Categories
Pulssi Muut

Sinäkin voit olla hengenpelastaja

Vielä muutama vuosi sitten, ennen opetta­jau­raani, toimin sairaan­hoi­tajana teho-osastolla hoitaen muun muassa sydän­py­säh­dys­po­ti­laita onnis­tuneen elvytyksen jälkeen. Työssäni olin näköala­pai­kalla seuraa­massa erilaisia selviy­ty­mis­ta­ri­noita. Käytän­nössä todistin maallik­koel­vy­tyksen varhaisen aloit­ta­misen tärkeyttä ja huomasin, että sillä todel­lakin oli keskeinen merkitys sydän­py­säh­dys­po­tilaan selviy­ty­miseen. Osa sydän­py­säh­dys­po­ti­laista toipui jo tehohoi­to­jakson aikana siten, että toimin­ta­kyvyn palau­tu­minen sairaus­koh­tausta edeltävään tilaan oli nähtä­vissä. Osalla potilaista ei toipu­misen mahdol­li­suuksia ollut.

Sydän­py­säh­dys­po­tilaan toipu­misen kannalta on keskeistä, onko sairas­koh­tauksen sattuessa paikan päällä joku rohkea, joka pysähtyy auttamaan. Selviy­ty­misen mahdol­li­suudet monin­ker­tais­tuvat, jos paikalle osunut henkilö soittaa hätäpu­helun ja aloittaa perus­el­vy­tyksen. Toipu­misen mahdol­li­suudet paranevat yhä, jos paikalle saadaan pikai­sesti defibril­laattori eli sydäniskuri. Onnis­tuneen elvytyksen jälkeen jatko­hoito toteu­tetaan sairaalan sisällä, minkä toteut­ta­mi­sesta vastaa moniam­ma­til­linen hoito­hen­ki­lö­kunta. Ensia­pu­ti­lan­teessa ollaan kuitenkin usein maallikko-olosuh­teissa ja satun­nai­sesti paikalle osuneen maallik­koavun varassa. Siellä eletään selviy­ty­mis­ta­rinan kriit­tiset vaiheet.

Toimin nykyään Kareliassa tervey­salan opettajana. Ensia­puo­pe­tuk­sissa varmis­tamme ensiavun osaamista ja kannus­tamme rohkeuteen autta­mis­ti­lan­teissa, vaikka tilanne on autta­jil­lekin usein vaikea ja jopa pelottava. Ensim­mäiset rohkeat auttajat ovat todel­lisia sanka­reita ja heikoik­sikin arvioidut elvytys­taidot saattavat olla ratkai­sevan tärkeitä sydän­py­säh­dys­po­tilaan selviytymiselle.

Sydän­py­sähdys voi yllättää kenet tahansa

Sydän­py­säh­dys­ti­lanne voi yllättää kenet tahansa meistä. Lähes joka päivä joku saa sydämen­py­säh­dyksen sairaalan ulkopuo­lella Suomessa. Näissä tilan­teissa veren­kierto pysähtyy ja sydän­lihas jää usein hallit­se­mat­to­masti värisemään. Painelu-puhal­lusel­vy­tyksen (30:2) viiveetön aloitus on tärkeää, mutta värinän hoita­minen defibril­laa­tiolla on myös välttä­mä­töntä, jotta sydämen pumppaus­toi­minta voi käynnistyä uudelleen. 

Sydän­py­säh­dys­po­tilaan selviy­ty­misen kannalta on olennaista toimia viiveet­tö­mästi. Välit­tö­mästi aloitetun painelu-puhallus-elvytyksen lisäksi mahdol­li­simman varhainen defibril­laatio lisää potilaan selviy­ty­mistä ja toipu­mi­sen­nus­tetta. Automaat­tisia, neuvovia defibril­laat­to­reita on otettu käyttöön laajasti ja niitä voi löytää esimer­kiksi useista kauppa­kes­kuk­sista, urhei­lu­hal­leista, huoltoa­se­milta ja oppilai­tok­sista. Myös Karelian kampuk­silla sydän­py­säh­dyksiin on varau­duttu defibril­laat­torein. Defi.fi -sivulta tai 112-sovel­luk­sesta voit käydä katso­massa, mistä lähin defibril­laattori löytyy. Toki kaikkia laitteita ei yleisiin rekis­te­reihin ole ilmoi­tettu. Potilaan hengissä säily­misen kannalta on kuitenkin tärkeää, että laite otetaan käyttöön matalalla kynnyk­sellä, mikäli se on saatavilla.

Defibrillaattori merkki
Defibril­laat­torin opaste­kyltti. Kun defibril­laat­torin sijainti on selkeästi merkitty se löytyy helposti myös hätätilanteessa.

Laitteet opastavat käyttäjäänsä

Maallikko-olosuh­teissa esillä olevien sydänis­ku­reiden käyttö ei vaadi erityis­osaa­mista. Käyttöönotto on pyritty tekemään helpoksi. Laite­kou­lu­tusta saa ensia­pu­kou­lu­tuk­sista ja niihin kannattaa hakeutua säännöl­li­sesti. Hätäti­lan­teessa yksin­ker­tai­setkin asiat saattavat muuttua vaikeiksi, mutta hätäkeskus auttaa ja ohjeistaa toimimaan ensia­pu­ti­lan­teessa. Maallikko-olosuh­teisiin hankitut defibril­laat­torit ovat automa­ti­soituja laitteita, jotka virta­napin paina­misen jälkeen ohjaavat käyttä­jäänsä äänen avulla. Käyttöä helpottaa myös visuaa­linen ohjaus, kuten kuvat rinta­ke­hälle liimat­tavien elekt­rodien sijoit­te­lusta. Laite tunnistaa potilaan sydämen pysäyt­täneen rytmi­häiriön ja ehdottaa sähköiskun antamista. Ennen iskua laite pyytää irrot­tamaan kädet irti potilaasta. Automaat­tinen defibril­laattori on turval­linen ja se ei anna iskua, mikäli potilaalla ei ole defibril­laa­tiota vaativaa tilan­netta. Tällöin herää­mä­töntä ja hengit­tä­mä­töntä henkilöä tulee elvyttää painelu-puhallus-elvytyk­sellä. Sitä jatketaan, kunnes defibril­laattori ohjeistaa uudelleen irrot­tamaan kädet irti potilaan rinta­ke­hästä seuraavaa analy­sointia varten.

Defibril­laattori ohjaa käyttä­jäänsä äänen avulla. Käyttöä helpottaa myös visuaa­linen ohjaus, kuten kuvat rinta­ke­hälle liimat­tavien elekt­rodien sijoittelusta. 

Kareliaan hankittu defibril­laattori on toimin­ta­valmis. Sen voi ottaa käyttöön aina, kun epäilee sydän­py­säh­dystä. Laite käynnistyy virta­na­pista ja aloittaa ohjeis­ta­misen. Elekt­rodien sijoittelu rinta­ke­hälle on ohjeis­tettu kuvin. Laite muistuttaa oikeista alkutoi­mista, kuten autet­tavan herät­te­lystä, ilmatien avaami­sesta sekä hätäpu­helun soitta­mi­sesta. Laite muistuttaa painelu-puhallus-elvytyksen aloit­ta­mi­sesta sekä jatkaa rytmin analy­sointiin heti, kun se on mahdol­lista. Tunnis­taessaan värisevän sydämen­rytmin, laite pyytää defibril­laa­tiota. Laitteessa on keskellä yksi nappi, mihin syttyy valo. Se ohjaa painamaan oikeasta paikasta, kun kädet on irrotettu potilaasta.  Defibril­laattori tukee ensia­pu­ti­lan­teessa toimi­mista ja sen käyttöä kannattaa tulla harjoit­te­lemaan ensiapukoulutuksiin.

Uskalla auttaa

Rohkeus ja uskallus toimia äkilli­sessä ja pelot­ta­vas­sakin sydän­py­säh­dys­ti­lan­teessa on arvokasta. Kun sydän pysähtyy, alkaa kilpa­juoksu aikaa vastaan. Aika kuluu nopeasti ja jos elvytys­toimia ei aloiteta ripeästi, pysyvän aivovaurion riski kasvaa. Sitä voidaan hidastaa tai jopa estää tehok­kailla elvytys­toi­milla. Heikoin ennuste on silloin, jos kukaan ei pysähdy tai yritä auttaa. Ilman elvytystä sydän­py­sähdys johtaa kuolemaan. Näköala­pai­kalla olen kuullut kiitosta potilaiden omaisilta onnis­tu­neiden sydän­py­säh­dys­po­ti­laiden hoidon jälkeen. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin ensim­mäi­sille autta­jille, he ovat todel­lisia hengenpelastajia.


Kirjoittaja:

Anu Kinnunen, tervey­salan opettaja, ensiavun ja terveys­tiedon kouluttaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

112- Suomi – mobii­li­so­vellus turvanasi – Hätäkes­kus­laitos. https://112.fi/112-suomi.

AED Plus for Public Access – ZOLL Medical.

Defi.fi. 2021. Rekisteri sydänis­ku­reista.

European Resusci­tation Council Guide­lines for Resusci­tation 2015. Section 2. Adult basic life support and automated external defibril­lation. https://cprguidelines.eu.

Karlsson, L., Hansen, CM., Wissenberg, M., Hansen, SM., Lippert, FK., Rajan, S., Kragholm, K., Møller, SG., Sønder­gaard, KB., Gislason, GH., Torp-Pedersen, C. & Folke F. 2019. Automated external defibril­lator acces­si­bility is crucial for bystander defibril­lation and survival: A registry-based study. Resusci­tation 136, 30-37.

Korte, H. & Mylly­rinne, K. 2012. Ensiapu. Suomen Punainen Risti. Otavan kirja­paino, Keuruu.

Nehme, Z., Andrew, E., Bernard, S., Haskins, B. & Smith, K. 2019. Trends in survival from out-of-hospital cardiac arrests defibril­lated by paramedics, first responders and bystanders. Resusci­tation 143, 85-91.