Joen­suun seudun puura­ken­ta­mi­nen kiin­nos­taa ulkomaillakin

Vuonna 2014 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu valitsi yhdeksi pain­opis­tea­lu­eek­seen puura­ken­ta­mi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen. Maakun­nal­li­sen elin­kei­no­ra­ken­teen lisäksi pain­opis­tea­lu­een valin­taan vaikut­ti­vat ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä poten­ti­aa­lis­ten tekno­lo­gioi­den edis­tä­mi­sen kautta.

Euroo­pan tasolla raken­nuk­set kulut­ta­vat noin 40 % ener­giasta ja tuot­ta­vat 36 % hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien ja raken­ta­mi­sen proses­sien osuus raken­nus­ten elin­kaa­ren hiili­ja­lan­jäl­jestä nykyi­sel­lään on noin puolet. Toinen puoli syntyy raken­nus­ten käytön­ai­kai­sesta ener­gian kulutuksesta.

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö on parhail­laan laati­massa arvioin­ti­työ­ka­lua ja raja-arvoja uudis­ra­ken­nus­ten elin­kaa­ren hiili­diok­si­di­pääs­töille. Raja-arvojen on tarkoi­tus tulla voimaan viimeis­tään vuoteen 2025 mennessä.

Säädös­ke­hi­tyk­sen perim­mäi­senä tavoit­teena on kannus­taa vähä­pääs­töis­ten mate­ri­aa­lien sekä ener­gian kulu­tuk­sen käytön vähen­tä­mi­seen raken­ta­mi­sessa. Puun käyttö raken­ta­mi­sessa onkin yksi helpoim­mista tavoista pienen­tää raken­nus­ten elin­kaa­ren pääs­töjä ja samalla lisätä raken­ne­tun ympä­ris­tön hiilivarastoja.

Kehit­tä­mis­työ­hön tarvi­taan lähei­siä kumppaneita 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu valitsi puura­ken­ta­mi­sen pain­opis­tei­siinsä vuonna 2014. Syste­maat­tista kehit­tä­mis­työtä on tehty osana raken­nus­tek­nii­kan koulu­tus­vas­tuun (Insi­nööri AMK) toimin­taa lukui­sien tutki­mus- ja kehit­tä­mis­pro­jek­tien puit­teissa kiin­teässä yhteis­työssä yritys­ten ja alueen kuntien kanssa. Opetus, tutki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nan tueksi on myös käyn­nis­tetty moni­puo­lista testaus- ja tuotekehitystoimintaa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun raken­ta­mi­seen liit­ty­vän osaa­mi­sen ydin on raken­nus­tek­nii­kan, raken­nus­fy­sii­kan ja talo­tek­nii­kan ratkai­su­jen sovel­ta­mi­nen raken­ta­mi­seen. Näiden lisäksi puuma­te­ri­aa­liin-, ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sien arvioin­tiin- ja digi­ta­li­saa­tioon liit­ty­vät osaa­mi­set täyden­tä­vät ydinosaamisia.

Puun käyttö raken­ta­mi­sessa onkin yksi helpoim­mista tavoista pienen­tää raken­nus­ten elin­kaa­ren pääs­töjä ja samalla lisätä raken­ne­tun ympä­ris­tön hiilivarastoja.

Tänä päivänä Joen­suun alue tunne­taan­kin puura­ken­ta­mi­seen liit­ty­västä suun­nit­te­luo­saa­mi­sesta useista merkit­tä­vistä raken­nus­koh­teista, mukaan lukien Suomen korkein puuker­ros­talo Joensuu Lighthouse.

Voidaan­kin todeta, että alueen puura­ken­ta­mi­sen kehit­tä­mi­sessä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun asian­tun­ti­juu­della on ollut keskei­nen rooli tässä yhtey­dessä. Tänä päivänä tälle vuosien varrella moni­puo­li­sen tutki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nan kautta kerty­neelle asian­tun­ti­juu­delle on myös kysyt­tyä kansal­li­sesti sekä kansainvälisesti.

Raken­ta­mi­sen vihreää siir­ty­mää tukemassa

Raken­nus­ten pääs­töjä voidaan tarkas­tella elin­kaa­riar­vioin­nin avulla. Elin­kaa­riar­viointi käsit­te­lee raken­nuk­sen aiheut­ta­mia ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia koko sen elin­kaa­ren ajan.

Puhut­taessa vähä­hii­li­sestä raken­ta­mi­sesta puu- ja puupoh­jais­ten mate­ri­aa­lien ja tuot­tei­den käytön maksi­moin­nin lisäksi avain­roo­lissa ovat eri mate­ri­aa­leista synty­vän hukan vähen­tä­mi­nen sekä uusio­käy­tön ja kier­rä­tyk­sen kehit­tä­mi­nen. Työmaa­toi­min­to­jen suhteen vähen­nys­po­ten­ti­aa­lia on raken­nusai­kai­sen ener­gian käytössä sekä käytet­tä­vien konei­den ja logis­tii­kan kehittämisessä.

Meneil­lään oleva vähä­hii­li­sen raken­ta­mi­sen säädös­ke­hi­tys ja sitä kautta synty­nyt tarve ymmär­tää parem­min raken­ta­mi­sessa käytet­tä­vien eri mate­ri­aa­lien pääs­töjä antoi­vat alkusy­säyk­sen myös aihea­lu­ee­seen liit­ty­vällä tutki­mus ja kehit­tä­mis­toi­min­nalle Karelia-amk:ssa.

Viime vuosina raken­nus­ten elin­kaa­ren pääs­tö­jen hallinta on tullut kiin­teäksi osaksi raken­nus­tek­niik­kaan liit­ty­vää tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taa puura­ken­ta­mi­sen rinnalle. 

Kirjoit­ta­jat:
Mikko Matvei­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Ville Merta­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Timo Paka­ri­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu