Vielä muutama vuosi sitten, ennen opettajauraani, toimin sairaanhoitajana teho-osastolla hoitaen muun muassa sydänpysähdyspotilaita onnistuneen elvytyksen jälkeen. Työssäni olin näköalapaikalla seuraamassa erilaisia selviytymistarinoita. Käytännössä todistin maallikkoelvytyksen varhaisen aloittamisen tärkeyttä ja huomasin, että sillä todellakin oli keskeinen merkitys sydänpysähdyspotilaan selviytymiseen. Osa sydänpysähdyspotilaista toipui jo tehohoitojakson aikana siten, että toimintakyvyn palautuminen sairauskohtausta edeltävään tilaan oli nähtävissä. Osalla potilaista ei toipumisen mahdollisuuksia ollut.
Sydänpysähdyspotilaan toipumisen kannalta on keskeistä, onko sairaskohtauksen sattuessa paikan päällä joku rohkea, joka pysähtyy auttamaan. Selviytymisen mahdollisuudet moninkertaistuvat, jos paikalle osunut henkilö soittaa hätäpuhelun ja aloittaa peruselvytyksen. Toipumisen mahdollisuudet paranevat yhä, jos paikalle saadaan pikaisesti defibrillaattori eli sydäniskuri. Onnistuneen elvytyksen jälkeen jatkohoito toteutetaan sairaalan sisällä, minkä toteuttamisesta vastaa moniammatillinen hoitohenkilökunta. Ensiaputilanteessa ollaan kuitenkin usein maallikko-olosuhteissa ja satunnaisesti paikalle osuneen maallikkoavun varassa. Siellä eletään selviytymistarinan kriittiset vaiheet.
Toimin nykyään Kareliassa terveysalan opettajana. Ensiapuopetuksissa varmistamme ensiavun osaamista ja kannustamme rohkeuteen auttamistilanteissa, vaikka tilanne on auttajillekin usein vaikea ja jopa pelottava. Ensimmäiset rohkeat auttajat ovat todellisia sankareita ja heikoiksikin arvioidut elvytystaidot saattavat olla ratkaisevan tärkeitä sydänpysähdyspotilaan selviytymiselle.
Sydänpysähdys voi yllättää kenet tahansa
Sydänpysähdystilanne voi yllättää kenet tahansa meistä. Lähes joka päivä joku saa sydämenpysähdyksen sairaalan ulkopuolella Suomessa. Näissä tilanteissa verenkierto pysähtyy ja sydänlihas jää usein hallitsemattomasti värisemään. Painelu-puhalluselvytyksen (30:2) viiveetön aloitus on tärkeää, mutta värinän hoitaminen defibrillaatiolla on myös välttämätöntä, jotta sydämen pumppaustoiminta voi käynnistyä uudelleen.
Sydänpysähdyspotilaan selviytymisen kannalta on olennaista toimia viiveettömästi. Välittömästi aloitetun painelu-puhallus-elvytyksen lisäksi mahdollisimman varhainen defibrillaatio lisää potilaan selviytymistä ja toipumisennustetta. Automaattisia, neuvovia defibrillaattoreita on otettu käyttöön laajasti ja niitä voi löytää esimerkiksi useista kauppakeskuksista, urheiluhalleista, huoltoasemilta ja oppilaitoksista. Myös Karelian kampuksilla sydänpysähdyksiin on varauduttu defibrillaattorein. Defi.fi -sivulta tai 112-sovelluksesta voit käydä katsomassa, mistä lähin defibrillaattori löytyy. Toki kaikkia laitteita ei yleisiin rekistereihin ole ilmoitettu. Potilaan hengissä säilymisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että laite otetaan käyttöön matalalla kynnyksellä, mikäli se on saatavilla.
Laitteet opastavat käyttäjäänsä
Maallikko-olosuhteissa esillä olevien sydäniskureiden käyttö ei vaadi erityisosaamista. Käyttöönotto on pyritty tekemään helpoksi. Laitekoulutusta saa ensiapukoulutuksista ja niihin kannattaa hakeutua säännöllisesti. Hätätilanteessa yksinkertaisetkin asiat saattavat muuttua vaikeiksi, mutta hätäkeskus auttaa ja ohjeistaa toimimaan ensiaputilanteessa. Maallikko-olosuhteisiin hankitut defibrillaattorit ovat automatisoituja laitteita, jotka virtanapin painamisen jälkeen ohjaavat käyttäjäänsä äänen avulla. Käyttöä helpottaa myös visuaalinen ohjaus, kuten kuvat rintakehälle liimattavien elektrodien sijoittelusta. Laite tunnistaa potilaan sydämen pysäyttäneen rytmihäiriön ja ehdottaa sähköiskun antamista. Ennen iskua laite pyytää irrottamaan kädet irti potilaasta. Automaattinen defibrillaattori on turvallinen ja se ei anna iskua, mikäli potilaalla ei ole defibrillaatiota vaativaa tilannetta. Tällöin heräämätöntä ja hengittämätöntä henkilöä tulee elvyttää painelu-puhallus-elvytyksellä. Sitä jatketaan, kunnes defibrillaattori ohjeistaa uudelleen irrottamaan kädet irti potilaan rintakehästä seuraavaa analysointia varten.
Kareliaan hankittu defibrillaattori on toimintavalmis. Sen voi ottaa käyttöön aina, kun epäilee sydänpysähdystä. Laite käynnistyy virtanapista ja aloittaa ohjeistamisen. Elektrodien sijoittelu rintakehälle on ohjeistettu kuvin. Laite muistuttaa oikeista alkutoimista, kuten autettavan herättelystä, ilmatien avaamisesta sekä hätäpuhelun soittamisesta. Laite muistuttaa painelu-puhallus-elvytyksen aloittamisesta sekä jatkaa rytmin analysointiin heti, kun se on mahdollista. Tunnistaessaan värisevän sydämenrytmin, laite pyytää defibrillaatiota. Laitteessa on keskellä yksi nappi, mihin syttyy valo. Se ohjaa painamaan oikeasta paikasta, kun kädet on irrotettu potilaasta. Defibrillaattori tukee ensiaputilanteessa toimimista ja sen käyttöä kannattaa tulla harjoittelemaan ensiapukoulutuksiin.
Uskalla auttaa
Rohkeus ja uskallus toimia äkillisessä ja pelottavassakin sydänpysähdystilanteessa on arvokasta. Kun sydän pysähtyy, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Aika kuluu nopeasti ja jos elvytystoimia ei aloiteta ripeästi, pysyvän aivovaurion riski kasvaa. Sitä voidaan hidastaa tai jopa estää tehokkailla elvytystoimilla. Heikoin ennuste on silloin, jos kukaan ei pysähdy tai yritä auttaa. Ilman elvytystä sydänpysähdys johtaa kuolemaan. Näköalapaikalla olen kuullut kiitosta potilaiden omaisilta onnistuneiden sydänpysähdyspotilaiden hoidon jälkeen. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin ensimmäisille auttajille, he ovat todellisia hengenpelastajia.
Kirjoittaja:
Anu Kinnunen, terveysalan opettaja, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
112- Suomi – mobiilisovellus turvanasi – Hätäkeskuslaitos. https://112.fi/112-suomi.
AED Plus for Public Access – ZOLL Medical.
Defi.fi. 2021. Rekisteri sydäniskureista.
European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015. Section 2. Adult basic life support and automated external defibrillation. https://cprguidelines.eu.
Karlsson, L., Hansen, CM., Wissenberg, M., Hansen, SM., Lippert, FK., Rajan, S., Kragholm, K., Møller, SG., Søndergaard, KB., Gislason, GH., Torp-Pedersen, C. & Folke F. 2019. Automated external defibrillator accessibility is crucial for bystander defibrillation and survival: A registry-based study. Resuscitation 136, 30-37.
Korte, H. & Myllyrinne, K. 2012. Ensiapu. Suomen Punainen Risti. Otavan kirjapaino, Keuruu.
Nehme, Z., Andrew, E., Bernard, S., Haskins, B. & Smith, K. 2019. Trends in survival from out-of-hospital cardiac arrests defibrillated by paramedics, first responders and bystanders. Resuscitation 143, 85-91.