Pääs­tö­las­kenta – Kannus­tam­meko raken­nusa­lan yrityk­siä kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähentämiseen?

Euro­pean Green Deal on EU:n stra­te­gia­vä­line, jolla Euroo­pasta tehdään ensim­mäi­nen ilmas­to­neut­raali maanosa; moderni, resurs­si­te­ho­kas ja kilpai­lu­ky­kyi­nen talous. Vuoteen 2050 mennessä ilma­ke­hään tuote­taan mahdol­li­sim­man vähän kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä, ja kaikki mitä sinne tuote­taan, on myös pois­tet­tava sieltä. Tavoit­tee­seen on laadittu vaiheit­tai­nen polku ja vali­koima keinoja eri toimia­loille. Tavoit­teen mukaan vuoteen 2030 mennessä EU:n ilma­ke­hän kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen ylijäämä vähenee ainakin 55% (vuoden 1990 tasoon verrat­tuna). Suomessa on otettu tavoit­teeksi vielä nopeampi etene­mi­nen; hiili­neut­raa­lius jo vuonna 2035 (halli­tus­oh­jelma 2019).

EU:n kestä­vän rahoi­tus­sek­to­rin tavoit­teita palve­le­vat EU Takso­no­mia -määräyk­set, joilla yrityk­set ohja­taan tunnis­ta­maan ja rapor­toi­maan takso­no­mia­kri­tee­ris­töä vasten peila­tut kestä­vät toimin­tonsa ja tuomaan esiin takso­no­mian ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den luokit­te­lun mukaan järjes­te­tyt liike­vaihto-osuu­tensa, inves­toin­ti­me­nonsa ja opera­tii­vi­sen toimin­nan kulunsa. Raken­ta­mi­nen kuuluu jo takso­no­mia­vaa­tei­den toimia­loi­hin ja EU komis­sion ehdo­tuk­sen mukaan vaati­muk­set laaje­ne­vat isoista listau­tu­neista yrityk­sistä koske­maan kaikkia suuria yrityk­siä (henki­lös­tö­luku vähin­tään 250 ja liike­vaihto yli 50 milj. € tai taseen loppusumma ei ylitä 43 milj. €.) sekä listau­tu­neita pieniä ja keski­suu­ria yrityk­siä, pois­lu­kien mikro­y­ri­tyk­set (henki­lös­tö­luku alle 10 ja liike­vaihto tai taseen loppusumma korkein­taan 2 milj.€).

Raken­ta­mi­sen ohjaus ja hank­kei­den kilpailutukset

Luon­nos­teltu uusi Suomen Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus Raken­nuk­sen ilmas­to­sel­vi­tyk­sestä ehdot­taa uudelle raken­nut­ta­valle raken­nuk­selle ja laaja­mit­tai­sesti korjat­ta­valle raken­nuk­selle laadit­ta­vaksi ilmas­to­sel­vi­tystä. Ilmas­to­sel­vi­tyk­sessä laske­taan hiili­ja­lan­jälki ja hiili­kä­den­jälki erik­seen raken­nus­pai­kan ja raken­nuk­sen elin­kaa­ren kulle­kin vaiheelle.  Lisäksi uudis­ra­ken­ta­mi­sen pääs­töjä rajoi­te­taan säädök­sin, sillä Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön vähä­hii­li­sen raken­ta­mi­sen tiekar­tan suun­ni­tel­man mukaan vuoteen 2025 mennessä tullaan uudis­ra­ken­nus­ten elin­kaar­ten hiili­ja­lan­jäl­jille aset­ta­maan raja-arvot raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tus­luo­kit­tain. Myös Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön julkai­sema raken­nus­ten vähä­hii­li­syy­den arvioin­ti­me­ne­telmä on uudis­tu­massa, huomioi­den Level(s)-menetelmän, euroop­pa­lai­set kestä­vän raken­ta­mi­sen stan­dar­dit ja pohjois­mai­sen arvioin­ti­me­ne­tel­mien yhteen­so­vit­ta­mi­sen tavoitteen.

Level(s) on laajempi kestä­vyy­den indi­kaat­to­ri­ke­hys, joka on kehi­tetty yhtei­sesti EU:n raken­nus­sek­to­rille. Sitä voidaan käyttää raken­nus­pro­jek­teissa suori­tus­ky­vyn paran­ta­mi­seen ja rapor­toi­mi­seen EU:ssa yhteismitallisesti.

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön uudis­tu­vassa Raken­nuk­sen vähä­hii­li­syy­den arvioin­ti­me­ne­tel­mässä raken­nuk­sen hiili­ja­lan­jäl­keen eli lasket­ta­viin ilmas­to­hait­toi­hin sisäl­ty­vät tuot­tei­den, kulje­tus­ten, työmaan ja käytet­tä­vän ener­gian hiili­ja­lan­jälki. Ilmas­to­hyö­tyi­hin eli hiili­kä­den­jäl­keen puoles­taan kier­rä­tys ja purku­ma­te­ri­aa­lien hyödyn­tä­mi­nen, pitkäi­käi­set hiili­va­ras­tot, sement­ti­poh­jais­ten tuot­tei­den karbo­na­ti­soi­tu­mi­nen sekä tuotettu ylimää­räi­nen uusiu­tuva energia. Arviointi tehtäi­siin 50 vuoden ajan­jak­solle raken­nuk­sen tule­valta elin­kaa­relta. Lasken­nassa käytet­tä­viä pääs­tö­tie­toja on saata­villa mm. kansal­li­sesta päästötietokannasta.

Maan­käyttö- ja raken­ta­mis­lain koko­nai­suu­dis­tuk­sen yhtey­dessä, uudessa kaavoi­tus- ja raken­ta­mis­laki -esityk­sessä raken­nuk­sen vähä­hii­li­syys nousee uudeksi raken­ta­mi­sen olen­nai­seksi tekni­seksi vaati­muk­seksi. Raken­ta­mi­sessa ennak­ko­suun­nit­te­lun merki­tys on suuri pyrit­täessä raken­nuk­sen elin­kaa­ren ajalla vähä­hii­li­siin ratkaisuihin.

Julki­sella puolella jo raken­nus­hank­kei­den varhais­vai­heissa, kuten julkis­ten raken­nus­hank­kei­den kilpai­lu­tuk­sissa, tontin luovu­tuk­sissa ja maan­käyt­tö­so­pi­muk­sissa, julkis­ten toimi­joi­den on mahdol­lista valita ohjaus­kei­not sekä käytet­tä­vät kritee­rit ympä­ris­tö­ar­vo­jen ja kestä­vän kehi­tyk­sen varmistamiseksi.

Yrityk­sen aktii­vi­nen ympäristövastuullisuus

Mitkä ovat raken­nusa­lan yritys­ten omat keinot osoit­taa toimin­tansa kestä­vyys ja ympä­ris­tön huomiointi?

Keinoja yrityk­sen ympä­ris­tö­vas­tuul­li­suus­työssä ovat mm. yrityk­sen toimin­to­jen hiili­ja­lan­jäl­jen selvit­tä­mi­nen ja oman toimin­nan kehit­tä­mi­nen vaik­kapa proses­sei­hin, toimin­ta­ta­poi­hin, hankin­toi­hin, mate­ri­aa­lei­hin ja ener­gia­muo­toi­hin liit­ty­vien mahdol­li­suuk­sien kohdalla. Nämä ovat tois­tai­seksi useim­mille yrityk­sille vapaa­eh­toi­sia ja omaan aktii­vi­suu­teen pohjau­tu­via toimia, joihin konsult­tia­pu­ja­kin on tarjolla.

Yrityk­sen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen laskenta voidaan perus­taa GHG Protocol Corpo­rate -stan­dar­dei­hin, joiden lasken­ta­mal­lissa huomioi­daan yrityk­sen oman toimin­nan tuot­ta­mat päästöt (scope1), yrityk­sen hank­ki­mien tuot­tei­den ja palve­lui­den päästöt (scope 2) sekä yrityk­sen tuotan­nosta oman toimin­nan jälkeen aiheu­tu­vat päästöt (scope 3).

Pitkä­jän­teistä vastuul­li­suus­työtä on lähteä kehit­tä­mään yrityk­selle ympä­ris­tö­jär­jes­telmä, jota vasten toimin­taa peila­taan ja kehi­te­tään sään­nöl­li­sesti, sekä audi­toi­daan määrä­ajoin. Serti­fioitu ympä­ris­tö­jär­jes­telmä -merkintä on keino ilmaista yrityk­sen ympä­ris­tö­vas­tuul­li­suus­työtä. Ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mä­vaih­toeh­toja on useita, ne voivat perus­tua kansain­vä­li­siin tai suppeam­piin stan­dar­dei­hin tai ympä­ris­tö­joh­ta­mis­jär­jes­tel­miin. Esimer­kiksi Ekokom­passi -ympä­ris­tö­jär­jes­telmä sopii kaikille toimia­loille ja erityi­sesti suoma­lai­sen raken­nusa­lan erityis­tar­pei­siin kehi­tetty RALA-ympä­ris­tö­ser­ti­fiointi perus­tuu ISO 14001 -järjestelmään.

Myös osal­lis­tu­mi­nen ympä­ris­tö­luo­ki­tel­tui­hin raken­nus­hank­kei­siin antaa yrityk­sille refe­rens­sin osal­li­suu­desta. Raken­nus­hank­kei­den ympä­ris­tö­luo­ki­tus­jär­jes­tel­mät (Green Buil­ding Certi­fica­tions) ovat serti­fioin­ti­me­net­te­lyjä, joilla varmis­te­taan kestä­vän kehi­tyk­sen tavoit­tei­den toteu­tu­mi­nen läpi raken­nus­hank­keen kulun, hank­keen tarve­sel­vi­tys­vai­heesta, suun­nit­te­luun, raken­ta­mi­seen, käyt­töön­ot­toon ja takuu­ai­kaan. Suomessa käytet­tyjä ympä­ris­tö­luo­ki­tus­jär­jes­tel­miä ovat LEED, BREEAM, RTS-ympä­ris­tö­luo­ki­tus sekä Jout­sen­merkki. Serti­fiointi toden­taa kiin­teis­tö­koh­teen ympä­ris­tö­te­hok­kuu­den ja vastuullisuuden.

Tuot­tei­den ekosuun­nit­telu ja -valikointi

Raken­ta­mi­seen liit­ty­viä tuot­teita ja mate­ri­aa­leja valmis­ta­vat yrityk­set voivat varmen­taa ja jalos­taa tuot­tei­densa ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set tuot­teen ympä­ris­tö­se­loste (EPD, Envi­ron­men­tal Product Decla­ra­tion) -menet­te­lyn avulla. Veri­fioi­tuja ja julkais­tuja ympä­ris­tö­se­los­teita käyte­tään vali­koi­taessa ja vertail­taessa raken­nus­tuot­teita ja analy­soi­taessa raken­nuk­sen elin­kaa­ren pääs­töjä. Raken­nus­tuot­tei­den ympä­ris­tö­se­los­teita käsit­te­lee stan­dardi SFS-EN 15804 + A2. EPD:n lasken­nassa on mahdol­lista huomioida tuot­teen koko elin­kaa­ren päästöt, samaan tapaan kuin raken­nuk­sen elin­kaa­ren arvioin­nissa (LCA). EPD:t ovat oiva keino tuot­tei­den bench­mark­kauk­sessa ja markkinoinnissa.

Raken­ta­mi­sen hyödyk­kei­den kuluttajakysyntä

Yleisen ympä­ris­tö­tie­toi­suu­den lisään­nyt­tyä, sekä yrityk­siin, raken­nus­tuot­tei­siin, kiin­teis­töi­hin ja raken­nuk­siin liit­ty­vien ympä­ris­tö­mer­kin­tö­jen ja luoki­tus­ten kehit­tä­mi­sen myötä, talou­del­li­set toimi­jat saavat inves­toin­ti­han­kin­to­jensa lyhyen ja pitkän aika­vä­lin ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sista selkeäm­män käsi­tyk­sen. Kulut­ta­jat valit­se­vat omat prio­ri­teet­tinsa kulloi­sen­kin tilan­teen ja tietä­myk­sen mukaan.

---

Kirjoit­taja

Kirsi Sauk­ko­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Raken­ta­mi­sen vihreä siir­tymä -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Elokuussa 2021 Karelia-amk:ssa käyn­nis­ty­neessä Raken­ta­mi­sen vihreä siir­tymä -hank­keessa yhtenä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­tena on raken­ta­mi­sen alan yritys­ten ja raken­nus­työ­mai­den toimin­ta­pro­ses­sien vähä­hii­li­syy­den tarkas­telu ja edistäminen.

Lisä­tie­toja hank­keesta täältä.

Lähteet

A Euro­pean Green Deal, Euro­pean Commis­sion (europa.eu). https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en

EU Taxo­nomy for sustai­nable acti­vi­ties, Euro­pean Commis­sion. https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/eu-taxonomy-sustainable-activities_en

Inter­nal Market, Industry, Entrepre­neurs­hip and SMEs, An official website of the Euro­pean Union. https://ec.europa.eu/growth/smes/sme-definition_en

Level(s) -Euro­pean framework for sustai­nable buil­dings, Euro­pean Comis­sion. https://ec.europa.eu/environment/levels_en

Halli­tuk­sen ilmas­to­po­li­tiikka: kohti hiili­neut­raa­lia Suomea 2035, Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. https://ym.fi/hiilineutraalisuomi2035

Raken­nuk­sen ilmas­to­sel­vi­tyk­sen asetus­luon­nos lausun­noille – tavoit­teena yhden­mu­kai­nen ja luotet­tava vähä­hii­li­syy­den arviointi – Maan­käyttö- ja raken­nus­laki uudis­tuu (mrluudistus.fi), Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. https://mrluudistus.fi/uutiset/rakennuksen-ilmastoselvityksen-asetusluonnos-lausunnoille-tavoitteena-yhdenmukainen-ja-luotettava-vahahiilisyyden-arviointi/

Level(s) – raken­nus­ten resurs­si­te­hok­kuu­den yhtei­set EU-mitta­rit, Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. https://ym.fi/levels-rakennusten-resurssitehokkuuden-mittarit

We set the stan­dards to measure and manage emis­sions, Green­house Gas Protocol. https://ghgprotocol.org/companies-and-organizations

Ekokom­passi – Ympä­ris­tö­jär­jes­telmä toimin­nan kehit­tä­mi­sen tukena. https://ekokompassi.fi/

Ympä­ris­tö­jär­jes­tel­män serti­fioin­nista työkalu toimin­nan jatku­vaan kehit­tä­mi­seen. https://www.rala.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ymparistojarjestelman-sertifioinnista-tyokalu-toiminnan-jatkuvaan-kehittamiseen/

Ympä­ris­tö­luo­ki­tuk­set, Green Buil­ding Council Finland. https://figbc.fi/ymparistoluokitukset/

Miten voit laatia Ympä­ris­tö­se­loste (EPD) Ja miten se voi auttaa yritys­täsi, OneClick-LCA. https://www.oneclicklca.com/fi/ebook-epd-how-to-make-environmental-product-declaration/

SFS-EN 15804:2012 + A2:2019, Kestävä raken­ta­mi­nen. Raken­nus­tuot­tei­den ympä­ris­tö­se­los­teet. Laadin­nan yleis­sään­nöt, Suomen stan­dar­di­soi­mis­liitto. 2019.