Aihearkisto: Pedagogiikka

Yhdessä huipulle -seminaarissa yhdessä

eAMK-hankkeen Yhdessä huipulle -päätösseminaari järjestettiin viikolla 3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kampuksilla (Rajakatu ja Lutakko), kolla oli toista sataa eamkilaista. Karelia on ollut aktiivisena toimijana erityisesti hankeen teemassa 3. Seminaari ryöpsähti käyntiin JAMK:n digikeskukseen tutustumisella.

KUVA: Digikeskusemäntä verkkopedagogi Mari Varonen, JAMK

KUVA: Digikeskuksen Toberoom White -tila sai karelialaisten kasvot hymyyn

Seminaaripäivien aikana jaettiin hyviä käytänteitä ja tuloksia niin avajaisissa kuin teemasessioissa. Tässä meidän poimintamme seminaarin annista:

Joukkoistamalla sisältöä ja vuorovaikutusta

Tästä aiheesta teemaan osallistujille kertoivat kokemuksia Anne Hakala, JAMK & Heidi Varpelaide, SAMK. Kun ryhdyt joukkoistamaan niin lähde liikkeelle kysymyksillä Mitä haluat selvittää? Mikä on kysymyksesi? Mitä välinettä käytät?

Kuva: Minkälaista osaamista amk-tutkinnon suorittanut tarvitsee 2025?

Joukkoistamista erilaisissa opetustilanteissa ovat muun muassa:

  • Luokkahuoneissa, jossa niin kanava kuin aika on rajattu, toteutetut keskustelut, viittaaminen ja äänestäminen.
  • Verkkoluennoilla tai webinaareissa toteutetut viittaukset, äänestykset ja chat-työskentely. Usein verkossa aika on rajattu, mutta kanava antaa joustoa enemmän, kuin luokkahuone.
  • Monipuolisempaa joukkoistamista on mahdollista toteuttaa verkkoalustalla esimerkiksi yhteisellä sisällöntuotannolla. Verkkoalustalla kanava on rajattu, mutta aika joustava.
  • Varsinaisilla joukkoistamistyökaluilla niin kanava kuin aika joustaa. Mahdollisuuksia

SAMK:ssa joukkoistamista toteutetaan liiketalouden Digitaliset työvälineet -oppintojaksolla.  Joukkoistamisvälineistä käytössä oli Answergarden, Tricider, Twitter sekä Microsoft Teams. Kaikkiin sovelluksiin oli pääsy opintojakson Moodle-työtilasta.

Joukkoistamisen mahdollisuuksia verkko-opintojaksolla työpajan vetäjien mukaan oli:

  • Sisällöntuotanto (tekstin, kuvien ja esitysten tuottaminen digialustalle).
  • Ideointi (ongelman ratkaisua joukolla, idean kehittelyä esim. Äänestämällä, peukuttamalla, sanapilvien ja miellekarttojen yhteistuotanto sekä ideoiden ja keskustelun jako verkossa.
  • Sisällön luokittelu esim. hashtagein ja avainsanoin, aineistojen järjestämisellä ja linkkilistojen koostamisella/ryhmittelyllä.
  • Kyselyjen toteuttaminen (mielipiteet, asioiden/ideoiden testaus ja äänestäminen).

Mikäli kiinnostuit joukkoistamisesta niin siitä on luettavissa lisää muun muassa JAMK:n verkkolehden artikkelissa “Katso kanssamme tulevaisuuteen – joukkoistettu työelämän osaamistarpeiden ennakointi opetussuunnitelmatyössä“.

Nonstop-opintojaksojen toteuttaminen CampusOnlinessa

CampusOnlinesta löytyy lukuisia non-stop-opintojaksoja, jotka ylittävät perinteiset lukukausirajat ja ovat tarjolla vuoden ympäri. Tässä sessiossa saatiin vastauksia kysymykseen Mitä tällaisten opintojaksojen toteuttaminen käytännöissä vaatii opettajalta?DIAKin Katri Huoviselta ja Tanja Piiroselta, Novian Taina Sjöholmilta sekä OAMKin Leena Paasolta.

Vaatii paljon. Oppimisprosessin suunnittelu pitää hoitaa hyvin tarkkaan ja huolella, ja silti tyypillisesti joku yllätys matkan varrelta tupsahtaa eteen. Nonstop-toteutus ymmärretään niin eri AMK:ssa kuin jokaisen opettajien kesken eri tavalla.

Rajoituksia koetaan tulevan muun muassa järjestelmien taholta kuin henkilökunnan resurssointien ja vapaajaksojen/vuosilomien kautta. Perussuositus esittelijöiden mukaan on, että opintojakso suoritetaan 3 kk:n kuluessa aloitusajankohdasta. Toteutus ei ole loputtomiin suoritettavissa.

Nonstop-kursseilla pedagogiset ja muut ratkaisut on suunniteltava mielekkäiksi niin, että ei ylityöllistä itseään opettajan, eikä myöskään osallistujia. Opiskelijoiden sitouttaminen opiskeluun on koettu myös haastavaksi. Henkilökohtainen palaute – vaikka harvakseltaan – on tärkeää, se sitouttaa.

Oppimisanalytiikasta toivotaan apuja ja oman kalenterin ylläpito on oltava ajantasalla (esim. tehtävien tarkistukset ja arvioinnit). Hyvät itsensä johtamisen taidot auttaa niin organisoinnissa kuin ajoituksessa pysymisessä. Excelin käyttö on koettu prosessin hallinnassa hyväksi työkaluksi.

Nonstop-opintojaksoilla ei juurikaan ole ryhmätyöskentelyä eikä vuorovaikutusta. Niiden toteutus vie opettajan resursseja liiaksi, joten niiden käytöstä usein luovutaan. Arviointi on tyypillisesti hyväksytty/hylätty. Opiskelijat kyllä toivovat numeroarviointia, joka puolestaan työllistää opettajaa.

Haasteiksi on koettu oman organisaation ymmärtämättömyys siitä, mitä nonstop-opintojakson toteutus vaatii ja yleensäkin mitä nonstop tarkoittaa. Myös opiskelijoiden puutteelliset verkko-opiskeluvalmiudet koetaan työllistäväksi. Sähköisiä oppimateriaaleja ei ole kaikille saatavilla (esim. lisenssimaksuista johtuen) ja yhdeksi isoksi ongelmaksi muodostuvat kesäjaksojen ”verkkototeutusshoppailijat”.

Aiheesta enemmän esitysmateriaalissa.

Oppimisanalytiikan perusteet – cMOOC:n rakentaminen ja sen analytiikka

Kuinka ensimmäinen suomenkielinen oppimisanalytiikan cMOOC rakentui ja millaisen vastaanoton se sai?

Ensimmäinen cMOOC oppimisanalytiikasta rakennettiin yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Toteutus rakennettiin hajautetusti niin, että kukin toimija otti oman osion cMOOC:sta vastuulleen. Lopullinen muotoilu tehtiin yhdessä. Työskentelyssä ja pedagogisessa muotoilussa yhteisön luoma tiimituki oli suuressa roolissa.

Kuva: Oppimisanalytiikan cMOOC, eAMK-hankkeen aikana rakennettu. Lähde eAMK-hanke.

cMOOC toteutettiin vuoden 2019 aikana. Osallistujille ei asetettu lähtövaatimuksia. cMOOC sisälsi kaksi webinaaria ja kaksi reaaliaikaista ohjausta. Tavoitteena oli jaettu asiantuntijuus, mikä konkretisoitui muodostetussa Oppimisanalytiikan LinkedIN ryhmässä. cMOOC:n aikana havaittiin, että oppimisanalytiikan perusteille on tarve!

Mikäli haluat tutustua ja osallistua cMOOC:iin, löydät tietoja eAMK:n sivuilta. Jatkossa cMOOC on itsenäisesti suoritettavissa, oman tahdin mukaisesti.

Verkko-opetuksen menetelmäkorttigalleria

Menetelmäkortit – työpajan toteuttajien kuvaamana (Jaana Kullaslahti, HAMK ja Merja Alanko-Turunen, Haga-HeliaAMK) – auttavat suunnittelemaan opetusta, joka perustuu:

  • aktiiviseen tiedonrakenteluun kannustaviin tehtäviin
  • motivaatiota tukevaan vuorovaikutukseen ja tehtäviin
  • tarkkaavaisuutta ylläpitävään palasteluun ja vaihteluuun
  • tietoisen ajattelun mahdollistavaan turvallisuuden kokemukseen.

Työpajassa luonnosteltiin menetelmäkortteja Padlet-alustalle ja käytiin keskustelua pajan annista vertaisten kanssa. Tällainen pienryhmätyöskentely oli tervetullutta vaihtelua melko passiiviseen seminaariesitysten kuunteluun.

Työpajan esitysaineistossa lisää aiheesta.

Lisätietoja eAMK-hankkeesta löydät eAMK – valitse – opi – erikoistu -sivuilta ja esitysmateriaalit seminaariohjelman sivulta.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman kokemuksia

eAMK:n valmennuksien (kevät 2018 ja syksy 2018) tavoitteena on ollut varmistaa CampusOnline -portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Näihin valmennuksiin oli rajoitettu osallistujamäärä, joten kaikki Karelian halukkaat opettajat opintojaksoineen eivät mahtuneet mukaan. Kareliassa kehitettiin oma valmennusohjelma ja sitä on nyt toteutettu kaksi kertaa kevään 2019 aikana. 

Kuva 1. Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman sisältö.

Ennakkotehtävänä osallistujat vastasivat lähtötasotestiin, jolla selvitettiin osallistujan pedagoginen ja ohjaustausta, työkalut joita hän käyttää niin opintojaksojen suunnittelussa kuin toteutuksessa sekä mahdolliset taidot, joita opintojaksolla osallistujalle kehittyy. Testin lopuksi osallistuja kirjasi omat tavoitteet, joihin palasi/palaa niin halutessaan/tarvittaessa pitkin valmennusta ja muuttaa, täydentää tarvittaessa tai vasta myöhemmässä ajankohdassa.

Valmennuksen osiot:

1) Oppimis- ja ohjausprosessi, 2) Oppimistehtävät ja oppimateriaalit ja 3) Arvionti ja hyvä/paha palaute ovat rakenteeltaan samanlaiset: tavoitteet, tehtävät, oppimateriaali ja itsearviointi sekä lisämateriaalit. Tämä ratkaisu tukee eri elementtien, sisältöjen tunnistettavuutta ja kokonaisuus näyttäytyy siten yhtenäisenä. Työtilan visuaaliset elementit tukevat sisältöä.

Valmennuksen päätyttyä osallistuja sai niin halutessaan ja tehtyään (lähtötasotestin, osioiden ja koko valmennuksen itsearvioinnin sekä antanut palautteen) Moodle-padgen (kuva 2) .

Kuva 2. Moodle-padge (osaamismerkki)

 

 

 

 

 

 

 

Työtilan on käynyt läpi vertainen, joka ei itse ole osallistujana valmennuksessa,  eAMK:n laatukriteerityökalulla. Kuva 3 on arvioinnin lopputulos.

Kuva 3. Arviointikriteerien toteutuminen

Vertaisen tekemä laatukriteeriarviointi teki näkyväksi puutteet. Tämän työtilan keskeiset kehittämisen kohteet ovat esteettömyys ja video-/äänitiedostojen sisältöjen tekstitykset. Tehtävänantoihin, niiden ymmärrettävyyteen ja ohjaavaan otteeseen sekä tieto suorittamisen edellyttämästä peruslaitteistosta tai sovelluksista on puutteellista. Nämä kohdat korjataan tai parannetaan syksyn 2019 ja kevään 2020 toteutuksiin.

Esiin nousi myös, että työtila ei vahvista osallistujien kansainvälisyysosaamista eikä mahdollista sidosryhmien osallistumisen. Ei myöskään tue geneeristen taitojen kehittämistä eikä myöskään mahdollista materiaalin tuottamista työtilaan. Nämä eivät ole valmennuksessa merkityksellisiä, mutta mahdollisuutta niiden sisällyttämiseksi ohjelman aineistoihin selvitetään ennen seuraavaa toteutusta. Samoin reagoidaan osallistujien antamiin kehittämishavaintoihin ja ideoihin.

Osallistujien palaute:

Valmennusohjelmaan liittyvät aiheet ja tehtävät olivat ajankohtaisia

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Koen, että valmennusohjelmaan osallistumisesta oli hyötyä omien opintojaksojen työstämisessä verkkoon soveltuviksi

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Olen tyytyväinen valmennusohjelman kokonaisuuteen

  • 100 % oli täysin samaa mieltä.

Miltä osin valmennusohjelman sisältö/toiminnallisuus toteutui hyvin?

  • Ennakkotehtävät ja selkeä kokonaisuus kuhunkin välitapaamiseen / tätä ennen itsenäinen opiskelu ja kokoava palaute sekä asioiden yhdessä läpikäynti kontaktikerroilla. 2 viikon välein sopiva tapaamisväli. Itse voi vaikuttaa siihen, mitä asioita laajasta aineistosta itselleen kokee tarpeelliseksi ja mihin kiinnittää huomiota. Aivan kaikkea ei siis järjestelmällisesti ole pakko “opiskella”, ellei koe juuri siihen hetkeen tarpeelliseksi. Hyvää myös se, että myöhemmin voi aineistoon palata, kun kenties jokin osa-alue johon ei nyt ehtinyt tai kokenut tarpeelliseksi perehtyä, tuleekin mietinnän tai kehittelyn alle kenties jollain toisella opintojaksolla.
  • Mielestäni aiheet, jotka työpajojen teemoiksi on nostettu, ovat ajankohtaiset ja toisaalta hyvin ajattomat – samojen “ongelmien” / haasteiden ja juuri näiden kysymysten kanssa uskoisin että monikin meistä opettajista painii.
  • Valmennusohjelman sisältö oli erittäin runsas ja antoi paljon ideoita omien opintojaksojen suunnitteluun. Tehtävät pakottivat priorisoimaan omaa ajankäyttöä ja miettimään omien kurssien kehitettäviä osa-alueita. Sain monta uutta ideaa, joita en kevään aikana ehdi työstää. Palaan aineistoon viimeistään syksyn alussa, kun opintojaksopaineet helpottavat.
  • Valmennusohjelma toimi hyvänä mallina, miten laadukkaan toteutuksen tulisi toimia ja kun siellä opiskeli itse, näki käytännössä, miten hyvin se toimi. Esim. nyt vasta ymmärsin, miksi on tärkeätä laittaa aikaresurssi näkyviin; se helpottaa oman ajankäytön suunnittelua.
  • Yhdessä kokoontuminen on aina hedelmällistä.
  • Valmennus oli keskusteleva ja osallistujien tarpeista lähtevä. Valmennuksen materiaalit ja Moodle-työtila olivat oikein hyviä ja saivat pohtimaan omaa opintojaksoa ja sen kehittämistä eri näkökulmista kuin aikaisemmin.

Miltä osin valmennusohjelmaa voisi/tulisi kehittää?

  • Valmennusohjelman sisällön omaksuminen olisi vaatinut enemmän aikaa. Jos valmennuskertoja olisi ollut neljän viikon välein, olisi tehtävien tekemisen ja sisältöön tutustumisen voinut pilkkoa pienempiin osiin ja tehdä niitä esimerkiksi kahden viikon välein tai viikoittain. Kaksi viikkoa on lyhyt aika, kun opetukset painaa päälle 🙂
  • Ohjelma voisi kestää vaikka yhden lukukauden, niin opintojakson ehtisi siinä ihan oikeasti toteuttaa. Ajoitus voisi olla niin, että se alkaisi esim. syksyllä, kun opintojaksoja suunnitellaan, niin opintojaksoa voisi kehittää koulutuksen ajan. Mutta ihanaa, että kurssi jää käyttöömme suunnittelun ja opintojojaksojen kehittämisen tueksi. Suuret kiitokset! Tämä opintojakso oli todella hyödyllinen ja pitäisi olla pakollinen kaikille.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Muutos on mahdollisuus (ITK’19)

Tämän vuotisen ITK-konferenssin (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa), jo 30. kerta, teemana on Muutos on mahdollisuus. Luvassa oli esityksiä muun muassa  seuraavista teemoista:

  • Digitaalinen muutos oppimisessa ja opetuksessa
  • Tulevaisuuden koulu ja tulevaisuuden taidot
  • Uudet sähköiset opetus- ja arviointikäytänteet
  • Robotiikka muuttaa yhteiskuntaa ja koulua
  • Miten oppia uusia taitoja muuttuvassa yhteiskunnassa?
  • Digitalisoituva yhteiskunta kohtaa opetuksen
  • Ohjelmoinnin opetus ja algoritminen ajattelu
  • Ilmiöpohjainen oppiminen – oppimisen muutos
  • Internet of Things ja sensorit opetuksessa ja oppimisessa.
Konferenssipaikka

Kuva 1: Konferenssipaikka.

Avajaisten puheenvuorot

Kohti osaamisen aikaa” teemasta puhui Sitran Tapio Huttula, vanhempi neuvontantaja. Sitran roolina on toimia riippumattomana sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan mahdollistamiseksi. Isona viestinä Sitra näkee ajattelun ja toimintakulttuurin muutoksen olevan keskeistä puhuttaessa elinikäisestä oppimisesta. Koulutusorganisaation on tunnistettava mitä elinikäinen oppiminen tarkoittaa, mitä muutosmatka merkitsee, jolle on uskallettava lähteä. Huttula esitteli juuri valmistuneen 3-vuotisen suunnitelman siitä miten Suomessa toteutetaan uudella tavalla elinikäistä oppimista.

Työn tulevaisuus ja tulevaisuuden työ” aihetta avasi Vincit Oyj:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen. Hän kertoi, miten on mahdollista suunnata voimavarat itseohjautuvuuden yhteisöohjautuvuuteen. Esitysmateriaalista poimittuna “Vincitin henkilöstöjohtamisen mallin palvelee nykyajan asiantuntijaorganisaation tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö- ja työhyvinvointitekopalkintojen lisäksi Vincitin meriittilistaa komistavat Suomen parhaan työpaikan tittelit vuosilta 2014–2016 sekä kärkisija Euroopan parhaana työpaikkana 2016.

Pystinen totesi, että johtamismallien tulee tukea muutoksen mahdollisuutta. Monimuotoisuuden ja yksilöllisen suoriutumisen kasvu ei onnistu jos johto ”arvailee” mikä toimii. Se onnistuu jos aidosti muutetaan sisäiset prosessit ja organisaation osaamisen hyödyntäminen on onnistumisen avainasia. Vincit kehitti ”sisäisen palveluverkkokaupan”. Sillä se varmistaa yksilöllinen palvelu ⇒ osaamisen jakaminen. Osaamisen, yhteisöllisyyden ja luovuuden hyödyntäminen. Vincitin johtaminen on muokattu palvelukokonaisuuksiksi, joista suosituimpia ovat: pukumieslounas, verkostokartoitus, mentorointi sisältä/ulkoa, myynnin havainnointi, Vinsitin tulevaisuus, talousluvut tutuiksi, liiskaa huhu, onnistumiskeskustelu, kahvihetki designerin kanssa, Jukan herskalaislounas, lounaslotto sekä erilaiset harrastusaiheet (suunnistus, uinti, laulu, juoksu, luistelu).

Datan hyödyntäminen sisäisten palvelujen käytöstä on erittäin tärkeää. Yhden tähden (*) palvelu on hukkapalvelu. Pitää tunnistaa mitä palveluja tarvitaan, tulevaisuuden analysointi on keskeistä. Mitä taitoja mm. opettaja tarvitsee ja miten/millaisia palveluja he tarvitsevat? Opettajien palvelutarpeiden selvitys on oltava jatkuvaa. Ei kertaluonteista. On tiedettävä kuka tuottaa kenellekin palveluja ja tuotettuja palveluja tulee pystyä hyödyntämään itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Kysymys kuuluukin, että nähdäänkö me aidosti (ei arvailla, luulla) mitä palveluja tarvitaan. Tukevatko organisaation käytössä olevat mallit tulevaisuuden työtä?

Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin” aiheesta puolestaan haasteli Helsingin kaupungilta ICT-hankepäällikkö Pasi Silander. Hän totesi, että digitaalisaatiosta puhuttaessa pitää puhua toiminnan muutoksesta, ei teknologiasta ei välineistä. Digitalisaatio on älyä!! Ei pidä jumittautua tvt-tasolle (tieto- ja viestintätekniikka). Esitysmateriaalista poimittuna “Oikein käytettynä oppimisanalytiikka helpottaa opettajan työtä ja tuo opettajalle aivan uuden työkalupakin oppimisprosessin ohjaukseen ja oppimisen yksilölliseen tukemiseen. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen parhaimmillaan johtaa ydinprosessien muutokseen sekä toimintakulttuurin muutokseen koulutusorganisaatioissa. Oppimisanalytiikka on koulutuksen ja opetuksen digitalisaation ydin.”

Kareliasta tämän vuotisilla ITK:lla oli kolme esitystä

Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa – PLD

Karelian ensimmäinen esitys “Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa” veti runsaasti yleisöä. Erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedagogi Maarit Ignatius esittelivät tässä foorumiesityksessä kaikki ne tulokset, jotka oli esitykseen mennessä kokeiluna mukautetusta opiskelun suunnittelusta (PLD) saatu.

Esitysyleisöä

Kuva 2: Esityksen yleisöä.

Verkossa opiskelu on parhaimmillaan monipuolinen ja yksilöllinen oppimiskokemus. Karelian verkko-oppimisympäristön (Moodle) sisältämää teknologiaa (PLD – Personalized Learning Designer) hyödyntävä oppimisprosessin toteutus koostuu henkilökohtaisista ja yhteisistä palautteista, monipuolisista tehtävistä sekä yksilöidyistä oppimispoluista. Suunnitellun oppimisprosessin eteneminen ei kuitenkaan kuormita opettajaa liiallisesti vaan hän pystyy keskittymään ohjauksen ja tuen antamiseen.

PLD-teknologialla ohjataan oppimisprosessia ja opiskelijan etenemistä Moodlessa. Sen avulla tunnistetaan opiskelijan osaamistaso ja suunnataan tehtäviä, materiaaleja, testejä, itse- ja vertaisarviointeja sekä vuorovaikutusta hänelle. Opettaja voi suunnitella PLD:n avulla opintojakson kriittisiin pisteisiin oppimista aktivoivia sääntöjä. Esimerkiksi palautuksen unohtaneelle opiskelijalle lähtee automaattisesti aktivoiva huomautusviesti.

Opettajan ammattiaidon ja kokemuksen avulla hän tietää, mitkä kohdat opinnoissa ovat opiskelijalle haastavia tai oman osaamisen kehittymisen havainnoimisen solmukohta. Tämän tiedon avulla opettaja voi PLD-teknologiaa hyödyntäen rakentaa opintojaksolleen ne pisteet, joihin varataan ohjausta sekä oppimista aktivoivia ja eteenpäin ohjaavia sääntöjä. Jokaisen säännön käynnistää tapahtuma, ehto tai toiminto. Yhdistelemällä erilaisia tapahtumia, ehtoja sekä toimintoja voidaan luoda lähes rajattomasti erilaisia sääntöjä.

Esitysmateriaali: Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa – PLD.

Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetustyössä

Toinen esityksemme oli lehtorien Mikko Hyttisen ja Olli Hatakan “Hologrammiteknologian mahdollisuuksista opetustyössä“. Tämä esitys veti myös runsaasti kuulijoita. Opetusteknologia saa yhä moniulotteisempia muotoja tietoteknologioiden ja erilaisten representatiivisten menetelmien kehittymisen myötä. Tähän foorumiesitykseen Mikko ja Olli olivat valinneet hologrammiteknologian opetuskäyttöön perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa.

Mahdollisuudet/haasteet

Kuva 3: Hologrammitekniikkan mahdollisuudet ja haasteet

Holografiaperusteinen kuvantaminen mahdollistaa kokemuspohjaisen konstruktivistislähtöisen pedagogiikan soveltamisen, jossa merkitysten luominen, jaetut ja yksilölliset kognitiiviset tulkinnat mahdollistuvat uudella tavalla (Kolb 1974; Piaget 1970). Holografiateknologia yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen tehostaa mahdollisuuksia myös tutkivan oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) toteuttamiseen, erityisesti monimutkaisten ilmiö- ja käsitekokonaisuuksien suhteen. Tekniikka tukee tiedon esittämisen monimuotoisuutta oppimisessa (Cognitive Flexibility Theory (Spiro 1988)).

Esitysmateriaali: Hologrammiteknologian mahdollisuudet opetustyössä.

Opettaja selviytyy digitaalisuuden muutospyörteessä

Tämä Karelian kolmas foorumiesitys jatkoi yleisömenestystä. Esitys oli lehtori Tarmo Alastalon ja monimuotopedagogin Maarit Ignatiuksen tarina pitkäkestoisen ja tuetun osaamisen kehittämisen tuloksellisuudesta. Esitys kuvasi sitä, miten opettaja selviytyy digitaalisuuden muutospyörteessä.

SAMR-malli

Kuva 4: SAMR-malli by Puentedura, R.R. 2018.

Esitys antoi kuulijoille vastuksia kysymyksiin: Miten työtapojen muutosta ja muuttuvaa opettajuutta on tuettu organisaation taholta? Miten opintojaksoja on suunniteltu pedagogisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Esiintyjinä Tarmo ja Maarit väittivät, että hallittu kehittämisprosessi tuo tuloksia, joita organisaation strategiaan on kirjattu. Se vaatii resursseja niin opetushenkilöstölle kuin tukiplalveluihin.

Opettajuuden muutoksen ja digipedagogisen kehittämisen työkaluna on käytetty Puenteduran SAMR-mallia. Tässä mallissa teknologiaa hyödynnetään opettamisessa ja oppimisen ohjaamisessa neljällä eri tasolla: Substitution, Augmentation, Modification ja Redefinition. Esityksessä kerrottiin, mitä eri tasojen parannukset ja muutokset ovat käytännössä, miten ne on toteutettu ja mitä niistä on opittu.

Opettajan digipedagoginen osaaminen on kasvanut ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat parantuneet. Prosessin aikainen pedagoginen tuki on rohkaissut opettajaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehitysmahdollisuuksiaan niin pedagogisissa kuin teknologisissa asioissa. Ilman tällaista sitoutumista ja tavoitteellista kehittämistä ei opettajan digipedagoginen osaaminen olisi kehittynyt siinä määrin, mitä se nyt on kehittynyt. Eikä opiskelijoilla olisi niin joustavaa, yksilöllistä oppimisprosessin etenemismahdollisuutta. Tämä todennettiin esityksessä saatujen palautteiden kautta. Palautetta on kerätty toteutus toteutukselta systemaattisesti ja siihen on joka kierroksella reagoitu.

Esitysmateriaali: Opettajuus digitaalisuuden muutospyörteissä.

Lisää ITK:sta:

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija ja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

Opettajien digimoduuli

Digiosaamista oppimismoduulilla SoTeKu-alan opettajille ja opettajaopiskelijoille
Suunnittelija Juha Pajari ja yliopiston lehtori Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto

Kuva 1. Projektin kuvaus.

TerOpe-hanke: Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja SoTeKu-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen osoitteessa https://teropehanke.wordpress.com/. Käy halutessasi tutustumassa hankkeen tavoitteisiin.

Opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalainen viitekehys 

  • Terveys- ja sosiaalialan työ- ja koulutuskentällä digitaalisuus on yhä näkyvämpi osa jokapäiväistä arkea.
  • Kuinka digitaalisuuden kelkassa pysyisi mukana?
  • Moduuli on Moodlessa oleva verkko-opintojakso, joka tukee ja kehittää osallistujan digiosaamista.
  • Osaa hyödyntää digitaalista teknologiaa omassa ammatillisessa toiminnassaan.
  • Pohjana opettajan digikompetenssien osa-alueet (EU komissio, DigiCompEdu).

Kuva 2. Kompotenssit. Lähde: DigCompEdu. Redecker, C. ja Punie, Y. 2017. JRC Science for Policy Report. European Commission. Sivu 8.

Kompetenssit

Oppimateriaali

Soveltuu itseopiskeluun ja perustuu kompetensseihin

  • rakennettu osioittain
  • materiaalit tuotettu eri alustoille eri muodoissa
  • teksti, ääni, kuvat, videot, linkit
  • perustuu 22 kompetenssiin
  • Moodle, MS Teams, Padlet, Prezi, Sway, Canva, PowerPoint, HSP.

Pilotin tekninen toteutus

  • itseopiskelu verkko-oppimisympäristössä
  • laajuus 2 op
  • 6 viikon jakso
  • UEF Moodle (hankkeen)
  • Haka-tunnukset
  • mahdollisesti jatkossa pilvi-ympäristö.

Esimerkki digimoduulin rakenteesta

Kuva 3. Digimoduulin rakenne.

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin suunnittelija Juha Pajarin ja yliopistonlehtori Terhi Saarasen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Materiaalituotantotyökaluista:

Kirjoittajat Minna Rokkila, erikoissuunnittelija ja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija 

Opiskelijan oppimisen tukeminen vertaisarvioinnin avulla

Mitä  vertaisarvoinnilla tarkoitetaan?

Vertaisarviointi voi kohdistua tiedon arviointiin, minkälaista tietoa tarkastellaan ja/tai erilaisiin taitojen arviointiin. Opiskelijoilla tulee olla selkeät ohjeet ja keskeiset kriteerit vertaisarvioinnin toteutukseen.

Vertaisarvioinnin muodot

Kuva 1. Vertaisarvioinnin muodot. Lähde: Postareffin esitysmateriaali.

Miten vertaisarviointi sopii opetus-oppimisprosessin kokonaisuuteen?

Kuva 2. Opetuksen linjakkuus (L. Postareffin 2018)..

Arviointikulttuuri tukee oppimista

Opiskelijoiden osallistaminen arviointiin auttaa motivointiin ja parantamiseen sekä suuntaamaan opiskelua siihen, missä tarvitaan kehittymistä. Arvioinnin avulla opiskelijaa ohjataan olemaan aktiivinen koko opiskeluprosessin ajan.

Kestävä arviointi

Kestävän arvioinnin tavoitteena vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen taitoihin ja antaa palautetta itseohjautuvan oppimisen tueksi. Keskeistä on oman osaamisen kehittyminen. Arvioinnin tulisi tukea opiskelijan nykyistä oppimista, mutta myös valmiuksia oppia läpi elämän. Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisen säätelytaitoja. Kestävä arviointi auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat heikkoudet ja vahvuudet, jotta elinikäinen oppiminen mahdollistuu.

Kuva 3. Arvioinnin eri muodot (L. Postareffin 2018).

Vertaisarvioinnin tavoitteet

Kuva 4. Vertaisarvionnin tavoitteet (L. Postareffin 2018).

Yhdenmukaisuus varmistuu kriteerien käytöllä. Kattavuudella tarkoitetaan, että palaute tulee useammalta kuin yhdeltä.

Arvioinnin luotettavuus = luotettava ja oikeudenmukainen arvionti

  • Mitä arvioidaan = Validiteetti
  • MIten arvioidaan = Reliabiliteetti. Miten tarkasti ja miten johdonmukaisesti arvioidaan. Selkeät arviontikriteerit näkyviin.

Tekstin ja kuvien lähde: Turun yliopiston korkeakoulupedagogiikan apulaisprofessori Liisa Postareffin esitysmateriaali ja webinaariesitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheesta, videot:

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerateknologian avulla

360°-videon väitetään sopivan hyvin informaation välittämiseen. 360-videon kokemuksia jakoivat lehtorit Mikko Hyttinen (kuvassa selin) ja Olli Hatakka Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Lehtorien kokeilun tarkoitus oli selvittää teknologian käyttöön liittyvät pedagogiset mahdollisuudet ja haasteet. Kokeilun lähtökohdat:

  • 360-kamera
  • YouTube
  • Moodle
  • osa opiskelijoista luokassa
  • osa opiskelijoista etänä
  • luento ja harjoitukset.

Teknologia: Samsung Gear 360, 360°-video ja 4K Full HD tarkkuus.

Mitä opittiin?

  • käyttö varsin helppoa, mutta assistentti tulisi hyvä
  • etukäteisvalmistelut ja suunnittelu tulee tehdä huolella
  • esitysmateriaalin esittämiseen olisi hyvä olla erillinen applikaatio
  • harjoituksista perusteelliset ohjeet opiskelijoille
  • ryhmätyöskentelyn toteutus esim. Collaborate virtuaalista luokkahuonetta käyttäen
  • opiskelijat olivat tyytyväisiä
  • mahdollistaa uudenlaisen pedagogisten käytäntöjen kehittämisen esim. oppimisympäristöön ja osallistujien havainnointiin liittyvät seikat.

Nämä lehtorit suosittavat 360-kamerateknologian käyttöä opetuksessa.

Tekstin lähde: lehtorien (Hatakka ja Hyttinen) esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan “Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, “kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

“Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija