Aihearkisto: Pedagogiikka

360-videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa

Esittelimme ITK2018-konferenssissa kokemuksiamme 360-videoteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Tämä konferenssi on hyvä paikka, tilaisuus esitellä opetuskäyttöön liittyvää teknologiaa ja samalla seurata, kuulla muiden teknologiakokeiluja.

Kuva 1. Keväistä maisemaa ITK 2018 –konferenssista Hämeenlinnan Aulangolta.

Alkukeväällä 2018 kokeilimme opetuksen virtualisointia ja sen välittämistä verkkoon opiskelijoille 360-kameran avulla. Kohderyhmämme oli liiketalouden ja international business opiskelijat. Osa opiskelijoista seurasi opetusta verkossa ja loput olivat perinteisesti paikan päällä luokassa. 360-video välitettiin YouTuben kautta opiskelijoille ja linkin he saivat oppimisympäristömme (Moodlerooms) kautta. Lisäksi 360-video oli upotettu suoraan Moodleroomsiin, opintojaksolle, josta opetusta pystyi myös seuraamaan.

Keräsimme kokeiluista palautetta opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi havainnoimme opettajan näkökulmasta kokeiluun liittyviä seikkoja. Erityisesti meitä kiinnosti didaktiset ja pedagogiset haasteet sekä mahdollisuudet, joita tämän teknologian käyttöön opetuksessa liittyy. Näitä tuloksia esittelimme omassa foorumiesityksessämme. Tarkempia tuloksia tullaan esittelemään loppuvuodesta 2018 julkaistavassa artikkelissa sekä Karelian Digisessä iltapäivässä 9.10. toisin sanoen digimessuilla. Lue lisää lopussa olevasta abstraktista.

Pidimme myös toisen esityksen konferenssissa järjestetyssä tutkijatapaamisessa. Tässä tapaamisessa esittelimme saamiamme tuloksia tutkimuksellisesti  eri näkökulmista. Molemmat esitykset onnistuivat hyvin ja herättivät paljon kiinnostusta aiheeseen. Esityksemme lopuksi saimme ITK-perinteisiin kuuluen hatut.

Kuva 2 ja 3. Esiintyjät hatut päässä esityksen jälkeen.

ABSTRAKTI

“Yleistä

Opetusteknologia kehittyy valtavin harppauksin yhä kiihtyvällä tahdilla. Erityisen kiinnostavaa juuri tällä hetkellä on erilaisten oppimisympäristöjen virtualisoiminen, joko osittain tai kokonaan. Virtualisointiin voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja menetelmiä, kuten erilaisia kuvantamisen ja sosiaalisen median työkaluja, jotka auttavat opiskelijoita oman oppimisensa edistämisessä ja reflektoinnissa. Tällainen oppimista fasilitoiva teknologinen ympäristö voi pedagogisesti hyvin suunniteltuna tuottaa merkityksellistä oppimista ja aitoa ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä. Erilaiset teknologiset ratkaisut lisäävät ja tarjoavat syventäviä näkökulmia sekä vahvempaa kokemuksellisuutta. Myös etä- ja virtuaalioppimisen oppimismotivaatio voi parantua. Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet 360-kamerateknologiaan perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Tämä teknologia antaa mahdollisuuden toteuttaa konstruktivistislähtöistä pedagogiikkaa, jossa merkitysten luominen, episteemisiä kognitiivisia ristiriitoja ratkaistaessa, nousee keskeiseen asemaan (ks. Esim. Kolb, D., 1974, Piaget, J., 1970). Toisaalta edellytykset tutkivan oppimisen (ks esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L., 2004) mukaiseen toteutukseen paranevat.

Opetusteknologiakokeilu

Kohderyhmänä toimivat Karelia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja sen avulla selvitetään 360-kamerateknologian käyttökelpoisuutta asynkronisessa ja synkronisessa oppimis- ja opetusvuorovaikutuksessa (ks. esim. Dillenbourg, P. (1999). Opiskelijamäärä on noin 80. Kokeilussa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus liittyä mobiililaitteella (esim. puhelin tai tabletti) opetukseen, joka on toteutettu virtuaalisen 360-kamerateknologian avulla. Keskeiset kiinnostuksen kohteet liittyvät tämän teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä pedagogisten mallien, että didaktisten käytäntöjen näkökulmista. Samalla pyrimme kuvaamaan teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita.

Teknologiakokeilun menetelmämallina käytämme sovelletusti ADDIE Instructional System Design –mallia (ks. Branson, R. K, et al. 1975). Oppimistulosten tarkastelun painopiste on opiskelijoiden mahdollisuudessa käydä aidompia merkityskeskusteluja (Vygotsky, 1978) opittavan aiheen sisältöön liittyen.

Kokeilun tavoitteena on luoda oppimis- ja opetusjärjestelyjen osalta helppokäyttöinen tapa hyödyntää 360-kamerateknologiaa etä- ja virtuaaliopetuksessa. Oppimisteoreettisesti perusteltu oppijan aktiivisia toimia edellyttävä etäliittyminen oppimistilanteisiin, tarjoaa staattista kamerakuvaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oppimistilanteita erilaisten pedagogisten mallien mukaisesti.

Tässä esityksessä käymme läpi kokeilun aikana, ITK-2018 mennessä, saadut tulokset, sekä esittelemme opetusteknologiakokeilun aikana tuotettua materiaalia, ja pohdimme tämän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia laaja-alaisesti konstruktivistisen oppimisteoreettisen näkökulman kautta.”

Kirjoittajat lehtori Mikko Hyttinen ja päätoiminen tuntiopettaja Olli Hatakka

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 2

Kysymykseen “Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Aiheen osa 1 on omassa blogimerkinnässä.

Learning Design – Oppimisen suunnittelu

Jokaisen oppimistehtävän suunnittelu on yksi osa laajempaa oppimisen suunnittelua. Taustalla on aina oppimistavoitteet, osaaminen ja oppimistulokset. Ne määrittävät oppimisen suunnittelua oppimisympäristöön ja käyttöön valittavia oppimisaktiviteetteja. Nykykäsityksen mukaan keskiössä tulee olla käyttäjäkokemus, jota luodaan/synnytetään oppimistehtävillä. Näin toteutettu oppimisen suunnittelu antaa vastaukset kysymyksiin: Miten opitaan? Miten viestitään? Miten selostetaan? Miten ohjeistetaan? sekä Miten osallistuja osallistuu, toimii digitaalisissa ympäristöissä?

Mikä on oppimistehtävän tehtävä?

Oppimistehtävällä on monta eri tehtävää eri prosesseissa. Niillä orientoidaan, suunnataan, ohjataan oppimaan, ohjataan opiskelemaan, ohjataan kehittämään taitoja, luodaan käyttäjäkokemusta, perehdytetään, koulutetaan, kuljetetaan, ohjataan, osallistetaan, fasilitoidaan jne. Verbit, teonsanat ovat välineitä tehtävänantoon.

Käyttäjäkokemuksen luominen on: inspiroimista, innoittamista, oivaltamaan ohjaamista, kiinnostuksen herättämistä, kiinnostuksen ylläpitämistä, ilmapiirin luomista, vaikutelman rakentamista, pedagogiikan suunnittelua, oppimisen johtamista jne.

Käyttäjokokemuksen arvionti on laadun kehittämistä, palautteen saamista, toiminnan tarkastelua, käyttäjälähtöistä ajattelua. Tähän arviointiin pitää rohkaistua, uskaltautua ja  arviontia tulee osata tehdä, jotta toteutuksesta toteutukseen on mahdollista oppia. Vain arvioinnin kautta laatu kehittyy monilla tasoilla.

Oppimistehtävän suunnittelun lähtökohdat

Jokainen joutuu pohtimaan omat lähtökohdat (kuva 1) toistuvasti, jokaisessa oppimistehtävissä:

  • Minkälaista oppimista tavoitellaan?
  • Mitä opiskelijan on tarkoitus oppia?
  • Mihin oppimisella pyritään?

Kuva 1. Oppimistehtävän lähtökohdat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Pyrkimys voi olla kyky: tehdä jotain, oppia ja hallita informaatiota, ajatella, osallistua työkulttuuriin jne. Oppimistehtävään tulee aina sisällyttää myös oppimisen metaforia: tiedon muistamista ja mieleenpalauttamista, työ- ja opiskelukulttuuriin osallistumista sekä tiedon rakentamista ja luomista.

Suunnittelun ja arvioinnin välineitä

Hyödynnä oppimistehtävän suunnittelussa 1. havaitsemisen, 2. tulkitsemisen ja 3. tiedonprosessoinnin tasoja (kuva 2). Ensimmäisellä tasolla oppiminen on pinnallisella tasolla. Toisella tasolla opiskelija kykenee jo tuottamaan omia tulkintoja sekä syventämään oppimistaan. Oppimistehtävän tiedonprosessointitasolla, ylin taso, antaa laajalti mahdollisuuksia syventää oppimista. Eri tasojen verbien käyttö rikastuttaa oppimistehtäviä ja lisää variaatioita. Verbeillä ohjaaminen, suuntaaminen tekemään tekoja osallistetaan ja mahdollistetaan myös oppimistehtävien arvioinnin.

Kuva 2. Oppimistehtävän suunnittelun työkalu, tasot. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävien suunnittelussa on tärkeää löytää omat perusperiaatteet, jotka vievät opiskelijaa kohti tavoitetta (kuva 3). Kohti lupausta, jonka olet antanut. Jokaisen opettajan tulee mallintaa omaa tekemistään ja havaita oman toiminnan nykyiset mallit sekä havaita mitä voisi tehdä eritavalla, jotta oppimistehtävien laatu paranee. Varmista oppimistehtävän suunnittelussa vähintään kuvan 3 osien mukana olo.

Kuva 3. Oppimistehtävän suunnittelussa huomioitavat asiat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävän otsikko on merkityksellinen. Sen tulisi jo itsessään sysätä opiskelijan ajatukset liikkeelle, aktivoida tehtävän tekoon eikä passivoida. Otsikko luo vaikutelma sekä aktiivisuuden/passiivisuuden suhdetta. Otsikko voi olla avoin kysymys, suljettu kysymys, väittämä, yhdistelmä jne. Oppimisen kiinnostuksen ja sen ylläpidon näkökulmasta tavoitteella johon pyritään aktivoi myös opiskelijaa. Aika määrittää osaltaan opiskelijalle oppimistehtävän vaatimustasoa. Vaiheistus on asian hahmottamistamista ja ymmärtämistä eri osina, etenemisen prosessi. Opiskelijan tulee nähdä ja tietää kaiken aikaa, kuka, missä vaiheissa ja miten oppimistehtävä arvioidaan. Työskentely ja se ohjeistaminen, tehtäväksianto sekä välineet  vaikuttavat oppimiseen. Digitaalinen osallistaminen sisältyy työskentelyyn ja välineisiin. Eri mediaisten aineistojen ja syntyvien tuotosten huomiontia ei saa unohtaa. Ohjauksen huomioiminen on elementti, joka pitää kasassa oppimistehtävän ainekset.

Miten oppimistehtävä näyttäytyy opiskelijalle?

Oppimistehtävän hamottaminen, näkymän luominen oppimisympäristössä on tärkeää. Oppimitehtävällä on kuvaava otsikko ja siihen on sisällytetty lyhyt työskentelyohje, intro. Aineisto toimivat mediaattoreina. Niitä ei voi erottaa oppimistehtävästä. Niiden välillä välittyy tietoa ja taitoja. Aineistoa tulee käyttää monipuolisesti.

Rakenna oppimitehtävään läsnäolosi. Hyödynnä mediaelementtejä mm. äänitä tehtävävänannot, tekstit. Mahdollista tekstien kuunteleminen ei vain yksikanavaisesti, lukemalla. Monimediainen oppimistehtävän hahmottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa: ääni, teksti, video ja visualisointi. Muun muassa tiedon ja tuotoksen visualisointi, videointi,  kuvittaminen osana/rinnalla oppimistehtävän tekstin mahdollistaa useiden aistien käytön ja niillä on iso merkitys oppimiseen.

Kuva 4. Oppimistehtävän hahmottaminen opiskelijalle. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Ydinkysymys oppimistehtävien laadinnassa on Miten saan opiskelijan oppimaan? Oppimistehtävä sisältää aina yksityiskohtaiset työskentelyohjeet opiskelijalle. Ohjeilla hänet ohjeistetaan työskentelyyn, dokumentoimaan ja ennen kaikkea oppimaan. Ohjeissa kuvataan juuri tämän tehtävän tiedollinen ja/tai taidollinen tavoite sekä arviointi.

Oppimistehtävät ovat opettajan menetelmällinen keino opiskelijan oppimisessa. Niillä opettaja vaikuttaa ja ohjaa. Oppimistehtävät ovat keino saada opiskelija oppimaan pedagogisesti mielekkäästi ja mietitysti opittava asia/asiat. Oppimitehtävään siis rakennetaan sisälle uuden oppimisen toiminta. 

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta myös aiemmassa  DigIT!-blogin merkinnässä (osa 1) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 1

Kysymykseen “Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Mikäli oppimisen avaruudesta (kuva 1) poistetaan keskeiset osat: oppimistehtävät ja työskentelyohjeet niin opiskelukokonaisuudesta poistuu kaksi merkittävää elementtiä.

Kuva 1. Oppimisen avaruus. Lähde Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Tehtävästä oppimistehtäväksi

Sanana oppimistehtävä jakautuu kahteen osaan: oppimis ja tehtävä. No mitä tällä käsitteellä –  oppimistehtävä – tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on e-oppimisessa. Keskeistä ainakin on, että se tuo monia mahdollisuuksia toteuttaa ydinkysymystä Miten saan opiskelijan oppimaan?

Koli tarkasteli webinaarin aluksi tehtävää ja oppimistehtävää seuraavasti:

  • Kun tehtävä nimetään pelkästään tehtävänä ja sanallistetaan hyvin koulumaisesti: Lue artikkeli > kirjoita…, Tutustu sivuun > kirjoita, Suunnittele projekti > toteuta > dokumentoi… jne.  niin pelkää termiä tehtävä käyttäen piiloutuu keskeinen tavoite: Mitä opitaan? ja Miten opitaan? Tehtäviksi kirjoitetut tehtävät ovat tyypillisesti sisältölähtöisiä ja yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia. Tällaisissa tehtäväksiannoissa ei olla pohdittu sitä, mikä on keskeisintä opintojaksolla, miksi tehtävä on merkityksellinen.
  • Oppimistehtäväksi suunniteltu tehtävä lähtee aina liikkeelle otsikosta Mitä ollaan tekemässä! Kuvataan tavoite tai pyrkimys toisin kuin pelkällä tehtävällä, jolla kuvataan tyypillisesti pelkkää toimintaa. Jokaisella oppimistehtävällä on tavoite. Ne eivät ole opettajan tehtäviä vaan opiskelijan, oppijan. Oppimistehtävä laaditaan prosessina.

Oppimistehtävä ja tavoite mallinnetaan esimerkiksi vaiheistaen/etenemistä kuvaten (kuva 2).

Kuva 2. Oppimistehtävän vaiheistaminen. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Vertaa vaiheistamista pelkkään tehtävään, jonka ohje kuuluisi esimerkiksi, että “Valitkaa joku case itsellenne ja analysoikaa se“. Näin ohjeistettu tehtävä ei tuota syvempää oppimista. Analysointitasolle jääminen ei ole korkeakouluopinnoissa riittävä taso. Alemmat tasot (tiedät, ymmärrät, sovellat) oppimistehtävät soveltuvat itseopiskeltavaksi (kuva 3). Niissä ei niukkaa resurssia kannata tuhlata. Suuntaa resurssisi käyttö tasoille syntetisoi ja arvioi.

Kuva 3. Bloomin taksonomia. Mukaillen Saarelainen, M. 2017 Flippaus-luentoaineisto.

Jotta oppimisen vaikutus olisi laajempaa, suurempaa tulee oppimistehtävät valita tarkoituksenmukaisen pedagogiikan mukaan (esim. tutkiva oppiminen, projektioppiminen, case-oppiminen jne.). Siten tehtävänannot tulevat ohjaavimmiksi, tarkemmiksi, palastelluiksi ja mahdollistavat syväoppimisen verrattuna pelkkiin tehtäviin/lyhyisiin tehtävänantoihin. Pedagogisesti päästään analysointitasoa pidemmälle ja saadaan oppimiseen syvyyttä.

Oppimistehtävät mallinnetaan pedagogiselle polulle ja kaikissa eri vaiheissa ohjataan tehtävän tekemistä. Valintavaiheessa ohjataan tehtäväksiannon ymmärtämistä. Se on selostus asiasta ja juonen kuljetus. Analysointivaiheessa ohjataan jo, ajattelua ja itse tekemistä, työstövaiheessa ohjataan asian/aineen työstämistä ja siten päästään syvemmälle käsittelyssä.

Oppimistehtävillä kuljetetaan opiskelijan/oppijan toimintaa eteenpäin. Ei pelkästään todeta jotain tehtävää. Ja kun oppimistehtävissä käytetään työelämän kaltaista kieltä, tapaa toimia tulee oppimisesta tavoitteellisempaa. Opiskelija/oppija saa useita ehdotuksia prosessin aikana siitä, miten hänestä voi tulla taitavampi ja osaavampi tekijä/työskentelijä.

Oppimistehtävillä siirryt osaamislähtöiseen oppimiseen/työskentelyyn kuin pelkällä tehtävällä, jossa helposti jäät sisältötasolle, sisältölähtöisyyteen. Oppimistehtävät ovat yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia, kun taas tehtävät ovat tyypillisesti yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia.

Yksi ainut oppimistehtävä voi kuljettaa tavoitteellisen osaamisen karttumisen läpi opintojakson. Oppimistehtävää voidaan aina jatkaa/haarauttaa muun muassa tiedonhankintaan, tiedonjakamiseen, ohjattuihin keskusteluihin, prosessin jälkipuintiin/työskentelyn arviointiin, hyödyllisyysaspektiin, tiedon siirtämiseen sinne, missä sitä voi hyödyntää, opiskelijan/oppijan omien kysymysten asettamiseen jne. Tärkeintä on opitun tiedon siirtämisen oppiminen.

Oppimistehtävien tulee sisältää myös geneeristen taitojen oppimista, yleisiä työelämävalmiuksia. Muun muassa: oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun taidot, tiedon jäsentämisen ja jakamisen taidot, työskentelemään oppiminen ja uusien ideoiden kehittämisen taidot, keskustelemaan oppiminen, yhteistyön oppiminen, reflektoimaan oppiminen sekä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta lisää seuraavassa DigIT!-blogin merkinnässä (osa 2) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Ikäosaamisen YAMK-koulutus viedään verkkoon

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus on sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa laaja-alaista osaamista ikääntymisestä ja valmiuksia uudistaa ja johtaa palveluja. Koulutus valmentaa toimimaan moniammatillisissa ikäihmisten kuntoutumista ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä.

Ikäosaamisen koulutus järjestetään 2018 syksystä alkaen Karelia-ammattikorkeakoulussa verkko-opintoina. Opinnot sisältävät omaehtoista opiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oppimistehtäviä ja verkossa tapahtuvaa ohjausta sekä palauteistuntoja. Opiskeluun ei sisälly lainkaan lähiopetusta eikä -ohjausta. Karelian Moodle-oppimisympäristö mahdollistaa oppimisprosessin toteuttamisen täysin virtuaalisesti muun muassa oppijan suorituksien seurannan, virtuaalisten ohjausistuntojen ja pienryhmätyöskentelytilojen avulla.

Opettajat ovat saaneet tukea verkko-opintojen pedagogiseen ja tekniseen suunnitteluun ja tuottamiseen. Opiskelijoille puolestaan on opintojaksolla osoitettu tukikanavat ja materiaalit. Avoimeen viestintään, toisten auttamiseen ja muun muassa vinkkeihin kannustetaan.

Kevään 2018 aikana pilotoidaan avoimen amk:n opintoina kahta ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opintojaksoa: Ikäystävällinen yhteiskunta ja Laaja-alainen kuntoutus. Näiden pilottiopintojaksojen suunnitteluvaiheessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu eAMK:n verkkototeutusten laatukriteerit. Opintojaksoja kuljettaa kokoava tehtävä, joka rakentuu ja kehittyy opintojakson edetessä. Tätä prosessia tukevat niin verkko-ohjaustunnit kuin pienryhmätyöskentely. Ne myös varmistavat yksilön etenemisen prosessissa. Oppimistehtävä on yksilöllinen, tavoitteiden saavuttamista edistävä ja työelämäläheinen.

Oheisessa kuvassa on esitetty pilotoitavan Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson rakenne ja etenemisen vaiheet. Kuvan asiat löytyvät Moodlerooms-toteutuksesta jäsenneltynä. Opiskelija etenee opintojaksolla vaiheittain. Kunkin vaiheen päätteeksi opiskelija tekee itsearvioinnin, jonka jälkeen hän pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Sisältökokonaisuus on laadittu yhtenäiseksi ja tukiaineksiksi opintojaksolle on sisällytetty muutama visuaalinen elementti. Käytettävyyteen on kiinnitetty huomiota: linkkien kuvaustekstit on laadittu ymmärrettäviksi ja linkit aukeavat uuteen selainikkunaan aina, kun eivät ole oppimisympäristön sisältöjä. Opiskelu onnistuu päätelaitteesta riippumatta. Sisällössä ei ole ei-tietoturvallista aineistoa.

Opintoihin osoitettu oppimateriaali tukee tavoitteita ja oppimistehtävän laatimista. Virtuaaliset keskustelukanavat, pienryhmätyöskentely ja ohjaustuntien vuorovaikutus tukevat niin opintojakson kuin yksilön henkilökohtaisia oppimistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksen saatavuudella, läpi opintojakson, varmistetaan ohjauksen ja palautteen oikea-aikaisuus. Arviointi toteutuu niin itse- ja vertaisarviointina kuin myös opettajan arviointina.

Pilotin jälkeen kerätään opintojakson kehittämispalaute. Se käsitellään ja tutkintoon sisältyviä opintojaksoja kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija lehtorit Tuula Kukkonen ja Lissu Suhonen

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

ITK2017-konferenssin satoa

ITK 2017 -konferenssi = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, jonka pääjärjestäjä on Hämeen kesäyliopisto. ITK kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.


Konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa, Kylpylähotelli Cumulus Resort Aulangolla. Niin tänäkin vuonna.

Tutkijatapaamiseen Kareliasta osallistui Joni Ranta.

Workshopeja oli perinteiseen tapaan tarjolla puolipäivästä koko päivään. Osa workshopeista oli maksullisia, mutta valtaosa ilmaisia. Teemoja oli mm. Mooc, Open Badge, Chromebook, digitalis-taktiillinen pedagogiikka, sisällöntuotanto, pedagogiset lähestymistavat, arviointi, oppimisen analytiikka, data, Office 365, Optima, oppimispeli ja ohjelmointi.

Foormumiesityksistä ja teemaseminaareista kukin karelialainen valitsi oman mielenkiintonsa mukaan ne mihin osallistui. Tarjolla oli paljon erilaista sisältöä. Kokonaisuuvaikutelma oli, että eniten oli tarjolla ala- ja yläkouluun sekä lukioon suunnattuja esityksiä. Toki kaiken voi soveltaa korkeakoulutasolle. Meillä oli käytössä ITK-yammer-kanava sekä Facebook-ryhmä, joita kautta kuka tahansa karelialainen pystyi seuraamaan osallistujien sessioita reaaliajassa. Tässä joitakin poimintoja esityksistä, joita osallistujamme (Joni Ranta, Minna Rokkila, Kirsi Lindlöf, Seppo Kainulainen, Kaija Sankila, Juha Valonen, Minna Nirkko ja Maarit Ignatius) postailivat Yammeriin:

Oppimisympäristöt laajenevat psykofyysissosiaalisina kokonaisuuksina. Aito osaamisperustaisuus yhdistyy korkeakoulujen avulla uudenlaiseen oppimisen ja innovoinnin monialaiseen ekosysteemiin. Näin ainakin, jos uskomme Tampere3:n visioon.. Lisää tietoa asiasta, hae: Smart University Design Lab (SUDL).

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: Koulutus ja sivistys avaimia vallankäyttöön. Vanhan maailman menetelmät masentaa digikyvykkäimmät. Siinäpä haastetta.

Alakoululaiset käyttää O365-ympäristöjä, tietohallinnon kanssa yhteistyössä on Kainuussa, tvt:tä hyödynnetään jokapäiväisessä opiskelussa, rehtorin tuki on a&o, sovelluskeskeisyydestä pois, tietohallinto kouluttaa pilvipalveluihin, osaamisen jakaminen, opettajille resursoitu aikaa koulutuksiin + käytäntöön viemiseen, työjärjestykseen koulutukset.

HAMK esittelee monipuolista DigCompOrg-työkalua oppilaitoksen digikyvykkyyden kehittämiseen ja arviointiin. Arvioinnissa yli 70 osa-aluetta -> syvällinen arviointi. Tämä ei ole ainoa arvioinnin työkalu, vaan toimii muiden työkalujen rinnalla kokonaisarkkitehtuuria kehitettäessä.

Kovalla työllä syntyy oppimista, kertoi Pekka Peura. Pekan esitys yksilöllisestä oppimisesta löytyy kuvan osoitteesta.Pekalla oli hyviä oppimisen arviointiin liittyviä työvälineitä, joissa hän oli soveltanut Googlen taulukkotyövälinettä. Kannattaa tutustua. Esitys täällä: bit.ly/peura_itk17

Tekijän oikeuksia – Miksi? Opettaja opetusmateriaalin tekijänä, teosten käyttäjänä ja tekijänoikeustaitojen opettajana. Digitaalitekniikka on tuonut opetukseen uusia keinoja ja välineitä sekä uudenlaisia hyödyntää sisältöjä.
Esitys keskittyy enemmän ehkä perusasteelle ja toiselle asteelle, mutta erityisesti tuo tekijänoikeuksien opettaminen -> tehtävät, raportit, esitykset, opinnäytetyöt. Amk opetuksessa kannatta käydä läpi tuo Kopiraittilankoulun uutishuone ja muistilista! Erityisesti opinnäytetyöntekijän!

Opettajat ovat kokeneet (Kopioston tutkimus) puutteita tekijänoikeusasioissa mm. diditaalisissa aineistoissa. Kopiosto on laatinut eri kouluasteille pedagogiset materiaalit = Kopiraittilan koulu.

http://www.kopiraittila.fi/
http://kopiraittila.fi/video/

Huikeiden sattumusten sarja jatkuu! Täällähän on Natasha Bulatovic Trygg esittelemässä Sananlanka-peliä. Sattumalta ohjaan pelin visuaalista suunnittelua käsittelevää opparia ja tekijän Teemu Seppälän harjoittelua yhdessä Natashan kanssa =D Upea peli, joka opettaa lukemaan ja jota voidaan käyttää eri tavoin lasten puheterapiassa. Natasha on toiminut Turun yliopiston pelilaboratorissa, kuuluu Neogamesiin ja tekee nyt väitöskirjaansa. Sananlanka suunnataan globaaleille markkinoille. https://mitaleblog.wordpress.com/

Sotungin lukiolla on antaa “Paremmat eväät työnhakuun – ohjauksen sähköiset käytänteet”. Keskeisiä huomioita:

  • esittelyvideo itsestä vaaditaan lähes kaikissa työnhauissa
  • median hallintaa edellytetään automaattisesti
  • uskallusta vaaditaan, miten henkilökohtaisten asioiden esittely videon muodossa saataisiin tutuksi?
  • arvot, taidot kartoitetaan ulkopuolisen näkökulmasta, ei miten minä… jopa filosofinen tulokulma. Esitellään aluksi oman pienen tiimin kesken ja kerätään palautetta.
  • pohdinnat työstetään minuutin hissipuheeksi ja edelleen sähköiseksi CV:ksi (www.europass.fi)
  • valttikorttini työelämässä, miten kerron itsestäni oikeita ja positiivisia asioita?Hyötyisiköhän meidän harjoitteluprosessi näistä ideoista?

Kielten opintojaksoilla nämä osana opintojaksoja, lisäksi vaihtoehtona/lisäksi LinkedIn profiili. Tikon WorkSmart Online messujen tarkoitus on tuoda oma osaaminen näkyväksi. Mitenhän saataisiin harjoitteluprosessi ja muu urasuunnittelu integroitua ettei tehtäisi päällekkäin samaa? Kielten opintojaksoilla on jo sisällytetty. Lisäksi LinkedIn profiili. Miten saataisiin hyödynnettyä harjoitteluprosessissa?

Pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla on aARre-sovelluksen kautta pilotoitu tiedonhaussa Lahden kaupunginkirjastossa. Rasteja haetaan kirjastossa. Piilotettuja rasteja etsitään vihjeiden avulla, rastin kuvaaminen kännykällä näyttää AR-sisällön. Lapset kilpailivat ajasta radalla. Intoa oli. Mitä jäi itse sisällöistä mieleen?

Oulun yliopistossa viime syksynä aloittaneet 1200 opiskelijaa osallistuivat heti opintojen aluksi kolmeksi päiväksi “Future Factory” -tulevaisuustyöpajoihin. Opiskelijat etsivät ryhmissä ratkaisuja laajoihin haasteisiin Sitra megatrendien pohjalta. Ks. https://www.sitra.fi/blogit/opiskelijat-ratkomaan-maailman-kiperia-ongelmia/

iDiD on info-TV-järjestelmä jonka taustalta löytyy opettajia suunnittelijoina mm. PBL-guru Timo Portimojärvi. Toimii verkon yli keskuspalvelimelta. Hinta oppilaitokselle 20 €/kk/laite. Aika monipuoliselta vaikutti. Peppi-yhteensopivuus on tulossa.

Joskus on hyvä hypätä oman lähiympäristön ulkopuolelle! Peruskoulun pedagogiikkaa, jota voi soveltaa läpi kouluasteiden. “Haasta itsesi ja oppilaasi – Itseohjautuva toiminnallinen pedagogiikka”.

Fuse-pedagogiikka – oppilas itse vastuussa oppimisprosessista ja opettaja toimii fasilitaattorina. Oppilas asiantuntijana. Ryhmätyötaidot. www.fusestudio.net
Yleiskuva pedagogiikasta.

Tutustu myös “Luovan tulen” -malliin: www. liekeissa.net -> kuinka kouluyhteisöön saadaan kehittyvä ilmapiiri!

HaMKn kotihoidon koulutusta on pelillistetty Seppo-alustan avulla. Ei kyllä järin ihmeellinen peli ollut… rikkaalla medialla ryyditetty tenttityökalu? Jotenkin olisin noiden alakoululaisten virtuaalitouhujen jälkeen odottanut jotain muuta kuin lautapeliä. Sinänsä varmaan toimiva ympäristö, mutta ei vain säväyttänyt ;-(

HAMK, LAMK ja Laurea käyttää Kaltura-pohjaista videopalvelua eri tavoin. Huomionarvoista esityksessä oli, että opiskelijoista lähes puolet lopetti heille tarkoitetun videon kesken, ja katseluajat jäivät lyhyeksi. Videoiden tulee olla lyhyitä.

Digitaaliset tuotteet – Osana puolustusvoimien opetusta ja koulutusta. Mielenkiintoinen katsaus Puolustusvoimien digitaalisiin oppimisympäristöihin ja tuotteisiin. Siellä mennään todella korkealla tasolla!
Jokainen yli 15v suomalainen voi kirjautua (PV)Moodleen ja suorittaa peruskursseja.

Carpe Diem – Käytännönläheinen ja nopeasti toiminnaksi muuttuva tapa tehdä ja suunnitella monimuoto- tai verkko-oppimiskokonaisuuksia. Missio – Vaikutelma – Osaamistavoitteet – Arviointi http://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html

Moodle modernimmaksi – Yhtenäisyydellä tulevaisuuteen. HAMK:n esitys siitä, miten Moodlen opintojaksojen ilme ja tietyt rakenteet on hyvä yhtenäistää. Kareliassa hyvällä mallilla tämä on tulevissa kesän verkko-opinnoissa. Mallia hyvästä rakenteestä sieltä! Ota itsellesi hyvät käytänteet arkipäivään!

Ongelmalähtöistä ja osallistaen – lähellä ja kaukana. Tehdään, kokeillaan, korjataan, kehitetään. Lappilainen oivallus “pieniä tekoja”. Joustavat opinpolut, opiskelijat sisällöntuottajia, osaamisen näyttäminen digityökaluja hyödynten, palautteenannon ja arvioinnin monikanavaisuus.

Moodle näyttää myös kiinnostavan, ihan tukossa. Siispä sinne minne mahtuu eli suunnitelmat uusiksi.

Laurean tukimalli. Kareliassa on monta samaa palikkaa käytössä. Erityisesti opiskelijoiden verkkokokoustuki, meillä AC-Host rinki, josta on pisteri täällä ITL:lla!

Kokemuksia Savonian opettajien Erasmus-opettajavaihdosta Itävallassa, jossa toteutettiin intensiiviset workshopit osana myynti- ja markkinointikoulutusta. Itävaltalaiset opiskelijat harjoittelivat myymistä suomalaisille opiskelijoille. Tärkeitä huomioita erityisesti kaksi alimmaista: opettajan ei tarvitse olla digipelastusrengas, ja suomalaisilla opettajilla on paljon annettavaa maailmalla! Lue lisää http://itk.fi/2017/ohjelma/foorumi/35

Moodlerooms on kehittyvä ja muuntuva systeemi. Analytiikka xray mahdollistaa opiskelijoiden monipuolisen seurannan ja samalla palautteenanto nopeutuu ja helpottuu. Uusi ominaisuus lähitulevaisuuteen toivon mukaan.

Myös verkkokokous collaborate vaikuttaa toimivalta, pienryhmätyöskentely on ehdoton ominaisuus. Täytyy testata korvaako ac:n.

Kohtaamisia pelimaailmassa. Hämeenkylän koulussa yhdistetty peruskoulun oppilaat ja lähiseudun ikäihmiset. Oppilaat opastavat ikäihmisiä pelimaailmassa ja digilaitteissa. Hieman samanlaista toimintaa myös meillä juuri päättyneessä IkäOte projektissa.

Oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opintopolku taaperosta tohtoriksi on ViLLE-tutkimusryhmän visio. Kaikkee ei digitalisoida.

VR ja pelillistäminen päivän kuuma aihe. Jos et ole tukka putkella varaamassa ensimmäistä paikkaa luentosalista, käy niinkuin nyt… jäät lehdellä soittelemaan ja miettimään korvaavaa sessiota!

Vuoden digiope korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyöstä. Pitää päästä pois opettajajohtoisuudesta ja visioi helppokäyttöisistä, mobiiliyhteensopivasta ja reaaliaikaisesti “alustasta”.

Moodleroomsin (Blackboardi) standilla voi käydä haastelemassa mm. näistä asioista:

  • Miten online-opetus voidaan saumattomasti kytkeä oppimisympäristöihin?
  • Miten tiedolla johtamisen ja verkko-opetuksen laatua voidaan parantaa opetusanalytiikan ratkaisuilla?
  • Miten opettajat voivat luoda automaattisesti esteetöntä oppimateriaalia oppimisympäristöihin?
  • Miten responsiiviset käyttöliittymät ja natiivit mobiiliapplikaatiot tarjoavat parhaat välineet käyttäjien eri tarpeisiin?

Avausluentona mielenkiintoinen katsaus oppimisanalytiikasta eurooppalaisella tasolla. Riina Vuorikari. https://www.slideshare.net/vuorikari

Kareliasta oli kaksi posteria esillä:

Moodlerooms/Blackboardin illalliselle ja verkostoitumistilaisuuteen, Piparkakkutaloon, karelialaisista osallistui Minna Rokkila. Illallistapahtuma oli ollut hyvin lämminhenkinen ja naurua täynnä. Muita osallistujia olivat HUMAK:sta, Amiedusta, Diakoniaopistosta ja Turun yliopistosta.

Torstain ITK:n iltaohjemaan kuuluin verkostoitumista ja illallinen. Musiikista vastasi Pete Parkkonen. Karelialaisia illanvietossa oli muutama. Ilta oli kuulemma kaikin puolin onnistunut.

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 11.–13.4.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Tekijänoikeustaitoja harjoittelemaan

Kopioston laatimalla Kopiraittilan koulussa voi opettajat harjoitella tekijänoikeustaitoja pelillisin keinoin. Sisällöissä on niin tietojen kuin taitojen harjoittelua sekä kriittisen lukutaidon harjaannuttamista.

Harjoittelu tapahtuu materiaalien ja pelien avulla. Lopputestiin pääse, kun taitotesteistä on saanut arkkuun sopivat avaimet (3 kpl) haltuunsa.

Opettajalla (tai yhtä hyvin kenellä vain toimijalla) on useita eri rooleja tekijänoikeusasioissa. Niitä havainnollistaa oheinen taulukko.

Taulukon lähde: Kauppinen, M. 2017. Opettajan opas tekijänoikeustaitojen opettamiseen. Helsinki: Kopiosto ry. http://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2017/02/Pedagoginen_opas_Kopiosto.pdf. 10.4.2017.

Kopioston laatiman Kopiraittila-sivuston Uutishuoneen Muistilista-kone auttaa sinua räätälöimään muistilistan juuri sinun omaa projektia varten. Saat vastaukia kysymykseen Miten saan käyttää toisten tekemiä teoksia omassa työssäni?

Hyödyllisiä linkkejä:

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Digitaalinen portfolio

Portfolio on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE). Se on myös osaamisen kehittämisen ja osoittamisen työkalu. Kareliassa tuettu digitaalinen portfoliotyökalu (ePortfolio) ­on Kyvyt.fi-palvelu. Sen tarjoaa SAS-palveluna Discendum. Kyvyt.fi on opiskelijalla käytössä myös opintojen päätyttyä toisin kuin muut Karelian oppimisympäristöt.

Portfoliotyökalu antaa lukuisia mahdollisuuksia oppimisen ohjaukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Ja ennen kaikkea se kehittää oppimaan oppimisen taitoja, oppimisen valmiuksia ja ajattelun sekä reflektion taitoja. Portfolion avulla opiskelijan tekee ajattelunsa näkyväksi persoonallisella otteellaan. Hänen on mahdollista integroida eri opiskeltavia sisältöjä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja tehdä kaiken itselleen parhaalla tavalla näkyväksi. Portfolio (tai useammat) auttavat opiskelijaa tarkastelemaan eri keinoin oppimistavoitteiden saavuttamista. Portfolion voi laatia mieltymysten ja/tai eri tarpeiden mukaan. Portfolion voi nähdä elinikäisen oppimisen työkaluna, jota päivittää koko elinajan. Digitaalinen portfolio (tai useammat) on helppo pitää ajantasalla.

Portfolio on oppimisen pedagogiseksi työkaluksi ja se sopii moneen tarkoitukseen muun muassa:

  • Opiskelija, jolla on aikaisempaa osaamista voi sen tunnistaa ja tunnustaa portfoliolla.
  • Opiskelija voi portfoliolla tehdä oppimisprosessin aikaisen ajattelun ja osaamisen kehittymisen näkyväksi.
  • Opiskelija voi koota oppimistehtävistä ja niiden osista portfoliota.
  • Digitaalinen oppimisen ohjaus mahdollistuu ePortoliossa. Palaute ja ohjaus voi olla monimuotoista, vaikka yhteistä koko opetusryhmälle, esim. apukysymyksiä, tarkastuslistoja tai mallivastauksia. Portfoliossa on helppo ohjeistaa opiskelijoita antamaan toisilleen vertaispalautetta ja -ohjausta. Hyvin hallitut ohjausmenetelmät nopeuttavat opettajan työtä ja tekevät ohjauksesta vakuuttavaa.
  • Opiskelijan on mahdollista osoittaa kehittyminen/puutteet portfoliolla ja arviointi voidaan toteuttaa portfoliolla esim. tenttien sijaa. Opiskelijan itsearviointi on myös ePortfoliossa mahdollista toteuttaa osana arviointia.
  • Sisältö voi koostua lukuisista erilaisista tuotoksista (kirjalliset, kuvalliset, äänitiedostot, videoaineistot sekä erilaiset yhdistelmätuotokset). Sopii erilaisille oppijoille. Kaikki voivat onnistua, kun on monipuolisia mahdollisuuksia.

Portfoliotyyppejä on muun muassa seuraavanlaisia:

  • Arviointiportfolio sopii niihin tilanteisiin, joissa on todistettava pätevyys.
  • Näyttöportfolio puolestaan sopii esimerkiksi tilanteisiin, jossa  on tarpeen näyttää/osoittaa aiemmin tai parhaillaan hankittu osaaminen. Näyteportfolio sisältää tuotoksia, jotka on valittu huolella, ovat parhaita paloja osaamisesta. Soveltuu mainiosti harjoittelupaikan ja työnhaun aineistoksi. On näyte opiskelijan osaamisesta valitun sisällön perusteella.
  • Kehitysportfolioon kootaan ammatillisen kasvun  merkitykselliset sisällöt. Kehitysportfoliota voi hyödyntää myös “henkilöbrändin” rakentamisessa.
  • Itsearviointiin sopii reflektioportfolio, jossa esität aikaansaannokset ja peilaat niitä esim. opintojakson tavoitteisiin. Tällainen työskentely käy muun muassa oppimispäiväkirjoihin.
  • Teema- tai miniportfolio sisältää eheä tuotoksen yhdestä asiasta/kohteesta tai eheä sisältö voi koostua useammasta sisällöstä, jotka liittyvät tarkasteltavaan teemaan/oppimistehtävään.
  • Oppimisprosessiportfoliossa osaamisen kehittymistä sovelletaan ongelman asetteluun ja kootaan oma ajattelu sekä dokumentoidaan oppimisprosessi eheäksi kokonaisuudeksi. Portfolioon kootaan prosessin sisällöt (esim. muistiinpanot, pohdinnat, oppimis- ja lukupäiväkirjat) sekä itsearvio kokonaisuuden perusteella ja sen hallinnasta.
  • Kokoelmaportfolio puolestaan on näyte eri sisällöistä (esim. oma pohdinta, vastukset tehtäviin, erilaiset omat tuotokset, vertaisten ja opettajien/ohjaajien palautteesta).

Portfolioon on mahdollista sisällyttää eritystaitoja ja osaamisen kehittymisen dokumentaatiota, harrastusten, vapaaehtois- ja järjestötoiminnan tmv. kautta hankittuja taitoja/tietoja. Siihen voidaan sisällyttää myös vertaisten, opettajien ja ohjaajien antamaa palautetta ja/tai arviointia.

Lähteitä:

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Lupa oivaltaa, innostua ja onnistua

Opiskelijoiden kokemukset kuulluksi tulemisesta, arvostuksen saamisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta vaikuttavat heidän oppimiseen ja osaavaksi ammattilaiseksi kasvamiseksi totesi KM, erityisopettaja Kaisa Vuorinen Oivalla ja Onnistu -päivien päätteeksi puhuessaan positiivisesta pedagogiikasta.

Jari Laru  KT, yliopistonlehtori Oulun yliopistosta oivallutti meitä puolestaan teemalla “Suomi-neitoa digitellään. Hyppy vai loikka?” Meillä jokaisella tulee olla arkirohkeutta kehittää digikuntoamme. Tärkein temppu jonka jokainen meistä voi tehdä on itsenäinen harjoittelu. Digiarkikunto kasvaa pienin päivittäisin harjoituksin pitkäaikaisella harjoitteluohjelmalla. Toiseksi tärkeäksi toimenpiteeksi Laru nosti rohkeuden kysyä toiselta “digiarkiliikkujalta” niin neuvoja kuin erilaisia tapoja – olivatpa ne pedagogisia tai teknisiä. Samoin oman osaamisen ja oivallusten jakaminen muille on tärkeää. Eri teknologiset kerrokset tulisi erottaa ja se onnistuu vain yksilön pitkäjänteisellä tekemisellä, osaamisen kehittämisellä.

Laru innosti tekemään digitalisaatiosta henkilökohtaisen kehittämisen kohteen. Ei hetkellisesti jotakin loikkaa, koska se häiritsee ja on työlästä. Vaan miettimään henkilökohtaisella tasolla ne tavoitteet, jotka on oman työn kannalta merkityksellisiä. Oman digipolun suunnitelman ja strategian laatiminen on mahdollista toteuttaa. “Digistely” ei toteudu väärällä tavalla eikä väärään suuntaa, väärään aikaan tmv., kun itse on asettanut tavoitteet ja suuntaa niitä kohti askel askeleelta. Omaa suunnitelmaa voi toteuttaa toisten arkiliikkujien kanssa tai yksin.

UEF–Karelia–Savonia-työryhmän konkreettisena toimenpiteenä toteutettiin kaksi työpajaa päivien aikana useampaan kertaan. UEF:ilta oppituvasta Taina Rytkönen-Suontausta piti pajoja teemalla “Kuvien käyttö opetuksessa ja oppimisen tukena“. Tässä pajassa tutkittiin monipuolisesti, miten kuvia voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa tarkoituksenmukaisesti, innostavasti, oikeaoppisesti ja pedagogisesti linjakkaalla tavalla. Pajassa jaettiin myös hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, ja etsittiin käyttökelpoisia kuvalähteitä.

Kareliasta (Maarit Ignatius ja Minna Rokkila) toteuttivat pajoja teemalla “Visuaalista tarinankerrontaa omilla tai cc-lisensoiduilla valokuvilla mobiililaitteita ja appseja käyttäen“. Meillä jokaisella on tarina kerrottavana ja kuvien käyttö on korostunut entisestään mobiililaitteiden kehittymisen myötä. Työpajoissa koettiin innostumisen ja onnistumisen kokemuksia, kun osallistujat pääsivät itse kokeilemaan kuvien muokkausta ja tarinankerrontaa. Samat pajat toteutetaan maaliskuussa 2017 UEF–Karelia–Savonia-koulutuksena henkilöstölle ja luonnollisesti verkkototeutuksena. Tässä tarinamme/lyhyt kooste päivistä, joka on tehty samoilla sovelluksilla, joita esittelimme työpajoissa (kuvankäsittely ja tarinankerronta).

Päiville osallistui myös koodaus-pajanpitäjänä kollegamme Joni Ranta. Jonin paja ”Koodausta online” keräsi täppäreiden ja läppäreiden ääreen 40 innostunutta opettajaa tutustumaan koodaustyökaluihin netissä. Työskentelyn lomassa keskusteltiin opettajien ja oppilaiden lähtötasosta ja tarpeista, koodauksen pedagogisista tavoitteista (uusi perusopetuksen opetussuunnitelma) ja työkaluista. Pajassa sai yrittää koodaustaitoaan ihan sertifikaattiin asti, josta muutama selviytyikin lyhyessä ajassa! Joni vetää maakunnassa KoodiKarelia -nimisenä 3 * 5 opintopisteen pedagogista koodauskokonaisuutta, jonka osia suoritettuaan osallistuja saa osaamismerkin (Open Badge). Digitaalisista osaamismerkeistä on luettavissa artikkeli täältä.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius, lehtori Joni Ranta ja erikoissuunnittelija Minna Rokkila