Sinäkin voit olla hengenpelastaja

Vielä muutama vuosi sitten, ennen opet­ta­jau­raani, toimin sairaan­hoi­ta­jana teho-osas­tolla hoitaen muun muassa sydän­py­säh­dys­po­ti­laita onnis­tu­neen elvy­tyk­sen jälkeen. Työs­säni olin näkö­ala­pai­kalla seuraa­massa erilai­sia selviy­ty­mis­ta­ri­noita. Käytän­nössä todis­tin maal­lik­koel­vy­tyk­sen varhai­sen aloit­ta­mi­sen tärkeyttä ja huoma­sin, että sillä todel­la­kin oli keskei­nen merki­tys sydän­py­säh­dys­po­ti­laan selviy­ty­mi­seen. Osa sydän­py­säh­dys­po­ti­laista toipui jo teho­hoi­to­jak­son aikana siten, että toimin­ta­ky­vyn palau­tu­mi­nen sairaus­koh­tausta edel­tä­vään tilaan oli nähtä­vissä. Osalla poti­laista ei toipu­mi­sen mahdol­li­suuk­sia ollut.

Sydän­py­säh­dys­po­ti­laan toipu­mi­sen kannalta on keskeistä, onko sairas­koh­tauk­sen sattuessa paikan päällä joku rohkea, joka pysäh­tyy autta­maan. Selviy­ty­mi­sen mahdol­li­suu­det monin­ker­tais­tu­vat, jos paikalle osunut henkilö soittaa hätä­pu­he­lun ja aloit­taa perus­el­vy­tyk­sen. Toipu­mi­sen mahdol­li­suu­det para­ne­vat yhä, jos paikalle saadaan pikai­sesti defi­bril­laat­tori eli sydä­nis­kuri. Onnis­tu­neen elvy­tyk­sen jälkeen jatko­hoito toteu­te­taan sairaa­lan sisällä, minkä toteut­ta­mi­sesta vastaa moniam­ma­til­li­nen hoito­hen­ki­lö­kunta. Ensia­pu­ti­lan­teessa ollaan kuiten­kin usein maal­likko-olosuh­teissa ja satun­nai­sesti paikalle osuneen maal­lik­koa­vun varassa. Siellä eletään selviy­ty­mis­ta­ri­nan kriit­ti­set vaiheet.

Toimin nykyään Kare­liassa tervey­sa­lan opet­ta­jana. Ensia­puo­pe­tuk­sissa varmis­tamme ensia­vun osaa­mista ja kannus­tamme rohkeu­teen autta­mis­ti­lan­teissa, vaikka tilanne on autta­jil­le­kin usein vaikea ja jopa pelot­tava. Ensim­mäi­set rohkeat autta­jat ovat todel­li­sia sanka­reita ja heikoik­si­kin arvioi­dut elvy­tys­tai­dot saat­ta­vat olla ratkai­se­van tärkeitä sydän­py­säh­dys­po­ti­laan selviytymiselle.

Sydän­py­säh­dys voi yllät­tää kenet tahansa

Sydän­py­säh­dys­ti­lanne voi yllät­tää kenet tahansa meistä. Lähes joka päivä joku saa sydä­men­py­säh­dyk­sen sairaa­lan ulko­puo­lella Suomessa. Näissä tilan­teissa veren­kierto pysäh­tyy ja sydän­li­has jää usein hallit­se­mat­to­masti väri­se­mään. Painelu-puhal­lusel­vy­tyk­sen (30:2) viivee­tön aloitus on tärkeää, mutta värinän hoita­mi­nen defi­bril­laa­tiolla on myös vält­tä­mä­töntä, jotta sydämen pump­paus­toi­minta voi käyn­nis­tyä uudelleen. 

Sydän­py­säh­dys­po­ti­laan selviy­ty­mi­sen kannalta on olen­naista toimia viiveet­tö­mästi. Välit­tö­mästi aloi­te­tun painelu-puhal­lus-elvy­tyk­sen lisäksi mahdol­li­sim­man varhai­nen defi­bril­laa­tio lisää poti­laan selviy­ty­mistä ja toipu­mi­sen­nus­tetta. Auto­maat­ti­sia, neuvo­via defi­bril­laat­to­reita on otettu käyt­töön laajasti ja niitä voi löytää esimer­kiksi useista kaup­pa­kes­kuk­sista, urhei­lu­hal­leista, huol­toa­se­milta ja oppi­lai­tok­sista. Myös Kare­lian kampuk­silla sydän­py­säh­dyk­siin on varau­duttu defi­bril­laat­to­rein. Defi.fi -sivulta tai 112-sovel­luk­sesta voit käydä katso­massa, mistä lähin defi­bril­laat­tori löytyy. Toki kaikkia lait­teita ei ylei­siin rekis­te­rei­hin ole ilmoi­tettu. Poti­laan hengissä säily­mi­sen kannalta on kuiten­kin tärkeää, että laite otetaan käyt­töön mata­lalla kynnyk­sellä, mikäli se on saatavilla.

Lait­teet opas­ta­vat käyttäjäänsä

Maal­likko-olosuh­teissa esillä olevien sydä­nis­ku­rei­den käyttö ei vaadi erityis­osaa­mista. Käyt­töön­otto on pyritty teke­mään helpoksi. Laite­kou­lu­tusta saa ensia­pu­kou­lu­tuk­sista ja niihin kannat­taa hakeu­tua sään­nöl­li­sesti. Hätä­ti­lan­teessa yksin­ker­tai­set­kin asiat saat­ta­vat muuttua vaikeiksi, mutta hätä­kes­kus auttaa ja ohjeis­taa toimi­maan ensia­pu­ti­lan­teessa. Maal­likko-olosuh­tei­siin hanki­tut defi­bril­laat­to­rit ovat auto­ma­ti­soi­tuja lait­teita, jotka virta­na­pin paina­mi­sen jälkeen ohjaa­vat käyt­tä­jäänsä äänen avulla. Käyttöä helpot­taa myös visu­aa­li­nen ohjaus, kuten kuvat rinta­ke­hälle liimat­ta­vien elekt­ro­dien sijoit­te­lusta. Laite tunnis­taa poti­laan sydämen pysäyt­tä­neen rytmi­häi­riön ja ehdot­taa sähköis­kun anta­mista. Ennen iskua laite pyytää irrot­ta­maan kädet irti poti­laasta. Auto­maat­ti­nen defi­bril­laat­tori on turval­li­nen ja se ei anna iskua, mikäli poti­laalla ei ole defi­bril­laa­tiota vaati­vaa tilan­netta. Tällöin herää­mä­töntä ja hengit­tä­mä­töntä henki­löä tulee elvyt­tää painelu-puhal­lus-elvy­tyk­sellä. Sitä jatke­taan, kunnes defi­bril­laat­tori ohjeis­taa uudel­leen irrot­ta­maan kädet irti poti­laan rinta­ke­hästä seuraa­vaa analy­soin­tia varten.

Kare­li­aan hankittu defi­bril­laat­tori on toimin­ta­val­mis. Sen voi ottaa käyt­töön aina, kun epäilee sydän­py­säh­dystä. Laite käyn­nis­tyy virta­na­pista ja aloit­taa ohjeis­ta­mi­sen. Elekt­ro­dien sijoit­telu rinta­ke­hälle on ohjeis­tettu kuvin. Laite muis­tut­taa oikeista alku­toi­mista, kuten autet­ta­van herät­te­lystä, ilma­tien avaa­mi­sesta sekä hätä­pu­he­lun soit­ta­mi­sesta. Laite muis­tut­taa painelu-puhal­lus-elvy­tyk­sen aloit­ta­mi­sesta sekä jatkaa rytmin analy­soin­tiin heti, kun se on mahdol­lista. Tunnis­taes­saan väri­se­vän sydä­men­ryt­min, laite pyytää defi­bril­laa­tiota. Lait­teessa on keskellä yksi nappi, mihin syttyy valo. Se ohjaa paina­maan oikeasta paikasta, kun kädet on irro­tettu poti­laasta.  Defi­bril­laat­tori tukee ensia­pu­ti­lan­teessa toimi­mista ja sen käyttöä kannat­taa tulla harjoit­te­le­maan ensiapukoulutuksiin.

Uskalla auttaa

Rohkeus ja uskal­lus toimia äkil­li­sessä ja pelot­ta­vas­sa­kin sydän­py­säh­dys­ti­lan­teessa on arvo­kasta. Kun sydän pysäh­tyy, alkaa kilpa­juoksu aikaa vastaan. Aika kuluu nopeasti ja jos elvy­tys­toi­mia ei aloi­teta ripeästi, pysyvän aivo­vau­rion riski kasvaa. Sitä voidaan hidas­taa tai jopa estää tehok­kailla elvy­tys­toi­milla. Heikoin ennuste on silloin, jos kukaan ei pysähdy tai yritä auttaa. Ilman elvy­tystä sydän­py­säh­dys johtaa kuole­maan. Näkö­ala­pai­kalla olen kuullut kiitosta poti­lai­den omai­silta onnis­tu­nei­den sydän­py­säh­dys­po­ti­lai­den hoidon jälkeen. Suurim­mat kiitok­set kuulu­vat kuiten­kin ensim­mäi­sille autta­jille, he ovat todel­li­sia hengenpelastajia.

---

Kirjoit­taja:

Anu Kinnu­nen, tervey­sa­lan opet­taja, ensia­vun ja terveys­tie­don koulut­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

112- Suomi – mobii­li­so­vel­lus turva­nasi – Hätä­kes­kus­lai­tos. https://112.fi/112-suomi.

AED Plus for Public Access – ZOLL Medical.

Defi.fi. 2021. Rekis­teri sydä­nis­ku­reista.

Euro­pean Resusci­ta­tion Council Guide­li­nes for Resusci­ta­tion 2015. Section 2. Adult basic life support and auto­ma­ted exter­nal defi­bril­la­tion. https://cprguidelines.eu.

Karls­son, L., Hansen, CM., Wissen­berg, M., Hansen, SM., Lippert, FK., Rajan, S., Krag­holm, K., Møller, SG., Sønder­gaard, KB., Gisla­son, GH., Torp-Peder­sen, C. & Folke F. 2019. Auto­ma­ted exter­nal defi­bril­la­tor acces­si­bi­lity is crucial for bystan­der defi­bril­la­tion and survi­val: A regi­stry-based study. Resusci­ta­tion 136, 30-37.

Korte, H. & Mylly­rinne, K. 2012. Ensiapu. Suomen Punai­nen Risti. Otavan kirja­paino, Keuruu.

Nehme, Z., Andrew, E., Bernard, S., Haskins, B. & Smith, K. 2019. Trends in survi­val from out-of-hospi­tal cardiac arrests defi­bril­la­ted by para­me­dics, first respon­ders and bystan­ders. Resusci­ta­tion 143, 85-91.