Joensuun kaupunki on viime vuosina lähtenyt määrätietoisesti vahvistamaan alueen elinvoimaa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä merkittävillä strategisilla avauksilla. Tästä konkreettisena esimerkkinä on mm. Mehtimäen alueelle laadittu pitkän aikavälin strateginen kehittämissuunnitelma sekä laajempi symmetrisen kaupungin visiotyö. Kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) voi parhaimmillaan tuoda kaupunkikehittämiseen käytännönläheistä osaamista, kokeiluja ja pilotteja sekä opiskelijoiden ja asukkaiden osallistamista kehittämiseen.
Näiden ajankohtaisten teemojen äärelle kokoonnuttiin 22.5.2026, kun Karelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki järjestivät yhteisen TKI-kehittämisiltapäivän. Joensuun Tiedepuistolle kokoontui yhteensä 50 kaupungin ja Karelian asiantuntijaa. Kehittämisiltapäivään oli valittu muutamia kaupungin esiin nostamia kehittämisteemoja, joita työstettiin yhdessä alustusten ja pöytäkeskustelujen merkeissä. Teemoina olivat Joensuun Mehtimäen alueen kehittäminen mm. matkailun ja rakentamisen näkökulmasta, Iiksenvaaran Circular Park ja energiaratkaisut sekä kaupungin metsät tutkimusalustana. Tavoitteena oli löytää uusia, käytännönläheisiä yhteistyön paikkoja sekä ideoida tulevia TKI-hankkeita ja -toimenpiteitä.
Alustuksista eväitä yhteiseen ideointiin
Iltapäivä käynnistyi Joensuun kaupungin edustajien mielenkiintoisilla alustuspuheenvuoroilla. Puheenvuoroissa esiin nostetut kehittämiskohteet antoivat hyvän suunnan myöhemmille pöytäkeskusteluille.
Kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen avasi tilaisuuden kertomalla Joensuun kaupungin symmetrisen kaupungin visiosta ja erityisesti Mehtimäen alueen kehittämisestä. Sen jälkeen kuultiin markkinointipäällikkö Markku Pyykkösen puheenvuoro, joka herätteli osallistujia pohtimaan Joensuun kaupungin matkailuvaltteja. Elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen esitteli kiertotalouden ja puhtaan energian teollisuuskeskittymää Cirular Parkia, ja viimeisenä alustuksena kuultiin projektipäällikkö Anne Kokkosen esitys kaupungin teettämästä metsien TKI-toimenpidekartoituksesta.
Mehtimäen kehittäminen osana kaupungin elinvoimaa
Joensuun kaupunki on laatinut symmetrisen kaupungin vision vuoteen 2040. Vision tavoitteena on lisätä kaupungin elinvoimaa, vetovoimaa ja kansainvälisyyttä ja kasvattaa asukkaiden ja työpaikkojen määrää sekä houkutella merkittäviä investointeja. Mehtimäen alueen rooli tässä kokonaisuudessa on toimia monipuolisena osaamisen, tapahtumien, urheilun ja vapaa-ajan keskittymänä keskustan läheisyydessä.
Kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen esitteli Mehtimäen alueelle laadittua toimenpidesuunnitelma, jossa aluetta kehitetään vaiheittain laajaksi, toiminnallisesti rikkaaksi alueeksi, jossa yhdistyvät kampuskehitys, suurtapahtumat, matkailu, virkistys ja uudet rakennushankkeet, kuten uimahalli. Alueelle on suunniteltu myös uusia palveluja, majoituskapasiteettia, energiaratkaisuja ja elämyksellisiä ympäristöjä, jotka tukevat sekä asukkaiden että matkailijoiden tarpeita. Kehittämistyö pohjautuu yhteistyöhön ja toimii ohjeellisena kehyksenä tuleville kaavahankkeille, joiden tavoitteena on rakentaa Mehtimäestä vetovoimainen ja elävä kaupunkikokonaisuus osana Joensuun kasvua.
Mehtimäen alue matkailun näkökulmasta
Mehtimäen alue on myös keskeinen matkailun kehittämiskohde Joensuussa. Näitä kehittämissuunnitelmia avasi kaupungin markkinointipäällikkö Markku Pyykkönen. Mehtimäen alue nähdään vetovoimaisena yhdistelmänä luontoa, liikuntaa ja kaupunkikokemuksia, jossa metsät, vesistöt ja virkistysreitit muodostavat helposti saavutettavan ja elämyksellisen ympäristön. Mehtimäen rooli kytkeytyy myös Joensuun strategisiin tavoitteisiin profiloitua Euroopan metsäpääkaupunkina ja fotoniikan edelläkävijänä.
Alueen kehittämisen ytimessä on valo ja puu -teema, jonka avulla alueen identiteettiä vahvistetaan konkreettisilla ratkaisuilla. Näitä ovat muun muassa alueen läpi kulkeva valopolku, valaistut puurakenteet ja maisemaelementit, tapahtumavalaistus sekä metsään kytkeytyvät elämykselliset kohteet kuten arboretum. Kokonaisuuden tavoitteena on luoda ympärivuotinen, visuaalisesti erottuva ja toiminnallisesti monipuolinen matkailualue, joka yhdistää luontoelämykset, tapahtumat ja erilaiset kokeilualustat.
Joensuun elinkeinoallianssi ja teollisuuden kärjet – Circular Park
Joensuun Iiksenvaaralle teollisuusalueelle on kehittymässä merkittävä kiertotalouden ja puhtaan energian keskittymä Circular Park. Kokonaisuus rakentuu erityisesti kiertotalouden ja puhtaan energian ratkaisujen ympärille, joissa biomassoja, hiilidioksidia ja sivuvirtoja hyödynnetään korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen kertoi, että Circular Park toimii osana Itäisen Suomen ohjelmaa ja kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin kehityskokonaisuuksiin, joissa tutkimus, innovaatiot ja yritysyhteistyö tukevat uuden teollisen kasvun syntymistä.
Kehittämistä toteutetaan laajassa elinkeinoallianssissa, jossa kaupungin, oppilaitosten, yritysten ja viranomaisten yhteistyö yhdistyy osaamisen kehittämiseen, investointien houkutteluun ja teollisuuden uudistamiseen. Keskeisiä painopisteitä ovat energiamurros, biotalous, kaksikäyttöteollisuus sekä osaavan työvoiman varmistaminen.
Visiona on kehittää muun muassa hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä, vihreän vedyn tuotantoa sekä biotuotteiden ja synteettisten polttoaineiden valmistusta. Samalla edistetään uusia energian tuotannon ja varastoinnin ratkaisuja sekä teollisten prosessien sivuvirtojen tehokasta käyttöä.
Metsät tutkimus- ja innovaatioympäristönä
Joensuussa metsät ovat keskeinen luonnonvara, mutta niiden käyttö tutkimus- ja innovaatioympäristönä on vielä alihyödynnetty. Joensuun kaupunki toteutti talvella 2025–2026 metsien TKI-toimenpidekartoituksen jäsentämään metsäbiotalouden ja fotoniikan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytilaa sekä tulevia mahdollisuuksia. Joensuun kaupungin projektipäällikkö Anne Kokkonen kertoi kartoituksen tuloksista ja herätteli puheenvuorossaan osallistujia pohtimaan metsäsektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksia.
Kartoituksessa keskityttiin tehtyjen, käynnissä olevien ja suunniteltujen TKI-toimenpiteiden tunnistamiseen ja analysointiin. Keskeisiksi TKI-toimenpiteiksi tunnistettiin mm. laserkeilaus, fotoniikan hyödyntäminen, jatkuvan kasvatuksen kokeilut, hiilensidontaan liittyvät pilotit sekä biodiversiteetin ja virkistyskäytön tutkimus. Kartoitus toi myös esiin potentiaalin metsäalueiden kehittämisessä erityisesti datan, kuvantamisen, tekoälyn ja testausympäristöjen hyödyntämisessä sekä uusien liiketoimintojen synnyttämisessä. Kartoituksen yhteydessä käynnistettiin yhteistyömallin luominen, joka ottaa huomioon tutkijoiden, yritysten ja kaupungin tarpeet.
Pöytäkeskusteluissa syntyi uusia yhteistyön paikkoja
Yhteisen kahvitauon jälkeen siirryttiin iltapäivän toiminnalliseen vaiheeseen: pöytäkeskusteluihin, joita työstettiin neljän eri avainteeman ympärillä. Osallistujilla oli mahdollisuus syventyä kahteen eri aiheeseen tai vaihtoehtoisesti jatkaa yhden teeman parissa.
Matkailun teemapöydässä pureuduttiin Joensuun matkailun vetovoimatekijöihin ja uusiin palvelukonsepteihin. Energiaratkaisuihin liittyvässä pöydässä pohdittiin alueellista energiatehokkuutta ja vihreän siirtymän ratkaisuja. Kolmannessa pöydässä etsittiin konkreettisia askelmerkkejä metsäalan tutkimusyhteistyölle. Rakentamisen teemapöydässä keskiöön nousivat tulevaisuuden rakentamisen ratkaisut ja niiden tuomat mahdollisuudet kumppanuudelle.
Katse kohti konkretiaa
Kolmetuntinen läsnäolotilaisuus osoitti, kuinka tärkeitä kasvokkaiset kohtaamiset ja aito vuoropuhelu ovat. Päivän aikana heitetyt ajatukset ja luodut kontaktit eivät jää pelkiksi muistiinpanoiksi, vaan niistä lähdetään rakentamaan seuraavia konkreettisia TKI-avauksia ja arjen yhteistyömalleja. Tilaisuus sai osallistujilta paljon positiivista palautetta.
TKI-kehittämisiltapäivä toteutettiin osana Innokaupunki Joensuu 3 -hankkeen Karelian toteutusta. Tavoitteena oli saattaa Karelian ja Joensuun kaupungin toimijoita yhteen ja mahdollistaa uudet avaukset siitä, miten kaupunki voi toimia yhteisenä tutkimusalustana.
Lämmin kiitos kaikille Joensuun kaupungin ja Karelian osallistujille sekä fasilitaattoreille innostavasta ja tuottavasta iltapäivästä!
Teksti:
Tanja Rimpilä, Senior Project Manager, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, TKI-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tutustu Joensuun kaupungin kehittämissuunnitelmiin:
- Hyvä kasvaa Joensuussa. Joensuun strategia 2025–2029
- Joensuun kaupunki suunnittelee ja rakentaa 2026
- Mehtimäen uimahallin hankesuunnitelma
- Biotien alue
- KOKOUS JNS – kongressien, kokousten ja urheilun suurtapahtumien Joensuu
- Joensuun kaupungin talousmetsät
