Yhdessä huipulle -seminaarissa yhdessä

eAMK-hankkeen Yhdessä huipulle -päätösseminaari järjestettiin viikolla 3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kampuksilla (Rajakatu ja Lutakko), kolla oli toista sataa eamkilaista. Karelia on ollut aktiivisena toimijana erityisesti hankeen teemassa 3. Seminaari ryöpsähti käyntiin JAMK:n digikeskukseen tutustumisella.

KUVA: Digikeskusemäntä verkkopedagogi Mari Varonen, JAMK

KUVA: Digikeskuksen Toberoom White -tila sai karelialaisten kasvot hymyyn

Seminaaripäivien aikana jaettiin hyviä käytänteitä ja tuloksia niin avajaisissa kuin teemasessioissa. Tässä meidän poimintamme seminaarin annista:

Joukkoistamalla sisältöä ja vuorovaikutusta

Tästä aiheesta teemaan osallistujille kertoivat kokemuksia Anne Hakala, JAMK & Heidi Varpelaide, SAMK. Kun ryhdyt joukkoistamaan niin lähde liikkeelle kysymyksillä Mitä haluat selvittää? Mikä on kysymyksesi? Mitä välinettä käytät?

Kuva: Minkälaista osaamista amk-tutkinnon suorittanut tarvitsee 2025?

Joukkoistamista erilaisissa opetustilanteissa ovat muun muassa:

  • Luokkahuoneissa, jossa niin kanava kuin aika on rajattu, toteutetut keskustelut, viittaaminen ja äänestäminen.
  • Verkkoluennoilla tai webinaareissa toteutetut viittaukset, äänestykset ja chat-työskentely. Usein verkossa aika on rajattu, mutta kanava antaa joustoa enemmän, kuin luokkahuone.
  • Monipuolisempaa joukkoistamista on mahdollista toteuttaa verkkoalustalla esimerkiksi yhteisellä sisällöntuotannolla. Verkkoalustalla kanava on rajattu, mutta aika joustava.
  • Varsinaisilla joukkoistamistyökaluilla niin kanava kuin aika joustaa. Mahdollisuuksia

SAMK:ssa joukkoistamista toteutetaan liiketalouden Digitaliset työvälineet -oppintojaksolla.  Joukkoistamisvälineistä käytössä oli Answergarden, Tricider, Twitter sekä Microsoft Teams. Kaikkiin sovelluksiin oli pääsy opintojakson Moodle-työtilasta.

Joukkoistamisen mahdollisuuksia verkko-opintojaksolla työpajan vetäjien mukaan oli:

  • Sisällöntuotanto (tekstin, kuvien ja esitysten tuottaminen digialustalle).
  • Ideointi (ongelman ratkaisua joukolla, idean kehittelyä esim. Äänestämällä, peukuttamalla, sanapilvien ja miellekarttojen yhteistuotanto sekä ideoiden ja keskustelun jako verkossa.
  • Sisällön luokittelu esim. hashtagein ja avainsanoin, aineistojen järjestämisellä ja linkkilistojen koostamisella/ryhmittelyllä.
  • Kyselyjen toteuttaminen (mielipiteet, asioiden/ideoiden testaus ja äänestäminen).

Mikäli kiinnostuit joukkoistamisesta niin siitä on luettavissa lisää muun muassa JAMK:n verkkolehden artikkelissa “Katso kanssamme tulevaisuuteen – joukkoistettu työelämän osaamistarpeiden ennakointi opetussuunnitelmatyössä“.

Nonstop-opintojaksojen toteuttaminen CampusOnlinessa

CampusOnlinesta löytyy lukuisia non-stop-opintojaksoja, jotka ylittävät perinteiset lukukausirajat ja ovat tarjolla vuoden ympäri. Tässä sessiossa saatiin vastauksia kysymykseen Mitä tällaisten opintojaksojen toteuttaminen käytännöissä vaatii opettajalta?DIAKin Katri Huoviselta ja Tanja Piiroselta, Novian Taina Sjöholmilta sekä OAMKin Leena Paasolta.

Vaatii paljon. Oppimisprosessin suunnittelu pitää hoitaa hyvin tarkkaan ja huolella, ja silti tyypillisesti joku yllätys matkan varrelta tupsahtaa eteen. Nonstop-toteutus ymmärretään niin eri AMK:ssa kuin jokaisen opettajien kesken eri tavalla.

Rajoituksia koetaan tulevan muun muassa järjestelmien taholta kuin henkilökunnan resurssointien ja vapaajaksojen/vuosilomien kautta. Perussuositus esittelijöiden mukaan on, että opintojakso suoritetaan 3 kk:n kuluessa aloitusajankohdasta. Toteutus ei ole loputtomiin suoritettavissa.

Nonstop-kursseilla pedagogiset ja muut ratkaisut on suunniteltava mielekkäiksi niin, että ei ylityöllistä itseään opettajan, eikä myöskään osallistujia. Opiskelijoiden sitouttaminen opiskeluun on koettu myös haastavaksi. Henkilökohtainen palaute – vaikka harvakseltaan – on tärkeää, se sitouttaa.

Oppimisanalytiikasta toivotaan apuja ja oman kalenterin ylläpito on oltava ajantasalla (esim. tehtävien tarkistukset ja arvioinnit). Hyvät itsensä johtamisen taidot auttaa niin organisoinnissa kuin ajoituksessa pysymisessä. Excelin käyttö on koettu prosessin hallinnassa hyväksi työkaluksi.

Nonstop-opintojaksoilla ei juurikaan ole ryhmätyöskentelyä eikä vuorovaikutusta. Niiden toteutus vie opettajan resursseja liiaksi, joten niiden käytöstä usein luovutaan. Arviointi on tyypillisesti hyväksytty/hylätty. Opiskelijat kyllä toivovat numeroarviointia, joka puolestaan työllistää opettajaa.

Haasteiksi on koettu oman organisaation ymmärtämättömyys siitä, mitä nonstop-opintojakson toteutus vaatii ja yleensäkin mitä nonstop tarkoittaa. Myös opiskelijoiden puutteelliset verkko-opiskeluvalmiudet koetaan työllistäväksi. Sähköisiä oppimateriaaleja ei ole kaikille saatavilla (esim. lisenssimaksuista johtuen) ja yhdeksi isoksi ongelmaksi muodostuvat kesäjaksojen ”verkkototeutusshoppailijat”.

Aiheesta enemmän esitysmateriaalissa.

Oppimisanalytiikan perusteet – cMOOC:n rakentaminen ja sen analytiikka

Kuinka ensimmäinen suomenkielinen oppimisanalytiikan cMOOC rakentui ja millaisen vastaanoton se sai?

Ensimmäinen cMOOC oppimisanalytiikasta rakennettiin yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Toteutus rakennettiin hajautetusti niin, että kukin toimija otti oman osion cMOOC:sta vastuulleen. Lopullinen muotoilu tehtiin yhdessä. Työskentelyssä ja pedagogisessa muotoilussa yhteisön luoma tiimituki oli suuressa roolissa.

Kuva: Oppimisanalytiikan cMOOC, eAMK-hankkeen aikana rakennettu. Lähde eAMK-hanke.

cMOOC toteutettiin vuoden 2019 aikana. Osallistujille ei asetettu lähtövaatimuksia. cMOOC sisälsi kaksi webinaaria ja kaksi reaaliaikaista ohjausta. Tavoitteena oli jaettu asiantuntijuus, mikä konkretisoitui muodostetussa Oppimisanalytiikan LinkedIN ryhmässä. cMOOC:n aikana havaittiin, että oppimisanalytiikan perusteille on tarve!

Mikäli haluat tutustua ja osallistua cMOOC:iin, löydät tietoja eAMK:n sivuilta. Jatkossa cMOOC on itsenäisesti suoritettavissa, oman tahdin mukaisesti.

Verkko-opetuksen menetelmäkorttigalleria

Menetelmäkortit – työpajan toteuttajien kuvaamana (Jaana Kullaslahti, HAMK ja Merja Alanko-Turunen, Haga-HeliaAMK) – auttavat suunnittelemaan opetusta, joka perustuu:

  • aktiiviseen tiedonrakenteluun kannustaviin tehtäviin
  • motivaatiota tukevaan vuorovaikutukseen ja tehtäviin
  • tarkkaavaisuutta ylläpitävään palasteluun ja vaihteluuun
  • tietoisen ajattelun mahdollistavaan turvallisuuden kokemukseen.

Työpajassa luonnosteltiin menetelmäkortteja Padlet-alustalle ja käytiin keskustelua pajan annista vertaisten kanssa. Tällainen pienryhmätyöskentely oli tervetullutta vaihtelua melko passiiviseen seminaariesitysten kuunteluun.

Työpajan esitysaineistossa lisää aiheesta.

Lisätietoja eAMK-hankkeesta löydät eAMK – valitse – opi – erikoistu -sivuilta ja esitysmateriaalit seminaariohjelman sivulta.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *