Podcastit tulevat korkeakouluihin

Kaisa Varis

Netin kautta kuunneltavat tai puhelimeen ladatut puheohjelmat, eli podcastit, kuuluvat jo lukuisten kuntoilijoiden, työmatkalaisten ja kotiaskareita tekevien korvissa. Podcastien ja radiosisältöjen kulutus tallenteina yleistyy erityisesti nuorten parissa. Noin viidennes suomalaisista kuuntelee podcasteja viikoittain, 25−44-vuotiaista noin neljännes.

Suomalainen podcast-tarjonta kasvaa koko ajan. Suomalaisten podcastien listauksessa on jo useita satoja podcasteja – sekä faktapohjaisia että fiktiivisiä, aiheesta kuin aiheesta. Monet podcastit rakentuvat haastattelujen tai useamman keskustelijan välisen dialogin ympärille. Podcast voi olla myös yhden ihmisen juontama katsaus tiettyyn aihealueeseen tai äänitteenä toteutettu dokumenttiohjelma.

Myös korkeakoulut ovat heränneet podcast-ilmiöön ja alkaneet tuottaa omia podcasteja. Podcastit ovatkin erinomainen tapa jakaa korkeakoulussa syntyvää tietoa toisaalta asiantuntijayhteisön ja toisaalta suuren yleisön tietoon.

Karelian medianomiopiskelija Jarno Vihonen on laatinut selvityksen korkeakoulujen tuottamista podcasteista osana Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen & innovaatioekosysteemi – hankkeen toimintaa. Selvityksen tavoitteena on avata podcastia mediamuotona, tarkastella kuinka korkeakoululaitok­set hyödyntävät podcasteja ja esittää, mis­sä määrin korkeakoululaitosten tuottamat podcastit voisivat vielä kehittyä.

Korkeakoulujen podcasteista on moneksi: tutkimustietoa välittäväksi viestimeksi, markkinointikanavaksi tai kurssimateriaaliksi. Suomalaisten korkeakoulujen tarjoamasta podcastsisällöstä löytyy mm. muutaman minuutin pituisia opintojen esittelyjä, laajoja oppimateriaalikokonaisuuksia,TKI-hankkeiden tuottamaa materiaalia ja parikymmenminuuttisia tutkijahaastatteluja.

Turun yliopiston Aamukahvit tutkijan kanssa -podcastissa jututetaan eri alojen tutkijoita aamukahvin äärellä.  Itä-Suomen yliopiston Akataaminen vartti -podcastissa nostetaan viikottain esille uusia ajankohtaisia tutkimusteemoja yliopistomaailmasta. Suosituimmilla jaksoilla kuuntelukertoja on yli 500.

Savonia ammattikorkeakoulun Ensihoidon kahvitunti -podcastissa lehtori Marko Tolonen keskustelee ensihoidon ja pelastustoimen maailmasta alan asiantuntijoiden kanssa. Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Vesa Paajanen on tehnyt podcasteja biologian perusopintojen opintojaksoille. Paajasen mukaan vastaanotto on ollut hyvää ja podcastien kuuntelijoita on ollut enemmän kuin kursseille osallistuvia opiskelijoita.

eAMK-hankkeen PedaCast-podcastissa avataan, mitä digiammattikorkeakouluun kuuluu niin opettajan, opiskelijan kuin työelämän näkökulmasta. Podcastissa on on äänessä myös Karelian asiantuntijoita.

Mm. Jyväskylän yliopisto käyttää podcasteja markkinointiviestinässä. Parin minuutin mittaisissa podcasteissa esitellään eri koulutusaloja. Kuuntele vaikkapa miksi kannattaisi opiskella aikuiskasvatustiedettä.

Monia muita esimerkkejä ja linkkejä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen podcasteista löytyy edellä mainitusta Jarno Vihosen koostamasta Korkeakoulupodcast-selvityksestä. Selvityksessä on myös arvioitu podcastien hyviä ja huonoja puolia ja hahmoteltu, mikä tekee onnistuneen podcastin. Esimerkiksi tekninen äänenlaatu on tärkeä kuuntelijakokemuksen kannalta: puheen huono laatu ja äänityksen taustahäly eivät houkuttele jatkamaan kuuntelua.

Kareliassakin ensimmäisiä podcasteja ollaan jo tehy ja suunnitelmissa on lisää. Median koulutus tuotti kevään Joensuun Taitaja2019 -kilpailuista TaitajaTalk-podcastin.  SMErec – Rekrytaitoja yrityksille -hanke on julkaisemassa 10-osaista podcast-sarjaa ja Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi –hankkeessa pilotoidaan podcastien käyttöä asiantuntija- ja hankeviestinnässä yhdessä Silver Economy -hankkeen kanssa.

 

Kaisa Varis
tietoasiantuntija
Karelia-ammattikorkekoulu

PS. Jos haluat uppoutua podcastien maailmaan, suosittelen Ylen kattavaa listausta eri aihepiirien podcasteista.

Kansikuva: Melanie Pongratz on Unsplash

 

1 749 Artikkelin näyttökerrat