Kansainvälisten osaajien ja yritysten yhteensaattamista tarvitaan jatkossakin

Kirsi Autio

TalentHub Joensuu -hanke (2018-2019) on kahden vuoden ajan rakentanut Joensuun seudulla kansainvälisten osaajien, yritysten ja muiden tuki- ja palveluorganisaatioiden yhteistyötä. Tavoitteena on ollut yrityslähtöisillä toimenpiteillä edistää pk-yritysten kasvua, kehittymistä ja kansainvälistymistä. Kansainvälisten osaajien osalta hankkeessa on haettu ratkaisuja osaamisen nopeampaan käyttöönottoon yrityksissä sekä pilotoitu osaajien yrittäjyyspolkuja. Tässä artikkelissa nostetaan esille joitakin keskeisiä huomioita hankkeen varrelta.

Kansainvälinen osaaminen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tueksi

Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste vuonna 2017 oli 53 prosenttia, mikä poikkeaa merkittävästi suomalaistaustaisten työllisyysasteesta, joka oli 72 prosenttia (Tilastokeskus 2019). OECD:n selvityksen mukaan Suomessa ulkomaalaistaustaisten työllistymisasteen ero kantaväestön työllisyysasteeseen on yli kaksinkertainen OECD-keskiarvoon verrattuna (OKM 2019a). Samaan aikaan Suomessa oli tunnistettu tarve kansainväliselle osaamiselle ja sen integroimiselle osaksi elinvoimaista liiketoimintaa ja taloutta. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelma käynnistettiin vuonna 2017, jotta asenne ja käytännöt kansainvälisen työvoiman ja osaamisen hyödyntämisestä muuttuisivat. Ohjelman tavoitteena on:

  • Vahvistaa kansainvälisten osaajien houkuttelua Suomeen.
  • Kanavoida Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemus yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiotoiminnan tueksi.
  • Lisätä työmarkkinoiden avoimuutta, vastaanottavaisuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille (TEM 2019).

Toimenpideohjelmassa etsitään käytäntöjä osaamisen tunnistamiseen ja toisaalta yritysten kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseen. Joensuussa Talent Boost -toimintaohjelmaan on vastattu Business Joensuun hallinnoimmalla TalentHub Joensuu -hankkeella (2018-2019), jossa Karelia-ammattikorkeakoulu on toiminut osatoteuttajana. TalentHub Joensuussa on tartuttu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisen edistämiseen hyödyntämällä alueella olevaa kansainvälistä  osaamispotentiaalia.

TalentHub joensuu -hanke pk-yritysten kansainvälistymisen kasvukumppanina

Suomessa alueelliset erot kansainvälisen asukkaiden osalta ovat suuret. Pohjois-Karjalassa merkittävä ulkomaalaistaustainen väestöryhmä ovat entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet henkilöt. Toisaalta etenkin Joensuussa erityispiirteenä ovat korkeakoulujen englanninkielisistä tutkintokoulutuksista valmistuvat kansainväliset tutkinto-opiskelijat, joista useat toivovat työllistyvänsä alueelle. Suomessa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta suurimpia haasteita ovat integroituminen korkeakouluyhteisöön sekä työelämäyhteyksien ja verkostojen puuttuminen (OKM 2019b). Talent Boost- ohjelmaan kuuluvat TalentHubit ympäri Suomen ovat kehittäneet erilaisia ratkaisuja todettuun kohtaanto-ongelmaan kansainvälisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen osaajien osaamisen hyödyntämisen ja yritysten rekrytointitarpeiden välillä.

Joensuussa TalentHub tarjosi pienille ja keskisuurille yrityksille monipuolisesti erilaisia koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia sekä toistensa että myös kansainvälisten osaajien kanssa. Ennen kaikkea hankkeessa keskityttiin saattamaan yrityksiä ja osaajia yhteen yhteisen verkkoalustan kautta. Alustan toimintaidea perustui kansainvälisten osaajien osaamisen tunnistamiseen suhteessa yritysten nimeämiin tarpeisiin. Hanke tavoitti koko hankkeen aikana noin 180 osaajaa. Yrityksiä kontaktoitiin useampia satoja. Hankkeen palveluista kiinnostuneita yrityksiä vuoden 2019 lopussa oli rekisterissä 61. Harjoittelu tai muut toimenpiteet olivat toteutuneet hankkeen lopussa 21 yrityksessä.

Mitä pidemmälle hanke eteni, sitä enemmän yritykset alkoivat kiinnostua sen tarjoamista mahdollisuuksista. Yrityksille avattiin sitä, miten kansainvälisiä opiskelijoita ja osaajia voisi hyödyntää yrityksen liiketoiminnan edistämisessä ja miten osaajia tavoitetaan. Käytännössä tämä tarkoitti yritysten jatkuvaa kontaktointia, jalkautumista yrityksiin, tutustumista ja keskustelua kahvikupin äärellä yrityksen tarpeista ja tavoitteista sekä siitä, millaista kansainvälistä osaamista tai yritystukea käytännössä on tarjolla.

TalentHub Joensuu -hankkeen Karelia-ammmattikorkeakoulun projektipäällikkö Riikka Simonen keskustelee yrittäjien kanssa International Business Encounters in North Karelia -tilaisuudessa. Kuva: Laura Jussila.

Kansainvälisen osaajan palkkaaminen tai ottaminen työharjoitteluun osoittautui useammalle yritykselle haastavaksi tehtäväksi useammasta eri syystä siitä huolimatta, että yritykset pitivät ajatusta houkuttelevana.  Yrityksillä oli harvoin mahdollisuuksia palkata uutta työntekijää. Samoin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus ottaa vastaan harjoittelijoita olivat osin rajalliset. Yritysten toiveet kansainvälisen harjoittelijan osaamiselle saattoivat olla hyvin tarkkaan rajattuja, harjoittelijalle ei ollut osoittaa ohjaajaa tai tukea tehtävän toteuttamiseen tai ylipäätään joko omaan tai kansainvälisen osaajan kielitaitoon suhtauduttiin epäillen.  Myös asenteet ja ennakkoluulot saattoivat vaikuttaa harjoittelupohdintojen kariutumiseen. Kuten viimeaikainen tutkimus osoittaa, Suomessa työnhakijan äidinkielellä ja nimellä on erittäin suuri vaikutus siihen, kuinka todennäköisesti työhakemukseen vastataan (YLE 2019).

Kohtaamiset yritysten ja kansainvälisten osaajien välillä koettiin molemminpuolin innostaviksi ja tärkeiksi. Kuva: Laura Jussila.

Itä-Suomessa yritykset olivat jo aiemmin nostaneet esiin tarpeen saada käytännön tietoa tarjolla olevasta ulkomaalaisesta työvoimasta ja keinoja erityisesti korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien tavoittamiseen (Mattson & Kivilä 2012). TalentHub Joensuu loi verkkopalvelun, joka mahdollisti kansainvälisten osaajien osaamisen näkyväksi tulemisen. Hankkeessa mahdollistettiin myös korkeakouluopiskelijoiden virallisesta koulutusohjelmasta poikkeavat lyhyet työharjoittelut yrityksissä mm. ylimääräisen vapaavalintaisen opintojakson avulla (Karelia-amk). Työttömille korkeakoulutetuille osaajille harjoittelujaksot mahdollistuivat työmarkkinatuella.

Harjoittelijoita ottaneet yritykset kiittelivät harjoittelijoiden oma-aloitteisuutta, näkemystä, tieto-taitoa ja tekevää otetta. Yleisesti harjoittelijoissa arvostettuja ominaisuuksia olivat itseohjautuvuus ja aloitteellisuus. Huonekaluyrittäjä toi esiin, miten helppoa harjoittelijaa oli ohjata, koska tällä oli tarjottujen työtehtävien toteutukseen ehdottaa myös omia kehittämisideoita. Kahvila-alan yrittäjä puolestaan ei ollut edes osannut kaivata markkinointi- ja viestintäalan osaajaa harjoitteluun, ennen kuin tällaista ehdotettiin TalentHub Joensuun toimesta. Yrittäjä haastatteli pari hakijaa ja löysi osaajan, joka yrittäjän mukaan ymmärsi täysin mistä kahvilatoiminnan ja konditoriatuotteiden markkinoinnissa on kyse ja miten markkinointia kannattaa tehdä englannin- ja venäjänkielisille kohderyhmille.

Yrittäjien kokemuksista nousee esiin harjoittelun aikana tapahtunut vastavuoroinen oppiminen ja kehittyminen. Kahvilayrittäjä kertoi oppineensa some-markkinointia. Pelialan yritys totesi, että eritaustaisten harjoittelijoiden avulla he ovat pystyneet kehittämään kansainvälisen rekrytoinnin käytäntöjään ja omaa yrityskulttuuriaan. Harjoittelijoiden mahdollinen kansainvälinen tausta näyttäytyi yritykselle lisähyötynä. Esimerkiksi peliyhteisöjen kanssa toimivat peliyritykset tarvitsevat laaja-alaista kielellistä ja kulttuurista osaamista. Useammat yritykset saivat käyttöönsä erilaisia markkina-alueselvityksiä tai harjoittelijan kädenjälki näkyi yrityksen markkinoinnissa ja ilmeessä. Yritykset, joissa harjoittelu oli toteutunut, eivät nostaneet esiin suomen kielen taidon puutetta esteenä harjoittelun onnistumiselle. Vaikka suomen kielen taito on tunnistettu tärkeäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi, on syytä muistaa, että työpaikka on yksi merkittävimmistä ympäristöistä, joissa kielen oppiminen tapahtuu. Kielimyönteinen asenne ja kielitaidon moninaisuuden arvostaminen työelämässä toimivat avaimina inklusiiviseen ja kansainväliseen työkulttuuriin (ks. myös Turja 2019, 16.).

Sen lisäksi, että verkostoissa on voimaa, yhdessä tekeminen on myös hauskaa. Kuvassa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäällikkö Heli Räsänen ja TE-toimiston Jarmo Valtonen International Business Encounters in North Karelia -tilaisuudessa. Kuva: Laura Jussila.

Yritysten ja osaajien kansainvälistyminen vaatii pitkäjänteistä strategiaa ja verkostoja

Suomessa Tampereella on tehty pitkäjänteisesti töitä kansainvälistymisen eteen. International Tampere Hub on monivuotisen kehitystyön tulosta ja tällä hetkellä osa kaupungin pysyvää toimintaa. Se on Tampereen kaupungin kontaktikeskus yrityksille ja kansainvälisille osaajille. Samalla International Tampere Hub myös työskentelee edelleen eri toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi. Tampere nostaa kansainvälisten osaajien houkuttelun keskeiseksi alueen kehittämistehtäväksi. Se vaatii kokoaikaisia työntekijöitä ja pitkän tähtäimen strategiatyötä. Itä-Suomessa alueen kansainvälinen houkuttelevuus on tunnistettu keskeiseksi haasteeksi (Mattson & Kivilä 2012). Kansainvälisten osaajien saaminen ja pitäminen paikkakunnalla edellyttää suotuisan ekosysteemin luomista ja olemassaoloa, kotimaisten ja globaalien trendien tuntemista, hyvien käytäntöjen tunnistamista muualta ja tiivistä yhteistyötä osaajien ja yritysten kanssa sekä näkyvyyttä ja kehittämistyötä (Talent Boost Cookbook 2019, 22).

International Business Powered by Talents -hankkeen projektipäällikkö Mervi Alho Tampereelta nostaa keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi yrityksen kansainvälistymisen tukemisessa yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Erityisesti TE-palvelujen ja korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö tuo samaan pöytään kaikki yrityksille tarjolla olevat palvelut. Esimerkkinä voi mainita palkkatuen hyödyntämisen mahdollisuudet kansainvälisellä taustalla varustetun työntekijän palkkaamisessa tai yritysten käyttöön suunnitellut suomen kielen valmennukset, joita on tarjolla myös Pohjois-Karjalassa eri toimijoilla. Tampereella on tunnistettu työ- ja koulutusperäisessä maahanmuutossa perheen ja puolisojen merkitys ja Hidden Gems -hankkeessa on kehitetty onnistuneita toimintatapoja perheen kotoutumiseen ja puolisoiden työllistymiseen.

TalentHub Joensuun tuottama verkkoalusta ja kansainvälisten osaajien osaajakortit näyttäytyy ratkaisuna, jota kehitellään paikallisesti eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Hämeenlinna ja Kuopio ovat hyödyntäneet Joensuun työtapoja omien toimintatapojensa kehittämisessä. Tampereella on myös käytössä Talent CV Gallery -sivusto. Toisin kuin Joensuussa, verkkosivusto toimii täysin ilman taustalla tapahtuvaa fasilitointityötä. Syksyllä 2019 ei ollut tiedossa, miten yritykset olivat siihen mennessä hyödyntäneet sivustoa. Alho arvioi palvelun käyttöasteen riippuvan pitkälti siitä, miten sen saa tulevaisuudessa rakennettua suhteessa oleviin rekrytointisivustoihin ja TE-palveluiden työnhakupalveluihin.

TalentHub Joensuun kokemuksen perusteella Pohjois-Karjalassa yritykset eivät ole itse aktiivisesti etsineet osaajien tietoja sivustolta. Sen sijaan hanketoimijat ovat koonneet yrityksille näiden tarpeita vastaavien osaajien tietoja. Yritykset eivät myöskään tarttuneet mahdollisuuteen ilmoittaa tarpeistaan sivuston kautta, vaan yritysten tarpeita kartoitettiin aktiivisen kontaktoinnin tuloksena. Koko Talent Boost toimintaohjelman tasolla olisikin hyvä tunnistaa kriittiset tekijät kehitettyjen palvelujen ja toimintojen käyttöönotossa niin osaajien kuin yritysten näkökulmista. TalentHub Joensuun sivustolle ilmestyi hankkeen loppuvaiheessa osaamiskortteja henkilöiltä, joita ei oltu kontaktoitu tapaamisten tai infojen kautta. Tämä kertoo siitä, että kansainvälisillä osaajilla on halua tuoda osaamistaan esiin ja verkkoalusta näyttäytyi heille hyödyllisenä. Suurempi haaste onkin monimuotoisen yrityskentän tarpeiden tunnistaminen ja toimivan palvelun luominen yrityksille.

Kohtaaminen International Business Encounters in North Karelia -tilaisuudessa. Kuva: Laura Jussila.

Hanke loppuu, mutta kansainvälistyminen jatkuu

Pohjois-Karjalassa yhä useampi pieni ja keskisuuri yritys raivaa tietään kansainvälisille markkinoille. Toisaalta uusia yrityksiä perustetaan alueella muuta maata vähemmän. Kansainvälisten osaajien näkökulmasta Pohjois-Karjala ei toistaiseksi näyttäydy kovin potentiaalisena asuinpaikkana uramahdollisuuksien näkökulmasta. Jatkossa tarvitaan edelleen tukea niin yrityksille kuin osaajille.

Kansainvälisten osaajien näkökulmasta verkostot ovat olennaisia työllistymisessä ja osaamisen näkyväksi tekemisessä. TalentHub Joensuu -hankkeessa kehitetyt yritysten ja kansainvälisten osaajien verkostoitumis- ja rekrytointitapahtumat ovat saaneet kiitosta osaajilta erityisesti niissä mahdollistuneiden kohtaamisten ja henkilökohtaisen tutustumisen vuoksi. Tapahtumakonseptit siirtynevät hankkeen loputtua osaksi Joensuun kaupungin Luotsi-toimintaa. Myös hankkeessa kehitetty verkkoalusta ja idea osaamiskorteista jatkaa osana Luotsin toimintaa. TalentHub Joensuun rinnalla toimineessa Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun KOVAT-hankkeessa kehitetään edelleen korkeakoulutettujen ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ura- ja työnhakutaitoja sekä vahvistetaan heidän kielellistä ja kulttuurista osaamistaan työpaikoilla. Alueella on myös vakiintunutta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutus- ja uraohjausta (SIMHE) Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Joensuun kaupunki ja Business Joensuu jatkavat vuosina 2020-2021 laaja-alaista maahanmuuttajapalveluiden kehittämistä InternationalHub-idealla. Seudusta halutaan aidosti houkutteleva vaihtoehto eri alojen kansainvälisille osaajille. Olennaista on myös, että maakunnassa piilevä kansainvälinen osaamispotentiaali saadaan hyödynnettyä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä liiketoiminnassa. Yritykset tarvitsevat monipuolista tukea kasvun ja kansainvälisen osaamisen tiellä. Siksi onkin syytä kehittää edelleen myös yritysverkostoja, tukea yritysten omaa kansainvälistä osaamista ja tarjota erilaisia tukimuotoja liiketoiminnan kansainväliseen kehittämiseen.

TalentHub Joensuu -hanke on osaltaan ollut vaikuttamassa yritysten liiketoiminnan kansainvälistymiseen Pohjois-Karjalassa. Se on yritys kerrallaan rohkaissut uusia toimijoita avaamaan ovia kansanväliselle työvoimalle. Ovet ovat raottuneet hiukan ja kiinnostusta on paljon. Vaikka hanke päättyy, kansainvälistyminen etenee ja suuri osa kehitetyistä toimintatavoista jatkuu ja jalostuu alueella niin hankeorganisaatioiden kuin yhteistyökumppaneiden toimesta.

 

Teksti: Kirsi Autio, projektiasiantuntija, TalentHub Joensuu -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Mattson, L. &Kivilä, N. 2012. Kansainvälinen Itä-Suomi: Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Elinvoimaa alueelle 7/2012. Pohjois-Savon ELY-keskus. Saatavilla:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-607-1 [Viitattu 3.12.2019]

OKM. 2019a. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III.Opetus-ja kulttuuriministeriönjulkaisuja 2019:1.Kytkentä valtioneuvoston päätöksentekoon ja valmisteluun

OKM 2019b. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31

Talent Boost Cookbook Finland. 2019. Koonnut Future Place Leadership. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Business Finlandin julkaisu. Toteutettu osana Talent Boost -toimenpideohjelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/7552084/Talent+Boost+Cookbook+Finland.pdf/d4675b40-cc36-2038-e96b-9eb01fe3874d/Talent+Boost+Cookbook+Finland.pdf [Viitattu: 3.12.2019]

Tilastokeskus 2019. -11ms –002 –Väestön pääasiallinen toiminta (työmarkkina-asema) iän mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 1987-2017. Saatavissa: http://kototietokanta.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kototietokanta/. [Päivitetty: 29.3.2019]

Turja, H.-K. 2019 Monikielisyys, kielitietoisuus ja kielelliset maisemat. Teoksessa Riikonen, S. & Turja, H.-K. (toim.) Töissä täällä – Näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 81. s. 19-27.

YLE. 2019. Martti, E. & Mäntymaa, E. & Pietarinen, E. Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla –tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät 21.10.2019. YLE verkkouutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11023468 [Viitattu: 3.12.2019]