”Kun isi tulee kotiin” – varhaiskasvatusikäisten lasten kuvauksia hyvästä päivästä

Tarja Ruokonen

Mitä asioita pienen lapsen hyvä päivä sisältää? Pelaamista, kavereita, runoja, Petshop-leikkejä, sählyä ja vessanpönttö-örkkejä…

Kansainvälistä Lasten oikeuksien päivää vietettiin juuri teemalla ”Lapsella on oikeus olla oma itsensä”. Kyseessä on myös juhlavuosi – lasten oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Tuon sopimuksen 12. artiklassa kuvataan lasten osallisuutta seuraavasti: ”Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti”.

Karelia ammattikorkeakoulu osallistui Sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) kärkihankkeeseen vuosina 2017-2018 yhdessä Siun soten kanssa. Hankkeessa lasten osallisuusteema nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi lapsiystävällisen toimintakulttuurin edistämisessä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen aikana Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijat osallistuivat lukuisin tavoin lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseen ja mielipiteiden kuulemiseen. Kevään 2018 aikana sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat haastattelivat 282 lasta Joensuun, Liperin ja Kontiolahden alueiden päiväkodeissa teemalla ”Millainen on sinun hyvä päivä?”. Haastattelut tehtiin pienille lapsille sopivin menetelmin hyödyntäen mm. toimittajaleikkiä, Laiva on lastattu -leikkiä ja piirtämistä. Lasten haastattelut, ja erityisesti toimittajaleikki sai myös YLEn uutiset kiinnostumaan aiheesta (Yle uutiset, 2018). Haastattelujen tulokset innostivat jatkamaan lasten kuulemista myös tänä vuonna.

Lapsen hyvä päivä -haastattelut Penttilän päiväkodissa keväällä 2018. Kuva: Tarja Ruokonen.

”Jäätelön syöminen, mutta se on ärsyttävää rautahampaille”

Keväällä 2019 Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat toteuttivat osana Perhehoitotyön harjoittelua Suomen syöpäyhdistyksen organisoimaa aurinkoneuvontaa Joensuun alueen päiväkodeissa 3 – 6 -vuotiaille lapsille. Samaan tapahtumaan onnistuimme myös sitomaan lapsen hyvä päivä -haastattelut uudelleen. Lisäksi neljä opiskelijaa teki vastaavat haastattelut omilla paikkakunnillaan mm. Outokummussa ja Ilomantsissa. Kevään 2019 aikana haastatteluihin osallistui 28 opiskelijaa ja haastateltavina oli kaikkiaan 610 lasta. Opiskelijat suorittivat haastattelut mm. Nalleneuvola-leikin ja lautapelien yhteydessä. Luvat lasten haastatteluihin oli pyydetty päiväkotien henkilöstön avulla lasten vanhemmilta. Kukaan lapsista ei kieltäytynyt haastattelusta. Opiskelijat kirjasivat lasten vastaukset suorina lainauksina ja ne analysoitiin hyödyntäen edelliskevään tuloksissa käytettyjä teemaluokkia. Näin saatiin mahdollisuus verrata kahden eri vuoden tuloksia.

Kevään 2019 tuloksissa tärkeimmäksi teemaksi nousi ulkoleikit ja niistä uiminen, ulkoilu yleensä ja polkupyöräily olivat tärkeimmät mainitut asiat. Toiseksi eniten kuvauksia sai teema lapselle tärkeät ihmiset ja asiat – tässä teemassa kärkisijoille nousivat kaverit, äiti ja isä – unohtamatta mummoa, koiraa ja isoveljeä. Kolmanneksi sijoittui teema sisäleikit ja niissä eniten mainintoja saivat pelaaminen erilaisilla koneilla, leikkiminen leluilla ja lautapelit. Neljäs teema oli tuttuakin tutumpi eli herkut. Suosikkiherkuiksi lapset kuvasivat karkkeja, jäätelöä ja herkkuja yleensä. Viidentenä teemana haastatteluissa tuli herkkuruuat, joista tärkeimmiksi lapset nostivat hyvän aamupalan, spagetti ja jauhelihakastikkeen sekä porkkanat. Viimeiseen teemaluokkaan muodostui muut lapselle tärkeät asiat – näissä ylivoimaisesti eniten mainintoja sai lapsen toive nukkua pitkään, muita tärkeitä asioista olivat kesä ja synttärit.

Verrattaessa kevään 2018 ja kevään 2019 haastattelutuloksia oli niissä paljon samankaltaisuutta. Pientä muutosta tapahtui teemojen tärkeysjärjestyksessä ulkoleikkien syrjäyttäessä sisäleikit ja tärkeiden ihmisten ja asioiden nouseminen toiselle sijalle kun aiemmin se oli vasta sijalla viisi. Tänä vuonna maininnat äidistä nousivat hienoisesti isän edelle, mutta lapset näkevät molemmat hyvin tärkeinä elämässään. Nämä muutokset voidaankin nähdä positiivisina asioina lasten arjessa – leikkiminen ulkona ja yhteinen aika läheisten kanssa nousi esim. koneilla pelaamisen edelle. Mielenkiintoisia uutuuksia tuli uusintahaastattelussa myös esille – herkkujen top10 -listalle nousivat myös mm. pääsiäismunat sekä brunssiateria. Suosikkiruokien kohdalla tapahtui radikaalein muutos kun edellisvuoden tuloskärjessä olivat nakkikeitto, lihakeitto ja kasvissosekeitto – vuoden 2019 tuloksissa ne puuttuivat kokonaan listalta. Onko lasten ruokakulttuuri siis muutoksessa?

Muissa lapsille tärkeissä asioissa tuli esille lasten yksilölliset kokemukset hyvän päivän aiheista. Tässä teemassa tuli jonkin verran esille enemmän rahaa vaativia asioita kuten tivolit, huvipuistot ja matkustaminen. Toisaalta myös täysin ilmaiset ilot kuten halaus ja silittely sekä tähtien katselu yllättivät lapsille tärkeinä asioina.

”Vanhempien sängyssä nukkuminen, äidin kainalossa oleminen”

Lapsen hyvä päivä -haastattelut auttavat meitä kasvattajia, hoitajia ja ennen kaikkea vanhempia ymmärtämään pienelle lapselle tärkeitä asioita – ne ovat juuri niitä mitä lapsi oman kasvun ja kehityksensä vaiheessaan kaikkien eniten tarvitsee. Leikkiä, läheisiä ihmisiä, hyvää ruokaa ja pieniä arjen iloja. Minun syksyn paras työpäivä oli, kun sain lukea opiskelijaraporteista lasten kuvauksia hyvästä päivästä ja tehdä tätä tuloskoostetta. Jokaisen lapsen mielipide on merkityksellinen. Tässä vielä yksi tärkeä lapsen lause meille kaikille hyvän päivän saatteeksi – ”Kun näkee että kaveri on iloinen”

Teksti: Tarja Ruokonen, lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Yle uutiset. 2018. Katso video: tällainen on lapsen mielestä hyvä päivä- ”Kun rakennetaan isän kanssa leikkimökki”. 27.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10181473

Artikkelikuva:  Ashton Bingham / Unsplash