käsi ja viljaa

Yrityk­set luovat elin­voi­maa maaseu­dulle etenkin yhteistyöllä

Yrit­tä­jyy­den kehit­tä­mi­nen luo mahdol­li­suu­den asua ja työs­ken­nellä maaseu­dulla muiden työpaik­ko­jen kado­tessa. Yritys­ten ansain­ta­lo­gii­kat muut­tu­vat alati nopeasti muut­tu­vassa maail­massa ja uusien toimin­ta­ta­po­jen, tuot­tei­den ja palve­lui­den kehit­tä­mi­sellä voidaan vahvis­taa yrityk­sen toimin­taa sekä synnyt­tää myös täysin uuden­laista liiketoimintaa.

Viime vuosien kehit­tä­mis­toi­missa Pohjois-Karja­lassa yhtenä punai­sena lankana on ollut yhdessä teke­mi­nen: vertais­tuki, uudet yhtei­set tuot­teet ja palve­lut sekä uuden­lai­set yhteistyömallit.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ohjel­ma­kau­den 2014–2020 maaseu­tu­hank­kei­den tavoit­teina on ollut mahdol­lis­taa ja kehit­tää yritys­toi­min­taa maaseu­tu­mai­silla alueilla. Työtä on tehty suurelta osin Manner-Suomen maaseu­dun kehit­tä­mis­oh­jel­man tuella.

Toimiin on sisäl­ty­nyt niin yritys­ten osaa­mi­sen ja verkos­to­jen kehit­tä­mistä kuin yhteis­kun­nal­li­sen yritys­toi­min­nan edis­tä­mis­tä­kin. Edellä maini­tut toimen­pi­teet ovat edesaut­ta­neet maaseu­tua­luei­den elin­voi­mai­suutta sekä ihmis­ten halua ja mahdol­li­suuk­sia pitää maaseutu asuttuna. 

Kehit­tä­mis­toi­min­nassa on ollut vahvasti mukana myös kansain­vä­li­sen osaa­mi­sen siirron näkö­kulma etenkin Pohjoi­sen Peri­fe­rian ja Aktik­sen ohjel­masta (NPA-ohjelma) rahoi­tet­tu­jen hank­kei­den myötä.

Maaseu­dulla koros­tuu yhtei­söi­hin tukeu­tuva yrittäjyys

Maaseu­dun viite­ke­hyk­sessä yhteis­kun­nal­li­nen yrit­tä­jyys konkre­ti­soi­tuu yhtei­sö­läh­töi­sen ja kansa­lai­sak­tii­vi­suu­desta kumpua­van yritys­toi­min­nan muodossa.

Yhtei­sö­läh­töi­sen yhteis­kun­nal­li­sen yrityk­sen toimin­ta­mal­lissa yhdis­ty­vät yhtei­söl­li­nen omis­ta­juus, paik­ka­pe­rus­tai­suus sekä osal­lis­tava hallinto ja toimin­nan läpi­nä­ky­vyys. Lähtö­koh­tana on yhteis­kun­nal­li­sen arvon tuot­ta­mi­nen yrityk­sen vaiku­tus­pii­rissä olevalle yhteisölle. 

Yhteis­kun­nal­li­nen yrit­tä­jyys ja yhteis­kun­nal­li­sen yrityk­sen toimin­ta­malli olivat muuta­mia vuosia sitten ja osin edel­leen­kin heikosti tunnet­tuja teemoja pohjois­kar­ja­lais­ten maaseu­dun kehit­tä­jien piirissä. Monet maaseu­dun paikal­li­set kylien palve­lu­tuo­tan­toon osal­lis­tu­vat pieno­suus­kun­nat sekä yhdis­tys­toi­mi­jat kuiten­kin toteut­ta­vat käytän­nön toimin­nas­saan yhteis­kun­nal­li­sen yrityk­sen toimin­ta­mal­lia, vaikka eivät tätä vält­tä­mättä itse tiedosta. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on pyrki­nyt teema­hank­kei­den väli­tyk­sellä lisää­mään yhteis­kun­nal­li­sen yrit­tä­jyy­den tunnet­tuutta maakun­nassa sekä raken­ta­maan teeman ympä­rille paikal­li­sia yhteis­työ­ver­kos­toja. Verkos­to­poh­jaista yhteis­työtä on raken­nettu erityi­sesti maaseu­dun osuus­kun­ta­toi­mi­joi­den keskuudessa.

Maaseu­dun elin­voi­man yllä­pi­don näkö­kul­masta on tärkeää, että maaseu­dun paikal­li­sia kehit­tä­jä­or­ga­ni­saa­tioita pysty­tään tuke­maan osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sessä toimin­nan jatku­vuu­den turvaa­mi­seksi. Myös ikään­ty­ville vastuu­hen­ki­löille tarvi­taan koti­seu­tunsa elin­voi­man vahvis­ta­mi­sesta kiin­nos­tu­neita ja toimin­taan sitou­tu­via jatkajia. 

Vertais­tuki merkit­tä­vää etenkin harvaan asutuilla alueilla

Yhdessä teke­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen tuovat yritys­ten toimin­taan uusia näkö­kul­mia, toimin­ta­ta­poja ja yhteis­työ­kump­pa­neita. Vertais­tuen merki­tys toimin­nan kehit­tä­mi­sessä on suuri erityi­sesti harvaan asutuilla alueilla, joilla ei vält­tä­mättä muuten synny päivit­täi­siä kontak­teja toisiin yrittäjiin.

Verkos­toi­tu­mi­nen sekä haas­tei­den ja koke­mus­ten jaka­mi­nen muiden yrit­tä­jien kanssa lisää yrit­tä­jien hyvin­voin­tia ja moti­vaa­tiota yrityk­sensä kehittämiseen.

Useissa hank­keissa toteu­tet­tu­jen bench­mar­king-matko­jen tavoit­teena on ollut tutus­tua muiden yritys­ten toimin­taan, tuote­ke­hi­tys­pro­ses­sei­hin, yhteis­työ­ta­poi­hin ja viestintään.

Vertais­tuen merki­tys toimin­nan kehit­tä­mi­sessä on suuri erityi­sesti harvaan asutuilla alueilla, joilla ei vält­tä­mättä muuten synny päivit­täi­siä kontak­teja toisiin yrittäjiin.

Myös koulu­tuk­sissa, semi­naa­reissa ja työpa­joissa on mahdol­lista kasvat­taa verkos­to­jaan ja luoda kump­pa­nuuk­sia osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen ohella. Erityi­sen posi­tii­vista palau­tetta saaneita toimin­ta­mal­leja ovat olleet sellai­set kehit­tä­mis­toi­met, jossa osal­lis­tu­jat ehtivät ryhmäy­tyä kunnolla ja näin on synty­nyt jopa vuosia kestä­viä yhteis­työ­kump­pa­nuuk­sia ja -verkostoja.

Esimerk­kejä onnis­tu­neesta vertais­ver­kos­to­jen raken­ta­mi­sesta löytyy muun muassa kansain­vä­li­sestä nais­yrit­tä­jyyttä edis­tä­västä W-Power-hank­keesta, jonka verkos­toon on liit­ty­nyt kuudessa maassa yli 400 naisyrittäjää.

Vertais­tuen ja uusien liike­toi­min­ta­mal­lien löytä­mi­nen on koros­tu­nut enti­ses­tään koro­na­pan­de­mian sekoit­taessa tutun toimin­taym­pä­ris­tön. Toisaalta pande­mia on jopa tasa-arvois­ta­nut maaseu­dun yrit­tä­jiä, koska nyt syrjäi­nen sijainti ei ole ollut enää este osal­lis­tu­mi­selle lähes kaiken kehit­tä­mi­sen siir­ryt­tyä verkkoon.

Ammat­ti­kor­kea­koulu toimii uusien tuot­tei­den ja palve­lui­den kehit­tä­mi­sen tukena

Ammat­ti­kor­kea­kou­lun tehtävä alue­ke­hit­tä­mi­sessä on laki­sää­tei­nen ja tehtä­vään sisäl­tyy myös vastuu hais­tella uusia tuulia ensim­mäis­ten joukossa ja tuoda niitä maakun­taan. Niinpä Kare­lian hank­keissa on oltu myös osal­taan edel­lä­kä­vi­jöitä uusien liike­toi­min­nan alojen tai uuden­lai­sen palve­lu­toi­min­nan kehittämisessä.

Yhteis­kun­nal­li­sen yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­sen lisäksi kulu­neen ohjel­ma­kau­den aikana on selvi­telty mm. robo­tii­kan hyödyn­tä­mi­sen mahdol­li­suuk­sia sekä kehi­tetty green care -muotoi­sia palve­luja. Uraa­uur­ta­vaa työtä on tehty myös valta­kun­nal­li­sesti vasta­ten matkai­lua­lan koor­di­naa­tiosta Rural Finland -hank­kei­den myötä.

Kirjoit­ta­jat:
Keijo Koski­nen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Kaija Sara­mäki, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Helena Puhakka-Tarvai­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu