Haaveena insi­nöö­rin­tut­kinto

Mervi Mati­lai­nen
Insi­nööri (YAMK), Uusiu­tuva energia, 2017

Apila Oy, toimitusjohtaja

Karelia Mervi Matilainen 26

Työs­ken­te­len toimi­tus­joh­ta­jana Apila Group –nimi­sessä yrityk­sessä, joka tarjoaa ympä­ris­tö­alan tuote­ke­hi­tystä ja konsul­toin­tia. Minulla on tieteel­li­nen kemian alan tutkinto yliopis­tosta, mutta lapsesta saakka olen haaveil­lut olevani myös jonkin sortin insi­nööri. Halusin tutkin­non myös teknii­kan puolelta ja tartuin tilai­suu­teen, kun Kare­liassa tarjou­tui mahdol­li­suus opis­kella insi­nöö­riksi monimuoto-opiskeluna.

Opin­to­jen ansiosta osaa­mi­seni karttui kestä­västä johta­mi­sesta sekä erilai­sista ener­gian käyt­töön ja tuotan­toon liit­ty­vistä lasken­ta­mal­leista. Lisäksi pereh­dyimme hyvin biota­lou­den ja uusiu­tu­van ener­gian toimi­ja­kent­tään. Koen, että insi­nöö­rin tutkinto Kare­lian uusiu­tu­van ener­gian koulu­tus­oh­jel­masta tuo lisä-arvoa ja varmuutta tehtä­viin, joita työs­säni hoidan. En halua itkeä telk­ka­rin ääressä maail­man murheita, vaan haluan konkreet­ti­sesti tehdä asioille jotain.

Kare­lian insi­nöö­reillä on työmaa­il­massa sellai­nen maine, että he ovat oikeasti niitä, jotka osaavat ja tietä­vät, mitä tekevät.

Hyötyä itselle ja työnantajalle

Opis­kelu on itsel­leni vähän kuin harras­tus – järjes­tän sille tilaa vapaa-ajas­tani. Osa opin­noista liittyi niin oleel­li­sesti omaan työhöni, että pystyin teke­mään tehtä­viä myös työajalla. Tästä syystä on tärkeää, että sekä työnan­taja, että oma perhe seiso­vat opin­to­jen takana. Se auttaa paljon opis­ke­lun käytän­nön järjes­te­lyissä. Työnan­taja pystyy hyödyn­tä­mään opis­ke­li­jan uusinta tietoa ja työpa­nosta esimer­kiksi järjes­tä­mällä opin­näy­te­työn aiheen. Tein oman opin­näy­te­työni suoraan työnan­ta­jan meneil­lään olevaan hank­kee­seen. Näin molem­mat osapuo­let hyötyi­vät opinnoistani.

Parasta opis­ke­lussa oli, että sen sai toteut­taa omassa aika­tau­lussa ja muut­tu­viin elämä­ti­lan­tei­siin löytyi joustoa. Pystyin pitä­mään opin­noista äitiys­lo­man takia vuoden tauon ja sain jatkoai­kaa myös opin­näy­te­työn tekemiselle.

Koin, että opis­kelu vähän vanhem­malla iällä on paljon helpom­paa kuin nuorem­pana. Nyt tietää, mitä haluaa ja se motivoi aivan eri tavalla. Opis­ke­lu­ryh­mässä meillä kaikilla oli sama moti­vaa­tio opis­ke­luun ja saman­lai­set haas­teet työn ja opis­ke­lun yhdis­tä­mi­sessä, mikä toimi ihmisiä yhdis­tä­vänä tekijänä.

Omasta mieles­täni nyky­päi­vänä pitäisi peri­aat­teessa olla valmis vaih­ta­maan uraa seit­se­män vuoden välein. Enää ei ole olemassa työpaik­koja, joissa työura kestää teini-iästä eläkei­kään asti. Jatkuva itsensä kehit­tä­mi­nen pitäisi nähdä hyvänä asiana, joka pitää mielen virkeänä.

Lue lisää uusiu­tu­van ener­gian koulutuksesta>>

Teksti ja kuvat: Johanna Kokkola