Zoomilla pyrittiin osallistujien kannalta mahdollisimman helppoon webinaariin

Base Camp -hankkeen -tiimiläiset kertoivat kokemuksiaan etätapahtumien järjestämisestä. Ennen päätymistään Collaborateen työpajansa alustaksi kirjoittajilla oli kokemusta koronakevään etätapahtumista, joita oli järjestetty Teamsissa, Zoomissa, Youtubessa ja Collaboratessa.

Nämä vaihtoehdot olivat mielessä myös silloin, kun Karelian ja Business Joensuun Silver Economy -hankkeessa pohdittiin alustoja, joilla voisi järjestää webinaarin koskien yli 50-vuotiaille suunnattua markkinointia ja markkinointiviestintää koronavirustilanteen aikaan. Webinaariamme olisi tuskin järjestetty ilman koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa. Tulimme kuitenkin nopeasti siihen johtopäätökseen, että tunnin webinaari edellä mainituilla sisällöillä auttaisi meitä hankkeemme tavoitteissa, eikä yrityksille ollut vielä tarjottu webinaareissa kovin konkreettisesti neuvoja korona-ajan markkinointiviestintään.

Teksti webinaari.

Miksi päädyimme Zoomiin?

Base Camp -tiimi valitsi Collaboraten ryhmiin jakamisen, ryhmissä liikkumisen ja ajatusten jakamisessa hyödynnettävän valkotaulun vuoksi. Silver Economyn webinaarin alustavalinta oli Zoom. Valintaan vaikutti ennen kaikkea se, että alusta koettiin osallistujille helpoksi ja tutuksi alustaksi, jossa voisimme jakaa sisältöjä ruudulla ja ylläpitää neljän henkilön keskustelua. Halusimme myös, että tapahtuma olisi tallennettavissa, kutsulinkki olisi helposti jaettavissa ja tilaisuus olisi sujuvaa kulkea läpi. Lisäksi webinaarin asiantuntijoilla oli kokemusta Zoomista. Meidän piti varautua lisäksi 50–100 osallistujan läsnäoloon.

Ilmoittautuneita oli lopulta 62, mihin olimme ihan tyytyväisiä. Tapahtumassa oli läsnä runsaimmillaan 38 osallistujaa. Kun lähetimme osallistujille edellisenä päivänä linkin webinaariin, jaoimme heille seuraavanlaisen ohjeistuksen Zoomin käyttöön:

Muutamia ohjeita Zoomin käyttöön:

Saat liitettyä äänesi kokoukseen valitsemalla kokouksen aikana vasemmasta alareunasta Join Audio. Klikkaa tämän jälkeen avautuvasta ikkunasta Join with Computer Audio. Voit tarkastaa valitut äänilaitteesi klikkaamalla vasemmalla alalaidassa mikrofonikuvakkeen oikealla olevaa nuolipainiketta (^).

Kirjautuessasi webinaariin nimesi ilmestyy osallistujalistaan (participant list). Nimesi vieressä pitäisi näkyä mikrofonin kuvake. Näin ääniasetukset olisivat kunnossa. Jos mikrofonin kuvaketta ei ilmesty kuvasi vierelle, niin kokeile jotain seuraavista.

        1. Käynnistä Zoom uudelleen.
        2. Kokeile toista internet-selainta. 3) Kokeile kännykkää tai pädiä.
        3. Lataa maksuton Zoom-sovellus.

Avaamme linjat klo 12.30, joten voit tulla testaamaan yhteydet ennen webinaarin alkua. Jos webinaarin aikana tahdot esittää kysymykset tai jakaa kokemuksiasi, niin laita ne chattiin.

Asiakaslähtöistä kokemusta ja markkinointia yrityksille aiemmin valmentaneena hankkeena meidän tuli tietenkin noudattaa samaa linjaa myös oman webinaarin järjestelyssä. Valitsimme toteutuksen, joka oli osallistujille mutkaton ja järjestäjille vähintäänkin kohtuullisen helposti hallittavissa. Ennen tilaisuutta toki koimme joitain epävarmoja tilanteita. Emme olleet järjestäneet ennen Zoom-tilaisuutta, joten pienetkin asiat piti tarkastaa etukäteen. Tilaisuuden ja asiantuntijakeskustelun juonsi yksi henkilö, joka piti aluksi myös 10-minuuttisen puheenvuoron +50-markkinoista. Sama henkilö perusti kokouksen, nosti chatista yleisön kysymyksiä mukaan keskusteluun ja toimi ennen tilaisuuden alkua teknisenä tukihenkilönä, missä oli omat, harkitut riskinsä. Siksi toinen projektihenkilö oli varuillaan paria minuuttia ennen tilaisuuden alkua, sillä tilaisuuden vetäjä ei voinut keskittyä tilaisuuden tekniseen sujumiseen enää puheen alettua. Kaikki meni kuitenkin hyvin.

Kokemuksen perusteella ei voida kuitenkaan suositella, että tilaisuudessa äänessä oleva henkilö olisi ainoa tilaisuuden ylläpitäjä. Webinaarimme sujui hyvin, mutta ongelmallisessa tilanteessa sujuvuus olisi varmasti kärsinyt. Yhden kokemuksen jälkeen koko Silver Economyn tiimi saisi varmasti järjestettyä riskittömämmän tilaisuuden.

Tällä kertaa saimme kuitenkin vedettyä oheisen tilaisuuden, jonka sisältö kutakuinkin toimi suunnitellusti. Tallensimme Zoom-välitteisen tilaisuuden ja se on katsottavissa hankkeen youtube-kanavalle.

Oliko Zoom yhtä kätevä järjestäjille kuin osallistujille?

Zoomin käyttöä lukitessamme kysyimme vielä Karelian tietohallinnosta, olisiko Karelialla mahdollisesti olemassa oleva tili. Koko organisaation tilin etu olisi ollut se, että monipuolisemmalla ja kalliimmalla tilillä olisimme voineet järjestää webinaarin, johon olisi sisältynyt enemmän interaktiivisia elementtejä, paremmat hallintaoikeudet ja enemmän potentiaalisia osallistujia. Nyt käytössä olleella jäsenyystasolla saimme järjestettyä alle 100 hengen tapahtuman, mitä pidimme realistisena osallistujamäärän maksimitasona. Jos olisimme varautuneet 100–500 osallistujaan, olisi meidän pitänyt hankkia Zoomista moninkertaisesti kalliimpi käyttöoikeus, johon olisi toki voitu siirtyä siinä vaiheessa, kun osallistujamäärä olisi noussut rajan rikkovasti isoksi.

Koronakevään aikana lisääntyneessä etätyössä ja -hauskanpidossa oli käynyt ilmi, että Zoomissa on muihin palveluihin verrattuna enemmän tietoturvaongelmia. Vaaroja oli kuitenkin paikkailtu paljon sitten maaliskuun, ja kun Suomen ehkä uskottavin tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen rauhoitteli pahimmat uhkat piiloon, voitiin Zoomiin luottaa, etenkin kun esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto oli käyttänyt sitä vastaavissa tilaisuuksissaan säännöllisesti.

Kuten aiemmin mainittiin, kaikki sujui hyvin. Zoomin kautta webinaaria järjestettäessä olisi syytä pohtia ainakin kolmea asiaa:

  • Onko tarvetta webinaarin interaktiivisuudelle kuten äänestyksille?
  • Kuinka paljon osallistujia on odotettavissa?
  • Onko tarvetta jakaa osallistujia pienempiin ryhmiin?

Simppeli webinaari sujuu Zoomilla hyvin, mutta monesti saman asian ajaa myös tutut Teams ja jopa Youtube, jos interaktiivisuutta ei tarvita.

Kokonaisuutena opeissamme oli paljon samaa kuin Base Camp -tiimin opeissa muun muassa puheenvuoron pyytämiseen, kalenterikutsuun ja yhteenvetotuokioon liittyen, joten Base Campin kirjoitukseen kannattaa ehdottomasti tutustua.

Kirjoittaja Risto Salminen, projektiasiantuntija

Oppimista innoittava oppimistehtävä

Oppimisprosessi kokonaisuutena on kuin matka, polku, etappien muodostama kokonaisuus, seikkailu… Oppimisprosessi kannattaa suunnitella kokonaisuutena, jossa oppimistilanteet ja oppimistehtävät ohjaavat oppijaa kohti asetettuja tavoitteita (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppimistehtävä on opettajalle merkittävä pedagoginen keino ja menetelmä vaikuttaa oppijan työskentelyyn ja oppimiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimistehtävien merkitystä e-oppimisessa on käsitelty blogimerkinnöissä osassa 1 ja osassa 2. Tämä blogiteksti pohjautuu Hanne Kolin (2016) teokseen ”Innoita oppimaan”, joka muuten löytyy myös sähköisenä kirjana Karelia AMKn kirjastosta!

Oppimistehtävä-kuva

Millainen on hyvä oppimistehtävä?

Oppimistehtävä voi parhaimmillaan ohjata oppijaa oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Uuden oppiminen voi kohdistua mm. tiedollisen tai taidollisen osaamisen, tiedonhaun, ajatteluprosessien, työskentelytapojen tai yhteisöllisen toiminnan kehittymiseen. Oppimistehtävä on osa oppimisprosessin kokonaisuutta, joilla opettaja pedagogisesti ohjaa oppimista asetettujen tavoitteiden suunnassa. Hyvä oppimistehtävä herättää kiinnostuksen aiheeseen ja aktivoi ja motivoi oppijaa. Ja tähän liittyy selkeä viestintä, johon oppimistehtävän laatimisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomioita, varsinkin verkossa.

Onnistuneen oppimistehtävän elementit

Onnistuneessa oppimistehtävässä selkeä viestintä on ensisijaisen tärkeää. Tehtävänannon tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Pidä lauseet lyhyinä ja yksinkertaisina. Tee ”rautalankaohjeet” selkokielellä. Jokaisen osallistujan tulee ymmärtää tehtävänanto. Näin vältyt myös ylimääräisiltä tehtävänantoon liittyviltä sähköposteilta.

Onnistuneessa oppimistehtävässä on näkyvillä vähintään seuraavat elementit

  1. Otsikko
  2. Oppimistehtävän tavoitteet
  3. Aikataulu ja ajankäytön arviointi
  4. Aineistot ja materiaali
  5. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)
  6. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä
  7. Palautus
  8. Arviointi ja palaute
  1. Otsikko

Otsikoi oppimistehtävä sen sisältöä kuvaavasti. Otsikko itsessään kannattaa laatia mielenkiintoa herättäväksi ja ”iskeväksi”. Oppimistehtävän nimessä toimii hyvin myös kysymysmuodot, koska ne voivat aktivoida ajattelua. Oppimistehtävän otsikossa on hyvä tulla esille, onko kyseessä tiimitehtävä vai yksilötehtävä. Mikäli opiskelijat palauttavat tehtävän esim. Moodleen, nimeä palautuspaikkana toimiva aktiviteetti oppimistehtävän nimellä. Lisäksi opiskelijoilta on tullut palautetta, että jos otsikossa on oppimistehtävän palautuspäivämäärä, se helpottaa aikataulujen seuraamista. Oppimistehtävän muut elementit voi näppärästi kirjoittaa palautuspaikkana toimivan aktiviteetin tekstilaatikkoon.

  1. Oppimistehtävän tavoitteet

Kirjaa tavoitteet, joita oppimistehtävän avulla on oppimisprosessin kokonaisuudessa tarkoitus saavuttaa. Tämä orientoi opiskelijaa ajattelemaan, millaista osaamista oppimistehtävän avulla on tarkoitus kerryttää.

  1. Aikataulu ja opiskelijan ajankäytön arviointi

Aikatauluta työskentely, että opiskelija voi suunnitella omaa ajankäyttöään. Aikataulutus sisältää ajankäytön arvion palautusajan määrittämisen. Ajankäytön arvio on oleellinen osa oppimistehtävää. Sen avulla opiskelija hahmottaa riittääkö tehtävän tekemiseen lyhyt hetki, vai täytyykö asiaan perehtyä syvällisemmin. Palautusajan määrittämisessä Moodlen Tehtävä-aktiviteetti toimii parhaiten, koska tehtävän voi aikatauluttaa opiskelijoiden sähköiseen kalenteriin. Kun oppimistehtävien ajankäytön arviointi ja palautusaikataulu on suunniteltu koko oppimisprosessista, on opiskelijan helpompi kalenteroida omaa ajankäyttöään. Myös opettajan on helpompi arvioida, mihin opintojakson aika kuluu opiskelijan näkökulmasta. Aikataulutuksessa auttaa oppimisprosessista tehty pedagoginen käsikirjoitus, joita oppimistapahtumat tukevat.

  1. Aineistot ja materiaali

Kirjaa opiskelijan tarvitsemat aineistot ja materiaalit tai niiden hankintatavat. Aineisto ja materiaali voi olla opettajan ennakkoon valitsema tai opiskelija voidaan ohjata hankkimaan oppimistehtävässä tarvittavan aineisto ja materiaalin. Mikäli opiskelija ohjataan hankkimaan tarvittava aineisto itse, kannattaa oppimistehtävän tavoitteissa huomioida tiedonhankintataitojen kehittyminen.

  1. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)

Kuvaa tehtävänannossa (tai työskentelyohjeessa) konkreettinen toimeksianto, mahdollisimman yksinkertaisesti. Mikäli oppimistehtävä sisältää vaihtoehtoisia toimintatapoja, vaihtoehdot kuvataan tähän.

  1. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä (oppimistehtävän vaiheistus)

Oppimistehtävä kannattaa vaiheistaa eli pilkkoa pienempiin palasiin. Tämä on ikään kuin työskentelyohje tai toimintaohje, miten oppimistehtävässä kannattaa edetä. Opettajan äänen ja roolin esiintuominen voi lisätä ohjauksen näkyvyyttä oppimistehtävässä, jonka vuoksi tämän kohdan voi otsikoida ”Vinkkini, kuinka edetä tehtävässä”.  Tarkentavat ohjeet ”kohta kohdalta” periaatteella annettuna voivat tukea oppimaan oppimista ja tuoda prosessinomaisuutta työskentelyyn. Tämän myötä opiskelija tuntee itsensä aikaansaavaksi ja tehtävä etenee. Selkeimmillään toimintaohje on pilkottu osiin ”käskymuodossa”, esimerkiksi näin:

  1. Tutustu innostavan oppimisprosessin suunnittelun ja oppimistehtävän luomisen periaatteisiin teoksesta: Hanne Koli. (2016) Innoita oppimaan, erityisesti sivut 21–31 ja 67–78. Löydät teoksen Karelia AMKn kirjastosta e-kirjana.
  2. Listaa onnistuneen oppimistehtävän elementit Word-tiedostoon (vähintään kohdat 1-8).
  3. Kirjaa tämän jälkeen jokin olemassa oleva oppimistehtäväsi edellä listaamiesi elementtien avulla uudella tavalla.
  4. Tallenna laatimasi oppimistehtävä Karelia AMK:n OnDriveen. Ohjeet tiedostojen tallentamiseen OneDriveen.
  5. Lähetä uudella tavalla kirjaamasi oppimistehtävän linkki OneDrivesta kollegallesi (tai opiskelijoillesi) sähköpostilla vertaisarvioitavaksi ja pyydä häneltä palautetta a) selkeydestä ja yksiselitteisyydestä sekä b) selkokielisyydestä. Ohjeet tiedostojen jakamisesta OneDrivesta löydä Karelia AMKn video-ohjeista, Moodlen etusivulta.
  6. Pohdi oppimistehtävän suorittamiseen liittyen ja saamasi palautteen ja itsearvioinnin avulla seuraavia asioita a) millaisia ajatuksia oppimistehtävän rakentaminen ja tehtävänannon laatiminen sinussa herätti ja b) miten aiot muuttaa toimintaasi tulevaisuudessa?
  7. Kokoa tekemäsi toimenpiteet Word-dokumentille otsikoiden ne dokumenttiin seuraavasti: 1. Alkuperäinen oppimistehtävän tehtävänanto, 2. Uusi, innostavan oppimistehtävän tehtävänanto, 3. Saamani palaute ja 4. Pohdintani

Oppimistehtävän laadusta riippuen tässä voi käyttää myös väljempää, prosessimaista kieltä ”kohta kohdalta”: Valintavaihe, Analyysivaihe, Työstövaihe ja Yleismallin luominen/Kokonaisuuden luominen. Mikäli oppimistehtävässä on oleellista määritellä, millä välineillä työskennellään (sovellukset, alustat, muut digitaaliset välineet), se kannattaa ohjeistaa työskentelyohjeen yhteydessä.

  1. Oppimistehtävän palautus

Anna selkeät ohjeet missä muodossa palautus tehdään ja minne. Esimerkki: Palauta kokoamasi Word-dokumentin linkki OneDrivestasi tälle palautusalustalle 1.6.20xx mennessä. Mikäli saat kirjattua palautuksen ohjeet selkeästi jo tehtävänantoon (työskentelyohjeeseen), niin tämä kohta on tarpeeton. Oppimistehtävän palautuksen muoto voi olla esim. liite vai verkkolinkki. Liitteenä tai verkkolinkkinä voi olla Word-dokumentti, PP-esitys, kuvio, kuva, video, tms. Varmista, että olet Moodlen työkalussa määrittänyt asetukset niin, että tiedoston ja verkkotekstin/linkin liittäminen on mahdollista. Oppimistehtävän palautuksen paikka kirjataan myös näkyville, onko se tähän tehtävänpalautusalustalle (suositeltava), keskustelualueelle vai opettajan sähköpostiin (ei suositeltava).

  1. Arviointi ja palaute

Kerro opiskelijalle, millä kriteereillä oppimistehtävä arvioidaan. Näin opiskelija tietää millä perusteella hän saa arvioinnin ja/tai palautteen oppimistehtävästään. Voit linkittää laatimasi arviointikriteerit (tai Karelia AMKn yleiset arviointikriteerit) tehtävänantoon (tai työskentelyohjeeseen). Oppimistehtävien arviointi täytyy suunnitella huolella, koska se arviointi ohjaa voimakkaasti opiskelijoiden toimintaa oppimisprosessin aikana. ”Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan” (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arvioinnissa oleellisinta lienee, että arvioinnissa huomioidaan niitä asioita, jotka ovat tavoitteiden kannalta keskiössä.

Kirjaa myös, miten ja millaista palautetta hän saa oppimistehtävästä.  Ja millä aikataululla. Palaute voi perustua itse-, vertais-, tiimiarviointiin ja/tai opettajan tekemään arviointiin. Opiskelija kehittyy palautteen avulla ja palautteen antamisen kehittämisen tarve nousee esiin OPALA-kyselyissä joka vuosi.

Kirjoittaja Sini Puustinen, lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet.

  • Koli, H. 2016. Innoita oppimaan. Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa. House of Leading & Learning Oy.
  • Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22 (1), 3–11.

Elämä koronan jälkeen

Korkeakouluissa on nyt eletty kolme viikkoa koronakaranteenia. Kolme viikkoa etätyötä, -opetusta ja -opiskelua. Joukossa on paljon sellaisia, joille muutos on ollut helppo. Osalle uusi vaihe voi olla jopa normaaliarkea helpompi. Ja joukossa on paljon sellaisia, joille siirtyminen suljetun kotioven taakse on ollut enemmän tai vähemmän vaikea. Vaikka työ- ja opiskelupaikan ovien avautuminen on vielä viikkojen, jopa kuukausien päässä, sekin vaihe on tulossa. Matkalla takaisin syntyy uutta osaamista, uusia toimintatapoja ja oivalluksia. Optimistisesti ajatellen koronanjälkeinen arki voisi korkeakouluissa näyttää vaikka tältä:

  1. Edessä digiloikka nro 2

Pakollinen etäopetukseen ja –opiskeluun siirtyminen sai aikaan koulutuksen huiman digiloikan. Merkittävintä muutoksessa on sen laajuus: loikkajia on enemmän kuin normaaliolosuhteissa olisi osattu edes toivoa. Etäopetuksen työkalujen ja menetelmien haltuunotto luo edellytykset  myös seuraavaan digiloikkaan. Nälkä kasvaa syödessä ja edessä on digiloikan seuraava, vapaaehtoinen vaihe.

  1. Aiempaa toimivammat digitaaliset järjestelmät ja palvelut

Etätyöhön ja –palveluihin siirtyminen pakottaa toimijat kehittämään entistä sujuvampia ja joustavampia verkkopalveluita. Monet palvelut, joita ei pitänyt voida toteuttaa etänä, toteutuvat nyt etänä. Muutos on tuonut esille myös selkeitä kehittämiskohteita, joihin on tartuttava, jotta voimme varmistaa toiminnan sujuvuuden myös jatkossa, kun etäpalvelut toimivat luonnollisena osana korkeakoulujen palvelukokonaisuutta.

  1. Yhteistyö ja jakaminen ovat uusi normaali

Yksi koronaepidemian positiivisista vaikutuksista on ollut korkeakoulujen sisäisen ja välisen yhteistyön lisääntyminen. Hyviä käytänteitä, ohjeita, materiaaleja ja koulutusta jaetaan laajalti ja maksutta. Tämä on toimintaa, jonka soisi jatkuvan myös koronakriisin jälkeen. Tarve korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen ja väestön koulutustason nostamiseen rajallisilla resursseilla edellyttää korkeakoulujen välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

  1. Etätyö tehokkuuden ja työhyvinvoinnnin tukena

Nopea etätyöhön siirtyminen on osoittanut, että useimpia korkeakoulun työtehtäviä voidaan tehdä etänä. Etätyöskentely on lyhentänyt työmatkoihin käytettyä aikaa ja koteihin on rakennettu entistä toimivampia työpisteitä. Pandemian jälkeen yhä useampi meistä tekee osan työstään etänä. Etä- ja lähityöskentelyn yhdistäminen nähdään yhtenä keinona tukea työskentelyn tehokkuutta ja  työhyvinvointia.

  1. Lähiopetuksen ja lähiyhteisöjen merkitys kasvaa

Vaikka monella mittapuulla tarkasteltuna korkeakoulujen siirtyminen etätyöhön, -opetukseen ja opiskeluun on onnistunut hyvin, on näkyvissä jo kaipuuta lähiopetukseen ja lähityöyhteisöihin. Uskon, että lähiopetuksen ja lähityöyhteisöjen merkitys ja arvostus on jatkossa entistäkin suurempi. Korkeakouluissa on etäilyllä ja läheisyydellä kummallakin paikkansa.

Kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

PS. artikkelikuvassa etätyökaverit

Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet opetuksessa ja yritystoiminnassa

Kävimme Digi2Market hankkeen tiimoilta Oulussa Virtual Reality Nordic 2020 tapahtumassa tutustumassa virtuaalitodellisuuden (VR) tarjoamiin mahdollisuuksiin erityisesti opetuksessa ja yritystoiminnassa. Esitykset tarjosivat erilaisia näkökulmia sekä esimerkkejä aiheeseen.

Virtual Reality Nordic

Virtuaalitodellisuus opetuksessa ja kirurgiassa

Virtuaaliteknologiaa on hyödynnetty kirurgiassa ja siihen liittyvässä opetuksessa ja harjoittelussa. Reaalimaailman esimerkkien simuloinnilla päästään lähemmäs todellista leikkauskokemusta. Varjo on luonut yhdet kehittyneemmistä virtuaalilaseista ammattilaisten käyttöön, joissa hyödynnetään muun muussa silmän liikkeen seurantaan liittyvää teknologiaa. Kirurgiassa painottuu erityisesti suuren resoluution virtuaalilasit, jotta työskentely leikkauksissa olisi mahdollisimman tarkkaa. Tutkimuksen mukaan kirurgit, jotka ovat harjoitelleet leikkausta virtuaaliteknologian avulla ovat pystyneet menemään laboratorioympäristöön minimaalisella ohjeistuksella. Varjon virtuaalilaseja tarkemmin esitteli Kim Härkönen.

Ihmisen pääkallo

Virtuaaliteknologian mahdollisuuksia opetuksessa esitteli Pekka Ouli. Esimerkiksi uusille opiskelijoille järjestettävät kampuskierrokset voidaan korvata virtuaalisilla kampuskierroksilla. Virtuaalikierrokset voidaan toteuttaa 360 kuvalla ja käyttäen esimerkiksi thinklink alustaa.

XR teknologialla lisäarvoa yrityksen toimintaan

Pääpuhujana toiminut Sami Heinonen Zoanilta esitteli kuinka luoda todellista liikearvoa immersiivisillä teknologioilla. Immersiivisillä teknologioilla tarkoitetaan XR teknologioita, joita ovat muun muassa virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiat. Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, koulutuksessa, yritysten markkinoinnissa, matkustuksessa, vähittäiskaupassa ja virtuaaliostoksien tekemisessä.

Miten yrityksissä löydetään virtuaaliteknologian käyttökohteet?

Virtuaaliteknologian käyttöönoton suunnittelu lähtee liikkeelle yrityksen strategiasta, arvoista ja visiosta. Näistä lähtökohdista määritellään virtuaaliteknologian käyttöönotolle tavoitteet ja käyttökohteet sekä toimenpiteet, kuinka nämä tavoitteet saavutetaan. Suunniteltaessa tulee miettiä, mitä lisäarvoa virtuaaliteknologia tarjoaa yritykselle.

Tavoitteita virtuaaliteknologian käytölle yrityksissä voi löytyä esimerkiksi HR:stä, hallituksen työskentelystä, tuotekehityksestä, asiakaspalvelusta tai myynnistä ja markkinoinnista. Tavoitteita voi olla esimerkiksi työntekijöiden nopeampi perehdyttäminen, hallituksen matkakulujen vähentäminen, kustannustehokkaampi tuotesuunnittelu, parempi asiakaskokemus asiakaspalvelussa tai myynnissä ja markkinoinnissa tehokkaampi myyntiputki.

Ratkaisuja näihin tavoitteisiin voi olla esimerkiksi virtuaalikierros uusille työntekijöille, virtuaaliympäristöjen käyttäminen hallituksen kokouksiin, tuotetestaukset virtuaaliympäristössä, etätuen tarjoaminen käyttäen virtuaalista assistenttia, kuluttajien sitouttaminen aikaisemmassa vaiheessa hyödyntäen immersiivistä sisältöä.

Suunnitteluprosessi

XR-teknologian suunnitteluprosessi

XR-teknologian käyttöönoton suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle tavoitteiden suunnittelusta. Seuraavaksi ideoidaan XR-teknologialla toteutettavat kohteet ja priorisoidaan ne liiketoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Teknologialla toteutetaan prototyyppi ja laaditaan mittarit, joita seurataan suhteessa alussa määriteltyihin tavoitteisiin. Toteutuksesta kerätään dataa ja sitä arvioidaan liiketoiminnan kannalta. Datan perusteella tehdään liiketoimintaan vaikuttavat päätökset.

Etäyhteistyötä virtuaalitodellisuudessa

Etäyhteistyö mahdollisuuksia virtuaalitodellisuudessa esitteli Jonas Rajanto. Virtuaalitodellisuudessa voidaan järjestää esimerkiksi etäkokouksia tai tapaamisia asiakkaiden kanssa. Kokouksissa toimitaan virtuaalihahmojen eli avattarien välityksellä ja kommunikoidaan osallistujien kanssa kuten normaalissa elämässä.

Etuna perinteisiin videokokouksiin on se, että kaikki osallistujat voidaan nähdä samassa tilassa virtuaalilasien välityksellä. Avattarien eleet ja ilmeet välittyvät myös kuuntelijoille. Virtuaalikokouksissa häiritsevää voi olla alkeelliset hahmot ja niiden kankeat ja robottimaiset liikkeet. Haasteita voi tulla vastaan verkon hidastelusta ja virtuaalitekniikan käyttäminen voi vaatia tehokkaammat kokouslaitteet. Kokouksien osalta virtuaalilasien ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii enemmän ennakkosuunnittelua ja testausta kuin perinteisten videoneuvotteluohjelmistojen ja laitteiden.

Virtuaalimaailmoja on hyödynnetty jo pitkään opetuksessa. Esimerkiksi Second Life on virtuaalimaailma, jossa on pidetty virtuaalisia luentoja ja ohjauksia. Virtuaalilasien käyttäminen tuo tähän vielä uuden ulottuvuuden, jolloin opetustilanteesta saadaan luotua aidompi ja vaikuttavampi kokemus.

Kirjoittaja: lehtori, Mikko Hyttinen

Yhtä aikaa läsnä verkossa

Etä- ja verkko-opiskelun suosio on kasvanut huomattavasti viimevuosina ja nyt poikkeustilan päällä ollessa entisestään. Luokkahuoneessa tapahtuva, perinteinen opetus on nyt estynyt. Siirtyminen etä- ja verkko-opiskeluun on Kareliassa mahdollista muun muassa Moodle-oppimisympäristöä käyttäen.

Karelian oppimisympäristöt tuovat vapautta, mutta samalla myös vastuuta jokaiselle niiden käyttäjälle ja osaamista kartuttavalle. Opiskelijat ovat vastuussa oman opiskeluaikataulun järjestämisestä monessa kohtaa enemmän kuin luokkahuoneessa, oppilaitoksen tiloissa opiskeltaessa. Vastuunotto omista opinnoista ja myös vertaisten edistymisestä opinnoissa kasvaa yksilötasolla huomattavasti. Etä- ja verkko-opiskelussa oma-aloitteisuus ja itsenäinen vastuunotto korostuu. Hatunnosto jokaiselle opiskelijalle sekä opettajalle eri digivälineiden pikaisesta haltuunotosta.

Karelian Moodle-oppimisympäristössä Collaboraten kautta etä- ja verkko-opetus toteutuu näin:

Ennakkoon:

  1. Luo opintojakson Moodle-tilaan Collaborate-aktiviteetti.
  2. Tiedota opiskelijoille, että opetus toteutetaan Collaboraten kautta.

Online:

  1. Avaa esitettävät materiaalit (dokumentit / verkkosivut / jne.) Firefox-selaimeen.
  2. Avaa tietokoneelta Chrome-selain ja sitä kautta Moodle ja siellä oleva Collaborate kurssihuone.
  3. PowerPoint-esityksen tai PDF-dokumentin jakaminen:
    • Collaborate kurssihuoneen avautuduttua avaa näytön oikeasta alakulmasta ”Collaborate-paneeli / Open collaborate panel”.
    • Valitse ”Jaa sisältöä / Share content”.
    • Valitse ”Jaa tiedostoja / Share Files”.
    • Valitse ”Lisää tiedostoja / Add Files”  ja lataa koneeltasi haluamasi tiedosto.
    • Tiedoston latauduttua, valitse oikeasta alakulmasta ”Jaa nyt / Share Now”.
  4. Laita mikrofoni päälle Collaborate ikkunan alaosasta.

Tarvittaessa opettajan voit tallentaa verkkosession. Ohjeet Moodlen opettajan ohjeessa.

Lopettaaksesi Collaboraten sulje kaikki ikkunat. Collaborate sulkeutuu automaattisesti samalla.

Opettaja voi halutessaan käyttää myös muita reaaliaikaisia yhteyksiä. Osa opettajista hyödyntää AC:ta tai Teams:a opetuksessaan.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Digiaikanakin tarvitaan… yhteisiä tiloja oppimiseen!

Karelia–ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjen kehittämishanke ja siihen liittyvä pedagogisen kehittämisen hanke tarjosivat iskuryhmällemme (Pilvi Dufva, Mikko Hyttinen, Päivi Sihvo, Marika Turkia ja minä) syyn pakata laukkumme ja suunnata askeleet kohti Hollantia ja Delftin teknillistä yliopistoa. Tavoitteenamme oli tutustua korkeakoulun digitaalisten opetusmateriaalien tuotantoympäristöihin sekä Teaching Lab –toimintaan, joka keskittyy opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen.

TU Delft onkin maailman ykkösiä MOOC–tuotannossa. Kurssituotannossa he eivät enää yritä kilpailla määrällä, vaan löytää aiheet, joille on suuri kysyntä. Tavoitteena on koulutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ajatuksella “Educate the World”. TU Delftin suosituin kurssi liittyykin tällä hetkellä sähköautoihin – toki robotisaatio ja kiertotalouskin ovat vahvasti esillä. Kurssitarjonnasta esimerkki.

MOOC–tuotantoa on opettajan tukena toteuttamassa yhdeksän henkilön tuotantotiimi, josta löytyy asiantuntemusta mm. käsikirjoittamiseen, tekijänoikeuksiin ja videomateriaalien tuotantoon. Digitaalisen materiaalin tuotantotiloja löytyy aina ammattimaisista studioista yksinkertaisiin ja helppokäyttöisiin tee-se-itse-studioihin, joissa opettaja voi huolehtia nauhoituksesta yhtä nappia painamalla. Toki yliopistolta löytyvät myös laajat AR/VR-tekniikan tuotantotilat.

Hienojen digitaalisten tuotantotilojen sijaan ehkä suurimman vaikutuksen itseeni tekivät kampuksen monipuoliset oppimisympäristöt. Erilaisia tiloja löytyi runsaasti niin yksinopiskeluun kuin ryhmätöihinkin eri puolilta kampusta – ja ne olivat aivan täynnä opiskelijoita. Monimuoto-opetukseen panostaminen on nostanut pinnalle tarpeen erilaisten fyysisten oppimisympäristöjen rakentamiseen. Digitaalisuus ei suinkaan tarkoita, että fyysisten oppimisympäristöjen tarve katoaa: sen sijaan tarvitaan monipuolisia ja viihtyisiä tiloja yksin ja yhdessä oppimiseen!

Kirjoittaja Koulutuksen kehittämispäällikkö, Marjo Nenonen

Työkalu digiohjauksen laadun itsearviointiin – Tulossa

Vaikka eAMK-hankkeen päätösseminaari onkin jo takana, kehittämistyö hankkeessa jatkuu vielä kevään ajan. Viimeisteltävänä ovat vielä muun muassa digiohjauksen laatukriteerit ja niihin liittyvä työkalu, jonka avulla voidaan arvioida digiohjauksen laatuaSaimme eAMK–hankkeen päätösseminaarissa tammikuussa jo testailla, miten työkalu toimii ja samalla antaa palautetta kysymyksistä. 

Itsearviointityökalun avulla voi ohjaustoimintaa tekevä itse arvioida omaa toimintaansa. Samalla työkalua voidaan hyödyntää myös organisaatiotasolla tapahtuvassa itsearvioinnissa. Työkalua voivat hyödyntää niin ohjaus- kuin neuvontatyötä tekevät henkilöt. Näin työkalu palvelee meillä Kareliassa aika suurta osaa henkilöstöä. 

Digiohjauksen laatukriteerit on jaettu neljään teemaan:  

  • digiohjauksen palvelukokonaisuus  
  • digiohjaus toimintoina – prosessi ja tapahtuma  
  • digiohjaajan osaaminen ja ohjauksen menetelmät sekä ympäristöt   
  • tietosuoja, tietoturva ja eettisyys.

Vastaan tuli muun muassa seuraavia arvioitavia väitteitä: 

  • Ohjauspalveluissa huomioidaan koulutuksen kansainvälistymisen tuomat ohjaustarpeet (mm. aikaero, palvelukieli ja palvelukulttuuri). 
  • Ohjaaja on varmistanut sovitun ohjausympäristön toimivuuden ja varautunut miten toimia tarkoituksenmukaisesti teknisissä häiriötilanteissa. 
  • Digitaalisesti tuotettuja hyvinvointipalveluita (esim. terveys, liikunta, mielenterveys) on integroitu ohjausprosessiin. 
  • Video- ja äänimateriaaleissa on huomioitu tekstiraita tai erillinen tekstitiedosto. 

Kysymykset koskevat digiohjausta hyvinkin monesta näkökulmasta. Ainakin näin ensi kokeilulta työkalu vaikuttaa oikein hyvältä välineeltä digiohjauksen ja –neuvonnan kehittämiseen. Kunhan työkalu valmistuu, tiedotamme siitä lisää – stay tuned. Työkalu on viimeistelyssä ja valmis maaliskuussa, mutta voit halutessasi tutustua laatukriteereihin ja työkaluun jo nyt.

Lisätietoja eAMK:n digiohjaussivulta.

eAMK–terveisin,
kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö   

Yhdessä huipulle -seminaarissa yhdessä

eAMK-hankkeen Yhdessä huipulle -päätösseminaari järjestettiin viikolla 3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kampuksilla (Rajakatu ja Lutakko), kolla oli toista sataa eamkilaista. Karelia on ollut aktiivisena toimijana erityisesti hankeen teemassa 3. Seminaari ryöpsähti käyntiin JAMK:n digikeskukseen tutustumisella.

KUVA: Digikeskusemäntä verkkopedagogi Mari Varonen, JAMK

KUVA: Digikeskuksen Toberoom White -tila sai karelialaisten kasvot hymyyn

Seminaaripäivien aikana jaettiin hyviä käytänteitä ja tuloksia niin avajaisissa kuin teemasessioissa. Tässä meidän poimintamme seminaarin annista:

Joukkoistamalla sisältöä ja vuorovaikutusta

Tästä aiheesta teemaan osallistujille kertoivat kokemuksia Anne Hakala, JAMK & Heidi Varpelaide, SAMK. Kun ryhdyt joukkoistamaan niin lähde liikkeelle kysymyksillä Mitä haluat selvittää? Mikä on kysymyksesi? Mitä välinettä käytät?

Kuva: Minkälaista osaamista amk-tutkinnon suorittanut tarvitsee 2025?

Joukkoistamista erilaisissa opetustilanteissa ovat muun muassa:

  • Luokkahuoneissa, jossa niin kanava kuin aika on rajattu, toteutetut keskustelut, viittaaminen ja äänestäminen.
  • Verkkoluennoilla tai webinaareissa toteutetut viittaukset, äänestykset ja chat-työskentely. Usein verkossa aika on rajattu, mutta kanava antaa joustoa enemmän, kuin luokkahuone.
  • Monipuolisempaa joukkoistamista on mahdollista toteuttaa verkkoalustalla esimerkiksi yhteisellä sisällöntuotannolla. Verkkoalustalla kanava on rajattu, mutta aika joustava.
  • Varsinaisilla joukkoistamistyökaluilla niin kanava kuin aika joustaa. Mahdollisuuksia

SAMK:ssa joukkoistamista toteutetaan liiketalouden Digitaliset työvälineet -oppintojaksolla.  Joukkoistamisvälineistä käytössä oli Answergarden, Tricider, Twitter sekä Microsoft Teams. Kaikkiin sovelluksiin oli pääsy opintojakson Moodle-työtilasta.

Joukkoistamisen mahdollisuuksia verkko-opintojaksolla työpajan vetäjien mukaan oli:

  • Sisällöntuotanto (tekstin, kuvien ja esitysten tuottaminen digialustalle).
  • Ideointi (ongelman ratkaisua joukolla, idean kehittelyä esim. Äänestämällä, peukuttamalla, sanapilvien ja miellekarttojen yhteistuotanto sekä ideoiden ja keskustelun jako verkossa.
  • Sisällön luokittelu esim. hashtagein ja avainsanoin, aineistojen järjestämisellä ja linkkilistojen koostamisella/ryhmittelyllä.
  • Kyselyjen toteuttaminen (mielipiteet, asioiden/ideoiden testaus ja äänestäminen).

Mikäli kiinnostuit joukkoistamisesta niin siitä on luettavissa lisää muun muassa JAMK:n verkkolehden artikkelissa “Katso kanssamme tulevaisuuteen – joukkoistettu työelämän osaamistarpeiden ennakointi opetussuunnitelmatyössä“.

Nonstop-opintojaksojen toteuttaminen CampusOnlinessa

CampusOnlinesta löytyy lukuisia non-stop-opintojaksoja, jotka ylittävät perinteiset lukukausirajat ja ovat tarjolla vuoden ympäri. Tässä sessiossa saatiin vastauksia kysymykseen Mitä tällaisten opintojaksojen toteuttaminen käytännöissä vaatii opettajalta?DIAKin Katri Huoviselta ja Tanja Piiroselta, Novian Taina Sjöholmilta sekä OAMKin Leena Paasolta.

Vaatii paljon. Oppimisprosessin suunnittelu pitää hoitaa hyvin tarkkaan ja huolella, ja silti tyypillisesti joku yllätys matkan varrelta tupsahtaa eteen. Nonstop-toteutus ymmärretään niin eri AMK:ssa kuin jokaisen opettajien kesken eri tavalla.

Rajoituksia koetaan tulevan muun muassa järjestelmien taholta kuin henkilökunnan resurssointien ja vapaajaksojen/vuosilomien kautta. Perussuositus esittelijöiden mukaan on, että opintojakso suoritetaan 3 kk:n kuluessa aloitusajankohdasta. Toteutus ei ole loputtomiin suoritettavissa.

Nonstop-kursseilla pedagogiset ja muut ratkaisut on suunniteltava mielekkäiksi niin, että ei ylityöllistä itseään opettajan, eikä myöskään osallistujia. Opiskelijoiden sitouttaminen opiskeluun on koettu myös haastavaksi. Henkilökohtainen palaute – vaikka harvakseltaan – on tärkeää, se sitouttaa.

Oppimisanalytiikasta toivotaan apuja ja oman kalenterin ylläpito on oltava ajantasalla (esim. tehtävien tarkistukset ja arvioinnit). Hyvät itsensä johtamisen taidot auttaa niin organisoinnissa kuin ajoituksessa pysymisessä. Excelin käyttö on koettu prosessin hallinnassa hyväksi työkaluksi.

Nonstop-opintojaksoilla ei juurikaan ole ryhmätyöskentelyä eikä vuorovaikutusta. Niiden toteutus vie opettajan resursseja liiaksi, joten niiden käytöstä usein luovutaan. Arviointi on tyypillisesti hyväksytty/hylätty. Opiskelijat kyllä toivovat numeroarviointia, joka puolestaan työllistää opettajaa.

Haasteiksi on koettu oman organisaation ymmärtämättömyys siitä, mitä nonstop-opintojakson toteutus vaatii ja yleensäkin mitä nonstop tarkoittaa. Myös opiskelijoiden puutteelliset verkko-opiskeluvalmiudet koetaan työllistäväksi. Sähköisiä oppimateriaaleja ei ole kaikille saatavilla (esim. lisenssimaksuista johtuen) ja yhdeksi isoksi ongelmaksi muodostuvat kesäjaksojen ”verkkototeutusshoppailijat”.

Aiheesta enemmän esitysmateriaalissa.

Oppimisanalytiikan perusteet – cMOOC:n rakentaminen ja sen analytiikka

Kuinka ensimmäinen suomenkielinen oppimisanalytiikan cMOOC rakentui ja millaisen vastaanoton se sai?

Ensimmäinen cMOOC oppimisanalytiikasta rakennettiin yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Toteutus rakennettiin hajautetusti niin, että kukin toimija otti oman osion cMOOC:sta vastuulleen. Lopullinen muotoilu tehtiin yhdessä. Työskentelyssä ja pedagogisessa muotoilussa yhteisön luoma tiimituki oli suuressa roolissa.

Kuva: Oppimisanalytiikan cMOOC, eAMK-hankkeen aikana rakennettu. Lähde eAMK-hanke.

cMOOC toteutettiin vuoden 2019 aikana. Osallistujille ei asetettu lähtövaatimuksia. cMOOC sisälsi kaksi webinaaria ja kaksi reaaliaikaista ohjausta. Tavoitteena oli jaettu asiantuntijuus, mikä konkretisoitui muodostetussa Oppimisanalytiikan LinkedIN ryhmässä. cMOOC:n aikana havaittiin, että oppimisanalytiikan perusteille on tarve!

Mikäli haluat tutustua ja osallistua cMOOC:iin, löydät tietoja eAMK:n sivuilta. Jatkossa cMOOC on itsenäisesti suoritettavissa, oman tahdin mukaisesti.

Verkko-opetuksen menetelmäkorttigalleria

Menetelmäkortit – työpajan toteuttajien kuvaamana (Jaana Kullaslahti, HAMK ja Merja Alanko-Turunen, Haga-HeliaAMK) – auttavat suunnittelemaan opetusta, joka perustuu:

  • aktiiviseen tiedonrakenteluun kannustaviin tehtäviin
  • motivaatiota tukevaan vuorovaikutukseen ja tehtäviin
  • tarkkaavaisuutta ylläpitävään palasteluun ja vaihteluuun
  • tietoisen ajattelun mahdollistavaan turvallisuuden kokemukseen.

Työpajassa luonnosteltiin menetelmäkortteja Padlet-alustalle ja käytiin keskustelua pajan annista vertaisten kanssa. Tällainen pienryhmätyöskentely oli tervetullutta vaihtelua melko passiiviseen seminaariesitysten kuunteluun.

Työpajan esitysaineistossa lisää aiheesta.

Lisätietoja eAMK-hankkeesta löydät eAMK – valitse – opi – erikoistu -sivuilta ja esitysmateriaalit seminaariohjelman sivulta.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Kesätentit EXAM:ssa

EXAM:n kesätentit

Kesäkuussa 2019 Kareliassa siirryttiin uusinta- ja korotustenttien osalta EXAM-sähköiseen tenttijärjestelmään. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että EXAM:in Tenttitupa Tikkarinteellä oli auki läpi kesän arkipäivisin. Opiskelijat sopivat keväällä opettajien kanssa, mikäli halusivat tenttiä kesän aikana uusinta- ja korotustenttejä. Tentin julkaisun jälkeen opiskelijoilla oli mahdollista tenttiä haluamanaan ajankohtana.

Kesän aikana (kesä-, heinä- ja elokuussa) suoritettiin yhteensä 81 tenttiä. Tällä ajanjaksolla ilmeni vain muutamia yksittäisiä ongelmatapauksia, mitkä saatiin ratkottua joko tentin alkaessa tai heti sen jälkeen. Kesällä 2018 suoritettiin vain satunnaisia tenttejä, eikä Tenttitupa ollut lainkaan auki heinäkuussa. Alla kesän 2018 sekä 2019 kesätenttimäärät.

Kesätentit EXAM:ssa

Kesätentit EXAM:ssa 2018 sekä 2019

EXAM:in kesätentit toivat opiskelijoille lisää valinnan varaa tenttimisen ajankohtiin. Järjestelmällistä palautetta ei kesän tenttijöiltä kerätty, mutta muutama tenttijä kommentoi tämän tavan antaneen enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tenttimiseen.

Minna Rokkila, EXAM-pääkäyttäjä

Kohtio 2019 – Opetusteknologia-alan konferenssi

Kohtio 2019 on uusi opetusteknologia-alan konferenssi: “Suomen paras opetusteknologia-alan konferenssi. Kohtio on yhtä kuin Koulutus, Oppijat, Henkilöstö, Teknologia, Interaktiivisuus ja Osaaminen. Olemme ainutlaatuinen sekoitus kaikkea sitä mikä on kivaa ja kaunista, koodia ja koulutusta.”

Kontio 2019 konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kohtio oli kaksipäiväinen konferenssi, jossa pääosassa olivat opetusalan asiantuntijat ja kehittäjät. Puheenvuoroissa tarjottiin opetusalalle ajankohtaista tietoa opetusteknologiasta ja osaamisen kehittämisestä.

Kohtio2019

Osallistuin Kohtioon Karelia amk:n edustajana ja pääsin pitämään puheenvuoron aiheesta “Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa”. Tämä aihe herätti runsaasti mielenkiintoa osallistujissa ja sali olikin täynnä viimeistä paikkaa myöten, osa jopa kääntyi ovelta pois. Esityksessä keskityin melko pitkälti Moodlessa olevaan PLD-työkaluun, jonka avulla voidaan luoda automaattisia sääntöjä, ohjata opiskelijan etenemistä Moodle-kurssilla automaattisesti sekä lähettää automatisoituja viestejä sekä opiskelijoille että opettajille. Puheenvuoron aikana kävimme hyvää keskustelua ja sain mukaan muutamia ideoita jatkokehitettäväksi.

Runsaasta ohjelmasta esille nousivat parhaiten ne puheenvuorot, joissa esiteltiin konkreettisesti tehtyjä ratkaisuja.

Savonia amk:n sairaanhoitajakoulutuksessa on hyödynnetty interaktiivisia videoita, jotka on tuotettu H5P-työkalulla Moodleen. Opiskelijat tutustuvat ennen laboraatioita aiheeseen, jolloin se on jo heille tuttu käytännön harjoitusten alkaessa.

EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) on uusi haaste suomalaisille korkeakouluille. Se vaatii korkeakouluja tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi sekä valvomaan saavutettavuuden toteutumista. Saavutettavuus digitaalisessa ympäristössä ei tarkoita pelkästään teknologisia ratkaisuja vaan myös sisältöä, pedagogisia ratkaisuja ja viestintää. Saavutettavuus-työpajassa pääsimme tutustumaan tulevaan direktiiviin konkreettisesti ja saimme runsaasti tärkeää tietoa valmistautumiseen tämän osalta.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa digitaalisissa ympäristöissä?

Mitä saavutettavuus tarkoittaa digitaalisissa ympäristöissä?

Tuleviin Kohtio-konferensseihin suosittelen osallistumista sekä opetus-, tuki- että johdon henkilöstölle!

Kirjoittaja
Minna Rokkila