Etäteknologiat haltuun ennen Base Campin syksyn 2020 yrittäjyyden intensiivivalmennuksia

”Korona nosti verkkopalvelun hitiksi: liikevaihto +196 % – Zoomin tulos on kasvanut roimasti koronapandemian ja etätöihin siirtymisen myötä” (3.6.2020). ”Microsoftin älypilvipalveluiden suosio kasvoi ihmisten rynnättyä etätöihin – yhtiön liikevaihto yllättävässä kasvussa” (30.4.2020). Oheiset otsikot ovat suomalaisen tietotekniikan ammattilaislehden Tivin uutisotsikoita loppukeväältä ja kertovat mainiosti siitä voimasta, millä etäteknologiat ovat vallanneet ajankäyttömme ja työskentelymme viime aikoina.   

Tämä blogikirjoitus liittyy Base camp -hankkeen yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden intensiivivalmennuksiin, jotka alkavat syksyllä 2020. Valmennusten toteutuksessa tullaan hyödyntämään etäteknologioita, jolloin myös Joensuun ulkopuolella olevat opiskelijat pääsevät osallistumaan valmennuksiin ja on mahdollista saada valmentajaksi oman alansa kansallisesti tunnettu tekijä välimatkariippumattomasti. Tällä hetkellä Finnairin päätettyä perua kaikki lennot Joensuuhun keväälle 2021 saakka, asia on siten todella ajankohtainen. Etäteknologioiden käyttöä varten hankkeessa laaditaan selvitys, jossa kartoitetaan etäteknologioiden mahdollisuuksia ja käyttöä tämän hetken opetus- ja valmennuskäytössä. Tässä blogitekstissä avaan ajatuksiani, jotka heräsivät selvitystä kirjoittaessani. Tulevien yrittäjyysvalmennusten teemat määritellään Sparkin käyttäjähaastatteluiden perusteella ja niitä voidaan kohdentaa eri toimialoille, vaikkapa kahvilan tai verkkokaupan perustamista suunnitteleville. 

 Etäopetuksesta ”uusi normaali”  

Miltä sitten näyttää tulevaisuuden etäteknologian käyttö yrittäjyysvalmennuksessa / -opetuksessa? Erittäin hyvältä. Kun mietimme ilmastonmuutosta, saavutettavuutta sekä tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin mistä tahansa maakuntamme alueelta, on etäteknologioiden käyttö tässä suhteessa erinomainen mahdollisuus. Mediassa on puhuttu ennennäkemättömästä digiloikasta ja siltä se on kyllä opetusalalla viisitoista vuotta toimineena tuntunutkin. Tällä hetkellä kesäkuussa 2020 opiskelijoiden haastattelut, ohjaus ja opetus toimivat sataprosenttisesti etänä, ja niin etälaitteet kuin yhteydetkin tuntuvat olevan kaikilla hallussa. Tässä yhteydessä tulee mieleen puheet ja vertaukset milleniaaleista diginatiiveina, jotka ovat syntyneet digilaite kädessä. Siinähän uivat nyt kuin kalat vedessä tässä uudessa normaalissa etäajassa.  

Oma kokemukseni etäteknologioiden hyödyntämisestä etäopetuksessa rajoittui ennen Microsoft Teamsin käyttöönottoa pääasiassa Adobe Connect -etäyhteydellä annettavaan yrittäjyysopetukseen sekä Moodle-verkkokurssien tarjoamiseen opiskelijoille. Jokainen opettaja, joka on aikoinaan opettanut samanaikaisesti sekä livenä esim. luokkatilassa olevaa opiskelijaryhmää että etäyhteydellä olevaa muutamaa opiskelijaa, tuntee hyvin ko. tilanteen haasteet saada tasapuolisesti otettua huomioon sekä etä- että liveopiskelijat. Eli opetus on helpompaa joko siten, että kaikki ovat livenä tai sitten kaikki etänä. ”Helpoimmalla” on päässyt, kun on tarjonnut etänä oleville opiskelijoille mahdollisuuden seurata opetusta kameran (ääni ja kuva) avulla.  

Tällä hetkellä Karelialla on käytössä jo etäläsnäolorobotti (https://www.youtube.com/watch?v=bEJSupXFpMI), jota aiomme hyödyntää ensi syksyn yrittäjyysvalmennuksissa. Käyttökokemuksena etäläsnäolorobotti on jopa lisännyt osallistujien yhteisöllisyyttä, kun liveosallistujat ovat halunneet tutustua robottiin ja sitä kautta robottia ohjaavaan etänä olevaan osallistujaan.  

Onneksi ehdimme ennen koronavirus COVID-19 aiheuttamaa Suomen poikkeustilaa osallistua 25.2.2020 Joensuun Tiedepuiston VR Labissa järjestettyyn VR-tapahtumaan (Virtual Reality, virtuaalitodellisuus), jossa asiantuntijapuheenvuoroissa kuulimme, minkälaisia kokemuksia yrityksillä on virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä markkinoinnissa, uusien palvelujen luomisessa sekä teollisuuden prosessien tehostamisesta ja pääsimme kokeilemaan ohjatusti yksinkertaisimpia VR-lasiin tehtyjä toteutuksia (Oculus Rift), interaktiivisia VR-lasikokemuksia (Oculus Quest), 360-video- ja -valokuvauksen tekemistä ja kokemista sekä yksilöidysti räätälöityjä ja edistyksellisiä virtuaalitodellisuuden toteutuksia. Valitettavasti hankkeemme etäteknologioiden hyödynnettävyyden kannalta kyseinen VR/AR-huippuosaamisen tuotanto- ja testausympäristö VR Lab on nyt purettu Tiedepuistolta, jonka Spark Joensuu -tiloissa hankkeemme pääasiallinen kohderyhmä opiskelee.  

 Etäteknologioiden monipuolisuus 

Kommunikointiin ja yhteydenpitoon etänä on nykyään tarjolla useita toimivia mahdollisuuksia. Pelkästään videopuhelusovelluksista tarjolla ovat esim. Zoom, Google Hangouts, FaceTime, Jitsi Meet, Skype, Facebook Messenger, WhatsApp, Signal, Microsoft TeamsBlueJeansGoTo Meeting sekä Cisco WebE. Etäteknologiaselvitystä tehdessäni olin yhteydessä Omniassa työskentelevään opettajakollegaani, joka esitteli heillä käytössä olevan digisovelluskartan. Kerroin siitä Base Camp -tiimimme viikkopalaverissa ja samalla heräsi ajatus laatia vastaava koonti koskien tulevia yrittäjyysvalmennuksiamme.  

 

Kuvio. Omnian digitaalinen oppimaisema Thinglinkissähttps://www.thinglink.com/card/1052610357983444995?fullscreen=true 

 Selvitystä tehdessäni kävi varsin nopeasti selväksi, miten etäteknologiat jakaantuvat ns. ei erillisiä laitteita vaativiin (etäyhteydet, kuten MS TeamsZoom, Moodle jne.) sekä erillisiä laitteita ((Lisätty todellisuus (AR), virtuaalinen maailma (VR), laajennettu todellisuus (MR) sekä 360-kuvaus,)) vaativiin teknologioihin. 

 

Kuvio. Yhdistetty todellisuus (Mixed reality MR) yhdistää virtuaalisia ja todellisia maailmoja.  (https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/lis%C3%A4tty-todellisuus-ja-virtuaali-todellisuus) 

 Ensin mainittujen käyttö on jo hyvinkin arkipäiväistä. Jälkimmäisten käyttö taas on edelleen ymmärrettävästi haastavampaa (esim. VR-laseissa jokaisella valmistajalla, joita on useita, on omanlaisensa VR-lasit. Sen lisäksi 360-kuvauksessa käytettävät kamerat ovat erittäin arvokkaita ja teknologinen kehitys ko. alalla on huimaa eli tämän hetken laitteet ja laitteistot saattavat olla jo vuoden – parin päästä auttamattomasti vanhanaikaisia). Lisäksi nykyisellään tuntuu hurjalta ajatukselta, että VR-laseja (yhteiskäytössä olevia) voitaisiin tartuntariskin pelossa kierrättää osallistujalta toiselle eli jokaisella tulisi olla omat lasit. Lisäksi virtuaalilasien käyttö saattaa olla toisille liian kokonaisvaltaista (lasien käyttö sulkee ympäröivän maailman pois), jolloin käyttäjälle voi tulla huono olo. Toisaalta vanha muistisääntö, jonka mukaan ihminen muistaa 10% lukemastaan, 20% kuulemastaan, 30% näkemästään ja 90% tekemästään suorittaessaan tehtävää ennakoi virtuaalilasien käytön kasvua, koska virtuaalitodellisuus mahdollistaa todellisten tilanteiden simuloimisen eli tekemällä oppimisen. Tästä kasvusta osoituksena myös virtuaalitodellisuuden arvioitu 108 miljardin euron markkinakoko vuonna 2021 (https://www.virtuaalimaailma.fi/virtuaalitodellisuus/). 

  Yrittäjyysvalmennuksen haasteet ja tarpeet hankkeen näkökulmasta  

Keräsin selvitystä tehdessäni tietoa yrittäjyysvalmennuksen tulevaisuuden tarpeista alueemme opiskelijayrittäjyysnäkökulmasta. Omassa yrittäjyysvalmentajatyössäni olen nähnyt kahdentoista vuoden ajan opiskelijoiden tarpeet ja tavoitteet oman yritystoimintansa kehittämisessä. Tämän lisäksi haastattelin Business Joensuun yritysneuvonnan asiantuntijoita, joista esim. yritysasiantuntija Satu-Minna Piiroinen, toteaa tuotteistamisen ja hinnoittelun olevan osa-alueita, joissa aloittelevilla yrittäjillä pääsääntöisesti olisi kehittymistä. Hänen mukaansa ”Liian halvallahan ne kaikki aloittavat yrittäjät tuppaavat myymään!” Myös perinteinen myynti -ja markkinointiosaaminen kaipaisi hänen mielestään vahvistamista.  

Kartoitin yritysvalvonnan tarpeita myös toukokuussa järjestämässämme Sparkin tulevaisuus -työpajassa, jossa Sparkin käyttäjiltä tuli ideoina mm. some- ja verkkomarkkinointi, hakukoneoptimointi, verkkokauppakävijöiden analysointi yms. syvällisempi tulkinta (data-analysointi), innovaatioprosessien johtaminen (varsinkin luovat alat), liiketoimintaa kriisitilanteessa, ennakoimisen taito sekä kokeilukulttuurin johtaminen eli hyvinkin ajankohtaisia aihealueita.  

Karelia-amk:n Draft-ohjelmassa läheisesti mukana olevan Karelian yrittäjyyden yliopettaja Heikki Immonen kiteyttää opiskelijayrittäjyysvalmennuksen tarpeet seuraavasti: ”Me yleensä pyöritään yrittäjyyden yleisasioissa, liiketoimintasuunnitelmissa ja -malleissa yms. perusjutuissa. Ja sitten kuitenkin, jos haluat pistää pystyyn menestyvän ravintolan tai verkkokaupan, niin tietynlainen yleisosaaminen ei sinua kuitenkaan kovin pitkälle vie. Eli substanssilla ja toimialakohtaisella asiantuntemuksella on hirmu paljon merkitystä, jos et ole ollut kahtakymmentä vuotta ravintola-alalla hommissa ja vaikkapa useissa eri ravintoloissa ja mieluiten ainakin osaksi vielä esimiestehtävissä. Base Camp -hankkeen työpaketti 3 (Etäteknologia-avusteiset intensiivivalmennukset) liittyykin siihen, miten saataisiin sitä kovan luokan toimialaosaamista ja substanssiin liittyvää businessosaamista opiskelijoille jopa niin, että maakuntaamme saataisiin tuotua viimeisen päälle kovan luokan osaamista, vaikka ravintola-alalle, verkkokauppaan ym. suosituille toimialoille, joihin olemme havainneet nuorten / vastavalmistuneiden tai mikseipä aikuisopiskelijoidenkin yritysideoiden liittyvän.” 

 Etäteknologiaselvitystä kirjoittaessani arvostus ja kunnioitus ovat todellakin kasvaneet niitä ennakkoluulottomia opettajakollegoita kohtaan, jotka opetuksessaan ovat digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet hienosti hyödyntäneet. Olivatpa valmennettavansa sitten milleniaaleja tai vähän varttuneempia. Esimerkiksi  digitaalisten kykyjen rinnalla tärkeimmät taidot tulevaisuudessa liittyvät luovaan ajatteluun, yrittäjämäiseen kokeilemiseen, valmentavaan johtamiseen sekä ylipäätään kykyyn oppia ja sopeutua (Henry Ry:n Tulevaisuuden Työvoima -kysely 2018), joten etäteknologioiden haltuunotto puoltaa vahvasti menestymistä tulevaisuuden työelämässä. Puhumattakaan maailman muuttumisesta tämän koronapandemian plus ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan, jossa entistä enemmän toimitaan etänä, matkustusta sekä fyysisiä kontakteja vältellen. 

Loppuun täytyy vielä kertoa eräs toukokuussa kokemani etäteknologiakokemus. Meillä oli Riverian Asenne-projektin kuukausipalaveri MS Teamsissa ja aluksi oman esittäytymispuheenvuoroni aikana (olin silloin ulkona kotiterassilla) päältäni lensi salmiakkimuodostelmassa neljä Hornetia mahtavan jylyn saattelemana. Ehdin vieläpä näyttää lentoa läppärin kameralla kahdeksalle muulle ympäri Suomea olevalle osallistujalle. Hetken kuluttua samat Hornetit olivat toisaalla Joensuussa ja siitä vartin päästä Espoossa oleva osallistujamme näytti samoja neljää Hornetia puhelimensa kameralla. Sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mitä kokemus meissä etäilijöissä sai aikaan! Kävin palaverin aikana kehumassa uskomatonta kokemusta viereisessä huoneessa myös etätöissä olevalle vaimollenikin. Joka tunnin päästä tuli kertomaan, että ”tänään Puolustusvoimain Lippujuhlan lentonäytöksissä lentelee Horneteja neljän koneen ryhmissä ympäri Suomea eli eivät ne samoja koneita olleet”. Siinä vaiheessa sitä olisi mieluusti elänyt omassa virtuaalitodellisuudessaan ilman vähäisintäkään lisättyä todellisuutta. 

 Kirjoittanut: Reima Venhe, projektityöntekijä, Riveria  

1 thought on “Etäteknologiat haltuun ennen Base Campin syksyn 2020 yrittäjyyden intensiivivalmennuksia

  1. Marjut Helvelahti

    Hyvä ja kivasti kirjoitettu blogi. Kyllä nämä blogit ovat mainio tapa seurata BaceCamp – hankkeen etenemistä ja tuloksia. Tyytyväisenä hymyilin, kun luin syksyn yrittäjyyden etävalmennuksista. YES! Ja etäläsnäolorobotti herätti todellista mielenkiintoa. Lopuksi sain nauraa Asenne tiimin Teams – kokemuksista ja Horneteista seuraavaa blogianne odottaessa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *