Categories
Kansainvälisyyttä Pulssi

Jotain uutta, jotain vanhaa

Kansain­vä­linen osaaja tarvitsee usein uutta tai päivi­tettyä osaamista päästäkseen mukaan suoma­laiseen työelämään. Täyden­nys­kou­lu­tuksen ja kielio­pin­tojen lisäksi monen siirty­minen töihin helpottuu verkos­tojen ja valmen­nusten avulla.

Kansal­li­sessa työvoi­ma­po­li­tii­kassa on otettu käyttöön termi kansain­vä­linen osaaja, jolla tarkoi­tetaan maahan­muut­tajaa tai paluu­muut­tajaa, jolla on osaamista, kansain­vä­listä kokemusta, asian­tun­te­musta ja verkostoja, jotka voivat hyödyttää elinkei­noe­lämää sekä vastaavat työelä­mä­tar­peisiin (TEM).

Muutto toiseen maahan tekee näkyväksi osaamiseen kytkey­tyviä kulttuu­risia sidon­nai­suuksia. Kansain­vä­linen osaaja onkin usein tilan­teessa, jossa päästäkseen suoma­laiseen työelämään ja käyttämään osaamistaan, hänen tarvitsee kehittää jotakin itselle mahdol­li­sesti uutta osaami­sa­luetta tai päivittää jo opittua, vastaamaan muuttuneen toimin­taym­pä­ristön tarpeita.

Ilmeisin esimerkki liittyy kieli­taitoon ja suomen kielen taito­vaa­ti­muksiin työelä­mässä. Lisäksi opitta­viksi asioiksi nousevat oman alan osaamisen päivit­tä­minen, suoma­laisen työelämän tuntemus, työnha­ku­käy­tän­töjen hallinta ja oman alan paikal­listen verkos­tojen rakentaminen.

Rahoi­tus­kau­della 2014–2020 Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on kehitetty useita kansain­vä­li­sille osaajille suunnattuja jatkuvan oppimisen toimintoja, joiden tavoit­teena on edesauttaa työllis­ty­mistä alueelle osaamista vastaaviin tehtäviin. 

Täyden­nys­kou­lu­tuk­sesta työelämään 

Yhtenä toimintana Kareliassa on raken­nettu oman osaamisen tunnis­ta­misen ja täyden­tä­misen polkuja.

Kohteena ovat olleet korkeasti koulu­tetut maahan­muut­tajat, joilla on jo ennestään korkea­kou­lu­tut­kinto ja osaamista omasta kotimaasta. Tavoit­teena on ollut nopeuttaa pääsyä suoma­laiseen työelämään, tehdä kohde­ryhmän osaamista näkyväm­mäksi, paikata alojen alueel­lista osaamis­va­jetta sekä tunnistaa ja madaltaa ammat­ti­pä­te­vyyden tai työllis­ty­misen esteitä. 

Täyden­nys­kou­lu­tus­polkuja pilotoitiin Kareliassa SIMHE polku – Osaamisen tunnis­ta­mi­sesta ja täyden­tä­mi­sestä työllis­ty­miseen -hankkeen aikana. Hankkeen päätty­misen jälkeen malli sekä hankkeessa kehitetyt ohjaus­käy­tänteet ja suomen kielen opinnot ovat jääneet osaksi Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun pysyvää toimintaa.

Täyden­nys­kou­lu­tus­mallin pohjana toimii SIMHE-ohjaus. Yksilö- ja ryhmä­ohjaus ovat tärkeitä osia polun eri vaiheissa. Polun alussa ohjauksen ja itsear­vioinnin avulla selvi­tetään osaamisen kehit­tä­misen tarpeet suhteessa työelämään. Tämän jälkeen osaajalle tehdään täyden­nys­kou­lu­tus­suun­ni­telma. On tärkeää, että opinnot vastaavat osaajan yksilöl­lisiä tarpeita, jotta työllis­ty­misen edelly­tykset paranevat.

Täyden­nys­kou­lu­tuksen aikana opiskelija suorittaa vaadit­tavia opinto­jaksoja tutkinto-ohjelmien tarjon­nasta sekä suomi toisena kielenä (S2) -opintoja. Tämän lisäksi polku sisältää työnhakuun valmis­tavia työpajoja.

Täyden­nys­kou­lu­tuksen pilotoinnin ajan osallis­tujien mentorina toimi alueelle työllis­tynyt korkeasti koulu­tettu maahan­muuttaja. Mentori tarjosi osallis­tu­jille henki­lö­koh­taisia keskus­te­lu­tuo­kioita ja kertoi omasta koulut­tau­tu­misen ja työllis­ty­misen polustaan sekä kokemuk­siaan suoma­lai­sesta työelä­mästä, -kulttuu­rista ja verkostoitumisesta.

Lisätietoa hankkeesta: Kansain­vä­listen osaajien täyden­nys­kou­lu­tus­polut Kareliassa – Vasu 2/2021  

Alueen verkos­toilla suuri merkitys

Alueel­linen yritys- ja verkos­to­yh­teistyö ovat olleet merkit­tä­vässä roolissa kansain­vä­listen osaajien uramah­dol­li­suuksien kehityksessä.

Karelia on ollut mukana useissa hankkeissa, joissa on tuettu kansain­vä­listen osaajien työelä­mä­taitoja, mahdol­lis­tettu erilaisia harjoit­te­lu­mah­dol­li­suuksia sekä tuettu alueel­lista verkos­toi­tu­mista alueen yritysten ja muiden toimi­joiden kanssa. Tavoit­teena on ollut saada alueen kansain­vä­liset osaajat ja yritykset löytämään toisensa. Samalla on tiedo­tettu yrityk­sille alueella asuvista osaajista ja osaamisesta.

Työelä­mä­osaa­mista kehitettiin Kareliassa SIMHE-polku-mallin lisäksi TalentHub Joensuu-, KOVAT – Kansain­vä­lisen osaajan valmennus työhön ja MOKOMA – Monipaik­kainen asian­tun­ti­ja­teh­täviin valmentava koulutus korkeasti koulu­te­tuille maahan­muut­ta­jille -hankkeissa.

Tukea rekry­toin­ti­tai­toihin

Työnan­tajia tuettiin tarjoa­malla kansain­vä­lisen työnha­kijan rekry­tointiin ja pereh­dy­tykseen liittyvää tieto­taitoa. Erilai­silla harjoit­te­lu­mal­leilla ja kokei­luilla lähdettiin madal­tamaan kynnystä palkata yritykseen ensim­mäinen vieras­kie­linen työntekijä.

Hankkeissa kontak­toitiin lukuisia alueen yrityksiä ja kartoi­tettiin heidän tarpeitaan kansain­vä­li­selle osaami­selle. Esimer­kiksi SIMHE polku -hankkeessa tehdyn kartoi­tuksen mukaan kansain­vä­lisen osaavan työvoiman löytä­minen on alueen yrityk­sille ajankoh­taista ja ne rekry­toivat osaajia mielellään, kun osaaminen ja liike­toi­minnan tarpeet kohtaavat toisensa.

Henkilön taitojen ja yrityksen tarpeen kohda­tessa kansa­lai­suu­della tai suomen kielen taidolla ei ole merki­tystä. Rekry­toin­nissa onnis­tu­minen on yrityksen kasvun kannalta kriit­tistä. Tällä hetkellä osaajat löytyvät pääasiassa suosi­tusten perusteella.

Hankkeet yhdis­täneet yrityksiä ja osaajia

Oppilai­to­syh­teis­työstä yrityk­sillä oli paljon positii­visia kokemuksia ja harjoit­telut nähtiin tärkeänä kanavana työllis­ty­mi­selle. Hankkeiden avulla yritykset ja osaajat ovat aikai­sempaa paremmin löytäneet toisensa ja osaajat ovat päässeet kehit­tämään osaamistaan erilai­sissa harjoittelujaksoissa.

Jatkossa yritykset ja osaajat löytävät toisensa entistä paremmin digitaa­listen palve­lua­lusten avulla. TalentHub -hankkeessa luotiin perusta yrityksiä ja kansain­vä­lisiä osaajia yhdis­tä­välle sivus­tolle. Nykyisin TalentHub Joensuu-sivustoa ylläpitää Joensuun kaupungin työllis­ty­mistä edistävä Luotsi-hanke.

Hankkeissa on pilotoitu ja otettu käyttöön erilaisia uraoh­jauksen työmuotoja ja koulu­tuk­sel­lisia käytäntöjä. Näitä ovat esimer­kiksi ABC’s of Business -koulu­tus­sarja, pienryh­missä toteu­tet­tavat monikie­liset uraval­men­nukset ja -materi­aalit sekä työpa­ja­mallit korkea­kou­lujen ja kansain­vä­listen opiske­li­joiden käyttöön.

Suomen kielen käyttöön rohkaisua

Viimei­simpänä Karelia- ja Savonia-amk:n ja Itä-Suomen yliopiston MOKOMA-hankkeen yhteis­työnä on käynnis­tynyt 2021 KAVA -asian­tun­ti­ja­teh­täviin valmen­tavan koulu­tuksen pilotointi kansain­vä­li­sille osaajille. Koulu­tuksen tavoit­teena on vahvistaa osaajien verkostoja, työelä­mä­tun­te­musta ja syventää suomen kielen taitoa, ja siten edesauttaa työllis­ty­mistä koulu­tusta vastaaviin tehtäviin alueelle. Hankkeessa kehitettävä koulutus jää osaksi korkea­kou­lujen jatkuvan oppimisen tarjontaa. 

Kansain­vä­listen osaajien työelä­mä­tai­tojen kehit­tä­misen yhtey­dessä on tuettu suomen kielen osaamisen kehit­ty­mistä jo perusteet osaaville. Kieli­tie­toisuus työelä­mäyh­teis­työssä ja uraoh­jauk­sessa on ollut keskei­sellä sijalla. Tavoit­teena on ollut rohkaista suomen kielen käyttöön työelä­mässä sekä korkeakouluopinnoissa.

Esimer­kiksi KOVAT-hankkeessa suomi toisena kielenä -kouluttaja koulutti valmen­net­ta­vaansa työpäivän aikana työpai­kalla. Koulu­tuk­sessa koko työyh­teisö sai työkaluja kielel­liseen kanssa­käy­miseen. (Autio, Saaristo & Peuhku­rinen 2021.)

Valmen­tavan koulu­tuksen erillishaun kautta tutkinto-opiskelijaksi 

Maahan­muut­to­taus­taiset opiske­lijat ovat korkea­kou­lu­tuksen kentällä aliedus­tettu ryhmä. Suomen­kie­liseen koulu­tukseen pääsyä on yhden­ver­tais­tettu korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­ta­villa koulu­tuk­silla sekä tutkinto-opintoihin johta­villa avoimen korkea­koulun polkuopinnoilla.

Toisaalta ammat­ti­kor­kea­kou­lujen valin­ta­koe­uu­distus vuonna 2020 toi mukanaan sähköisen valin­ta­kokeen, mikä osaltaan vaikeutti vieras­kie­listen hakijoiden pääsyä opiske­li­joiksi. Maahan­muut­to­taus­taisten hakijoiden ja opiske­li­joiden positii­visen erityis­koh­telun tarpeita ja muotoja tuleekin edelleen tunnistaa ja kehittää opintoihin hakeu­tu­misen, opiskelun ja työelämään siirty­misen vaiheissa (Airas & al. 2019). Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu otti tiettä­västi ensim­mäisenä Suomessa käyttöön maahan­muut­to­taus­taisten hakijoiden erillishaun tutkinto-opiske­li­jaksi keväällä 2021.

Karelia on toteut­tanut korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­tavaa koulu­tusta vuodesta 2018 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien valmentava koulutus on toteu­tettu yhtenäisten, Valmen­ta­vasta valmiiksi -hankkeessa laadit­tujen korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­tavan koulu­tuksen opetus­suun­ni­tel­ma­suo­si­tusten mukaan. Hankkeessa suosi­teltiin erillishaun toteut­ta­mista valmen­tavan koulu­tuksen käyneille hakijoille. (Stenberg, Hirard, Autero & Korpela 2019).

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tehtiin päämää­rä­tie­toi­sesti töitä erillishaun toteut­ta­mi­seksi. Hakua valmis­teltiin keväällä 2020 ja korkea­koulun hallitus teki siitä päätöksen saman vuoden elokuussa. Näin ollen keväällä 2021 erillis­haussa oli varattu yhteensä 23 tutkinto-opiske­lu­paikkaa eri koulu­tus­aloilla niille maahan­muut­to­taus­tai­sille hakijoille, jotka ovat suorit­taneet valta­kun­nal­listen suosi­tusten mukaisen korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­tavan koulu­tuksen.  (Asikainen & Niskanen 2021.)

Tavoit­teena on, että yhä useampi valmen­tavan koulu­tuksen käynyt hakija todella saa korkea­kou­lu­tus­paikan tulevina vuosina.

Teksti:
Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Sini-Tuuli Saaristo, kansain­vä­lisen opiske­li­ja­rek­ry­toinnin suunnit­telija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:  

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Saari­lammi, M., Sarpa­ranta, T., Vuori, H., & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaa­lais­taus­taiset opiske­lijat korkea­kou­lu­po­lulla. Kansal­lisen koulu­tuksen arviointikeskus.

Asikainen, U. & Niskanen, H. 2021. Kareliassa sujuvoi­tetaan maahan­muut­tajien pääsyä korkea­kou­luo­pin­toihin. Karelia-ammat­ti­ko­rea­koulun verkko­jul­kaisu VASU 1/2021.

Autio, K., Saaristo, S.-T. & Peuhku­rinen, K. 2021. Kansain­vä­linen osaaja työhön. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun verkko­jul­kaisu VASU 1/2021.  

Juvonen, K., Pitkänen, M. & Saaristo, S. 2019. Millainen osaaminen edistää korkeasti koulu­tetun maahan­muut­tajan työllis­ty­mistä? Karelia-ammat­ti­ko­rea­koulun verkko­jul­kaisu VASU 5/2019.

Juvonen, K., Luosta­rinen, J., Miettinen, E., Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mento­roin­nilla tukea maahan­muut­tajan polulle. Karelia-ammat­ti­ko­rea­koulun verkko­jul­kaisu VASU 3/2020.

Niskanen, H., Saaristo, S. & Svanberg, E. 2020. Korkeasti koulu­tet­tujen maahan­muut­tajien osaaminen näkyväksi : Osaamisen tunnis­ta­misen malleja Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa.  Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun julkaisuja 2020. 

Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkea­kou­lu­val­miuksia maahan­muut­ta­jille – hyvät käytänteet ja suosi­tukset valmen­tavaan koulu­tukseen. Metro­polia Ammat­ti­kor­kea­koulun julkaisuja.