Biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopinnot luotiin vuosina 2015–2018 ainutlaatuisena avointen ammattikorkeakoulujen ja avointen yliopistojen verkostoyhteistyönä osana kansallista AVOT-hanketta (Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus, ESR). Karelia-ammattikoreakoulun rooli oli erityisesti biotalous- ja ympäristöalaan liittyvän pilotin suunnittelu ja toteuttaminen. Pilotissa olivat mukana lisäksi Turun ja Helsingin yliopistojen avoimet yliopistot. Ilahduttavasti osaamissalkkukokonaisuus elää ja voi hyvin yhä yli kolme vuotta hankkeen päättymisen jälkeen.
Kahdeksan korkeakoulun yhteinen AVOT-hanke oli edelläkävijä siinä, että osaamiskokonaisuuksia rakennettiin yhteistyössä avointen ammattikorkeakoulujen ja avointen yliopistojen kanssa (Aittola ym. 2018, Karjalainen ym. 2018, 9). Taustalla oli tarve kehittää avointa korkeakoulutusta entistä työelämäläheisemmäksi. Biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopinnot koostuvat monialaisesti biotalouden eri osa-alueisiin liittyvistä avointen korkeakoulujen verkkokursseista. Riittävän määrän opintoja suoritettuaan on kerrytetty osaaminen mahdollista todentaa hakemalla biotalousasiantuntijan digitaalisia osaamismerkkejä (open badge).
Osaamissalkkuopinnot sitoo yhteen Karelian toteuttama 2 op laajuinen Näkökulmia biotalouteen –opintojakso, joka myös ohjaa opiskelijaa muiden salkkuopintojen valinnassa ja itsenäisessä suorittamisessa. Opinnot rakennettiin toimimaan itsenäisesti osana avointen korkeakoulujen normaalia toimintaa siten, että kokonaisuuden koordinaatio ei vaadi juurikaan ylimääräistä työtä. Opinnot päivitetään helppokäyttöiseen verkkoportaaliin, johon kaikkien mukana olevien korkeakoulujen yhteyshenkilöillä on pääsy. Tähän mennessä salkkuopinnot on aloittanut yli 1600 opiskelijaa ja yhteensä yli 700 opiskelijaa on suorittanut vähintään kaikille pakollisen Näkökulmia biotalouteen -opintojakson. Biotalousasiantuntijan osaamismerkkejä on hakenut useampi kymmenen opiskelijaa.
Opintojen suunnittelun taustalla monialainen työelämäyhteistyö
Biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopintojen rakentamisen taustalla oli tarve työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla kuten biotalous- ja ympäristöalaa sivuavilla toimialoilla. Tavoitteena oli erityisesti työelämässä jo olevien henkilöiden jatkuva oppiminen biotalous- ja ympäristöasioissa sekä kestävässä kehityksessä. Opintoja suunniteltiin työelämälähtöisesti eri alojen yrittäjiä, työntekijöitä ja muita sidosryhmiä kuten kehitysyhtiöitä kuunnellen (Lätti 2016) kuvan 1 prosessin mukaisesti. Suunnittelussa hyödynnettiin tulevaisuustyökaluja kuten tulevaisuuspyörä-menetelmää (Hakala & Hopia 2015).
Suunnittelun tuloksena syntyi osaamiskartta osaamisalueista, joita salkkuopintojen tulisi monialaisesti sisältää. Näitä osa-alueita ovat mm. metsätalous ja -teollisuus, vesistöt ja kalatalous, kiertotalous, jätehuolto ja energiantuotanto sekä luonto- ja ympäristöpalvelut (Kuva 2).
Lähtötilanteessa täysin digitaalisia aikaan ja paikkaan sitomattomia biotalouden verkko-opintoja ei juurikaan ollut olemassa etenkään avointen korkeakoulujen tarjonnassa. Alkuvaiheessa biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopintojen koostamisessa olikin haasteena nimenomaan sopivien verkko-opintojen puute. Sekä hankkeen kannustamana että yleisemminkin opintojen rakenteen muuttuessa verkko-opintojen osuus on kasvanut huomattavasti lähtötilanteesta ja on nykyisin jo hyvällä tasolla. Kestävän kehityksen merkityksen korostuminen on myös lisännyt kiinnostusta aihepiirin opintotarjonnan kehittämiseen kysynnän kasvun kautta.
Opiskelijapalaute on ollut kiittävää
Opintojaksojen osallistujaprofiilin perusteella biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopinnot ovat tavoittaneet suunnitellun kohderyhmän eli työssä käyvät ammattilaiset, jotka ovat halunneet laajentaa kestävän kehityksen, biotalouden ja ympäristöasioiden osaamistaan työn ohessa. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan esimerkiksi läpileikkaava Näkökulmia biotalouteen -opintojakso on mm. avartanut maailmankatsomusta sekä auttanut tietojen ja ammattiosaamisen päivittämisessä. Monelle pidempään työssä olleelle opinnot ovat olleet myös ensikosketus täysin digitaaliseen oppimiseen ja tuoneet siten valmiuksia myös nopeasti kiihtyvään työelämän digitalisaatioon. Alla Näkökulmia biotalouteen -opintojaksosta ja biotalouden osaamissalkkuopinnoista saatuja palautteita.
”Parasta oli tutustua oman alansa mahdollisuuksiin biotaloudessa, sekä tutustua eri yritysten rooliin tällä alalla.”
”Tämä lisäsi entisestään aiheen kiinnostavuutta. Jaetut materiaalilinkit olivat todella hyviä ja niitä oli riittävästi. Erityisesti ohjelmasarja oli kiinnostava. Omien pohdintojen kirjoittaminen oli antoisaa.”
”Opintojaksolla parasta oli tutustuminen moniin eri biotalouden toimialoihin. Opintojakso auttoi ymmärtämään kuinka kaikki toimialat ovat jollakin tapaa toisiinsa liittyviä ja riippuvaisia.”
”Olin positiivisesti yllättynyt tentistä, muiden opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista ja opettajalle lähetettävistä tehtävistä, johon sai palautteen. Tuntui, ettei opiskele yksin, vaikka opiskelumuoto on itsenäinen.”
”Parasta on oma aikataulu ja tahti. Opintojakson monipuolisuus auttoi pitämään mielenkiintoa yllä.”
Ilahduttavinta on, että opintojen suosio näyttää edelleen pysyvän korkeana ja yhä uudet työssä olevat ammattilaiset hakeutuvat laajentamaan aihepiirin osaamista osaamissalkun verkko-opintoihin.
Osaamissalkkuopinnot jatkuvan oppimisen trendiä pohjustamassa
Biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopintojen kehittämistyö oli eturintamassa yhdistämässä jatkuvan oppimisen, verkostoyhteistyön ja kestävän kehityksen nousevat megatrendit. Myös avointen korkeakouluopintojen suosio yleisesti on kasvanut huimasti viime vuosina jatkuvan oppimisen buumin myötä. Osaamissalkkuopintojen rakentamisessa saatuja kokemuksia ja palautetta on voitu hyödyntää myös hankkeen jälkeen suunnitteluun ja koordinaatioon osallistuneiden avointen korkeakoulujen kehittämisessä.
Kirjoittajat:
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anne Poutiainen, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lotta Nyholm, suunnittelija, Turun yliopiston avoin yliopisto-opetus
Eeva-Riitta Koivunen, asiantuntija, Helsingin yliopisto avoin yliopisto
Lähteet:
Aittola, H., Siekkinen, T., Hakanurmi, S. & Karjalainen, M. 2018: Miten työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus vastaisi paremmin työelämän osaamistarpeisiin? – AVOT-hanke kehitti toimintamallin. Yliopistopedagogiikka 25 (2), 29–34. https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2019/03/yliopistopedagogiikka-2018-no2-aittola-et-al.pdf
Hakala, A. & Hopia, H. 2015: Tulevaisuuspyörätyöpaja – mitä, miksi, milloin. AMK-Lehti // UAS Journal 2/2015. https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/tulevaisuuspyoratyopaja-mita-miksi-milloin/.
Karjalainen, M., Korva, M., Pintilä, T. & Sahlman, K. 2018: Työelämälähtöiset osaamiskokonaisuudet avointen korkeakoulujen yhteistyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 248. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-492-3 Lätti, M. 2016. Yritysyhteistyöllä sisältöä biotalouden osaamiskokonaisuuksiin. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasu 4/2016. https://vasu.karelia.fi/2016/09/28/biokoulutus/