Avainsana-arkisto: korona

Elämä koronan jälkeen

Korkeakouluissa on nyt eletty kolme viikkoa koronakaranteenia. Kolme viikkoa etätyötä, -opetusta ja -opiskelua. Joukossa on paljon sellaisia, joille muutos on ollut helppo. Osalle uusi vaihe voi olla jopa normaaliarkea helpompi. Ja joukossa on paljon sellaisia, joille siirtyminen suljetun kotioven taakse on ollut enemmän tai vähemmän vaikea. Vaikka työ- ja opiskelupaikan ovien avautuminen on vielä viikkojen, jopa kuukausien päässä, sekin vaihe on tulossa. Matkalla takaisin syntyy uutta osaamista, uusia toimintatapoja ja oivalluksia. Optimistisesti ajatellen koronanjälkeinen arki voisi korkeakouluissa näyttää vaikka tältä:

  1. Edessä digiloikka nro 2

Pakollinen etäopetukseen ja –opiskeluun siirtyminen sai aikaan koulutuksen huiman digiloikan. Merkittävintä muutoksessa on sen laajuus: loikkajia on enemmän kuin normaaliolosuhteissa olisi osattu edes toivoa. Etäopetuksen työkalujen ja menetelmien haltuunotto luo edellytykset  myös seuraavaan digiloikkaan. Nälkä kasvaa syödessä ja edessä on digiloikan seuraava, vapaaehtoinen vaihe.

  1. Aiempaa toimivammat digitaaliset järjestelmät ja palvelut

Etätyöhön ja –palveluihin siirtyminen pakottaa toimijat kehittämään entistä sujuvampia ja joustavampia verkkopalveluita. Monet palvelut, joita ei pitänyt voida toteuttaa etänä, toteutuvat nyt etänä. Muutos on tuonut esille myös selkeitä kehittämiskohteita, joihin on tartuttava, jotta voimme varmistaa toiminnan sujuvuuden myös jatkossa, kun etäpalvelut toimivat luonnollisena osana korkeakoulujen palvelukokonaisuutta.

  1. Yhteistyö ja jakaminen ovat uusi normaali

Yksi koronaepidemian positiivisista vaikutuksista on ollut korkeakoulujen sisäisen ja välisen yhteistyön lisääntyminen. Hyviä käytänteitä, ohjeita, materiaaleja ja koulutusta jaetaan laajalti ja maksutta. Tämä on toimintaa, jonka soisi jatkuvan myös koronakriisin jälkeen. Tarve korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen ja väestön koulutustason nostamiseen rajallisilla resursseilla edellyttää korkeakoulujen välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

  1. Etätyö tehokkuuden ja työhyvinvoinnnin tukena

Nopea etätyöhön siirtyminen on osoittanut, että useimpia korkeakoulun työtehtäviä voidaan tehdä etänä. Etätyöskentely on lyhentänyt työmatkoihin käytettyä aikaa ja koteihin on rakennettu entistä toimivampia työpisteitä. Pandemian jälkeen yhä useampi meistä tekee osan työstään etänä. Etä- ja lähityöskentelyn yhdistäminen nähdään yhtenä keinona tukea työskentelyn tehokkuutta ja  työhyvinvointia.

  1. Lähiopetuksen ja lähiyhteisöjen merkitys kasvaa

Vaikka monella mittapuulla tarkasteltuna korkeakoulujen siirtyminen etätyöhön, -opetukseen ja opiskeluun on onnistunut hyvin, on näkyvissä jo kaipuuta lähiopetukseen ja lähityöyhteisöihin. Uskon, että lähiopetuksen ja lähityöyhteisöjen merkitys ja arvostus on jatkossa entistäkin suurempi. Korkeakouluissa on etäilyllä ja läheisyydellä kummallakin paikkansa.

Kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

PS. artikkelikuvassa etätyökaverit