä opettajien kehittäjäverkosto laatii verkon välityksellä toteutettavat kurssit yhteistyössä. Saksan kielen opettajat ovat olleet hyvin aktiivisia ja yhteisiä työseminaareja on järjestetty ensimmäisen hankevuoden aikana neljä. Tampereella kartoitimme marraskuussa autenttisten materiaalien hankkimisen mahdollisuuksia käyttäen apuna opettajien omia verkostoja ja partnerioppilaitosten kollegoita. Tammikuussa työskentelimme tiiviisti osahankesuunnitelmien parissa ja maaliskuussa Jyväskylässä työstimme pedagogisia käsikirjoituksia eteenpäin. Toukokuun tapaamisessa vierailimme torstaina iltapäivällä Suomalais-saksalaisessa kauppakamarissa, jonka johtaja Jan Feller kertoi meille kieli- ja kulttuuritaidon merkityksestä maiden yhteistyössä. Hän korosti erityisesti Suomen digitaalista edistyneisyyttä, joka on selkeä valtti Saksan markkinoilla. Yhden vinkin hän antoi suomalaisille yrityksille: saksalaisten kanssa on tärkeää ensin luoda luottamus yritystä kohtaan ja vasta sitten alkaa myymään yrityksen tuotteita.

Työskentely on ollut antoisaa ja samalla on ollut mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia saksan kielen opettamisesta ja oppimisesta eri oppilaitoksissa. Mukana on ollut sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen saksan opettajia, ja väistämättä keskustelua on käyty myös opetuksen resursoinnista, sillä se vaikuttaa laadittujen kurssien toteutustapoihin.

B1-tason opintomoduulissa yhteistyö Itä-Suomen yliopiston Kielikeskuksen saksan kielen opettajan Noora Kaukolan kanssa on ollut tiivistä ja tuotteliasta.

Saksan opetuksen suunnittelua verkkoon

Opettajat ovat jakaantuneet myös työskentelemään pienemmissä ryhmissä, joissa työstetään Digicampuksen eri taitotasojen kursseja. Ensimmäisillä kursseilla (A1–A2) keskitytään harjoittelemaan mm. itsestä ja omaan elämänpiiriin liittyvistä asioista kertomista sekä erilaisissa arkielämän tilanteissa viestimistä. Myös kulttuuritietoutta kasvatetaan heti alkeiskursseista alkaen. B1-B2-kursseilla syvennetään kielitaitoa ja harjoitellaan kielen käyttöä mahdollisimman omakohtaisissa ja autenttisissa konteksteissä vaihto-opiskeluun, harjoitteluun ja työelämään keskittyvien teemojen parissa. Ensi syksynä on tarkoitus pilotoida joitakin 3 opintopisteen kokonaisuuksia Digicampuksen kautta ja joitakin yksittäisiä moduuleja integroituna opettajien oman opetukseen. Opiskelijoiden palautteen perusteella kursseja kehitetään jatkossa eteenpäin.

Verkko-opetuksessa on erityisen tärkeää miettiä, kuinka innostaa opiskelijoita ja saada heidät sitoutumaan kielen opiskeluun, kun lähiopetuksen sijaan painopiste on enemmän itsenäisessä työskentelyssä ja opiskelijan itseohjautuvuudessa. Hankkeen aikana on perehdytty monenlaisiin verkko-opetuksen työkaluihin, menetelmiin ja lähestymistapoihin. Muun muassa Moodlen omat työkalut ja H5P tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia. KIVAKO-hankkeen verkko-opetuksessa pyritään hyödyntämään monipuolisesti erilaisia autenttisia materiaaleja sekä kuvia, videoita ja harjoitustehtäviä. Hankkeen tapaamisissa on pohdittu myös oppimistehtävien pelillistämistä ja tarinan tärkeyttä kurssin pohjana — tavoitteena on, että verkkokurssit voisivat innostaa ja temmata opiskelijan mukaansa kielenoppimisen matkalle.

Saksan kielen opettajia tutustumassa JAMK:n uusiin videoteknologiapalveluiden tiloihin
Kuva: Mari Varonen

Hanketyön haasteita ja oppeja

KIVAKO-hankkeessa on mukana n. 80 opettajaa ja tavoitteena on tuottaa verkkokursseja ja materiaaleja 6–24 opintopisteen laajuuksina kutakin kieltä kohti, mukaan lukien viittomakielen kurssit ja kieli- ja kulttuuritandemkurssit. Tällaisen hankkeen hallinnointi ja ohjaaminen ei ole yksinkertaista, ja siksi liikkeelle lähtö onkin ollut hidasta. Meillä on kuitenkin yhteinen tavoite, jota kohti etenemme, ja kerrytämme samalla monenlaista ammatillista osaamista. Opettajuus on mitä suurimmassa määrin jatkuvaa oppimista ja kehittymistä ja sitähän tässäkin projektissa tapahtuu koko ajan. Perehdymme uuteen verkkoalustaan, uusiin työkaluihin, menetelmiin ja lähestymistapoihin, jotka olisivat hyödyllisiä kielen ja kulttuurin verkko-opiskelussa. Meille Karelian kielten opettajille tämä on mahdollistanut paitsi verkostoyhteistyötä myös oman opetuksen kriittistä tarkastelua, kehittämistarpeiden kartoittamista ja uusien ideoiden saamista nykyisille kursseillemme.

 

Anna Karttunen, tuntiopettaja
Kaija Sankila, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu