Avainsana-arkisto: pedagogiikka

360-videoteknologian hyödyntäminen opetuksessa

Esittelimme ITK2018-konferenssissa kokemuksiamme 360-videoteknologian hyödyntämisestä opetuksessa. Tämä konferenssi on hyvä paikka, tilaisuus esitellä opetuskäyttöön liittyvää teknologiaa ja samalla seurata, kuulla muiden teknologiakokeiluja.

Kuva 1. Keväistä maisemaa ITK 2018 –konferenssista Hämeenlinnan Aulangolta.

Alkukeväällä 2018 kokeilimme opetuksen virtualisointia ja sen välittämistä verkkoon opiskelijoille 360-kameran avulla. Kohderyhmämme oli liiketalouden ja international business opiskelijat. Osa opiskelijoista seurasi opetusta verkossa ja loput olivat perinteisesti paikan päällä luokassa. 360-video välitettiin YouTuben kautta opiskelijoille ja linkin he saivat oppimisympäristömme (Moodlerooms) kautta. Lisäksi 360-video oli upotettu suoraan Moodleroomsiin, opintojaksolle, josta opetusta pystyi myös seuraamaan.

Keräsimme kokeiluista palautetta opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi havainnoimme opettajan näkökulmasta kokeiluun liittyviä seikkoja. Erityisesti meitä kiinnosti didaktiset ja pedagogiset haasteet sekä mahdollisuudet, joita tämän teknologian käyttöön opetuksessa liittyy. Näitä tuloksia esittelimme omassa foorumiesityksessämme. Tarkempia tuloksia tullaan esittelemään loppuvuodesta 2018 julkaistavassa artikkelissa sekä Karelian Digisessä iltapäivässä 9.10. toisin sanoen digimessuilla. Lue lisää lopussa olevasta abstraktista.

Pidimme myös toisen esityksen konferenssissa järjestetyssä tutkijatapaamisessa. Tässä tapaamisessa esittelimme saamiamme tuloksia tutkimuksellisesti  eri näkökulmista. Molemmat esitykset onnistuivat hyvin ja herättivät paljon kiinnostusta aiheeseen. Esityksemme lopuksi saimme ITK-perinteisiin kuuluen hatut.

Kuva 2 ja 3. Esiintyjät hatut päässä esityksen jälkeen.

ABSTRAKTI

”Yleistä

Opetusteknologia kehittyy valtavin harppauksin yhä kiihtyvällä tahdilla. Erityisen kiinnostavaa juuri tällä hetkellä on erilaisten oppimisympäristöjen virtualisoiminen, joko osittain tai kokonaan. Virtualisointiin voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja menetelmiä, kuten erilaisia kuvantamisen ja sosiaalisen median työkaluja, jotka auttavat opiskelijoita oman oppimisensa edistämisessä ja reflektoinnissa. Tällainen oppimista fasilitoiva teknologinen ympäristö voi pedagogisesti hyvin suunniteltuna tuottaa merkityksellistä oppimista ja aitoa ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä. Erilaiset teknologiset ratkaisut lisäävät ja tarjoavat syventäviä näkökulmia sekä vahvempaa kokemuksellisuutta. Myös etä- ja virtuaalioppimisen oppimismotivaatio voi parantua. Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet 360-kamerateknologiaan perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Tämä teknologia antaa mahdollisuuden toteuttaa konstruktivistislähtöistä pedagogiikkaa, jossa merkitysten luominen, episteemisiä kognitiivisia ristiriitoja ratkaistaessa, nousee keskeiseen asemaan (ks. Esim. Kolb, D., 1974, Piaget, J., 1970). Toisaalta edellytykset tutkivan oppimisen (ks esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L., 2004) mukaiseen toteutukseen paranevat.

Opetusteknologiakokeilu

Kohderyhmänä toimivat Karelia ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat. Kokeilu toteutetaan keväällä 2018 ja sen avulla selvitetään 360-kamerateknologian käyttökelpoisuutta asynkronisessa ja synkronisessa oppimis- ja opetusvuorovaikutuksessa (ks. esim. Dillenbourg, P. (1999). Opiskelijamäärä on noin 80. Kokeilussa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus liittyä mobiililaitteella (esim. puhelin tai tabletti) opetukseen, joka on toteutettu virtuaalisen 360-kamerateknologian avulla. Keskeiset kiinnostuksen kohteet liittyvät tämän teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä pedagogisten mallien, että didaktisten käytäntöjen näkökulmista. Samalla pyrimme kuvaamaan teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita.

Teknologiakokeilun menetelmämallina käytämme sovelletusti ADDIE Instructional System Design –mallia (ks. Branson, R. K, et al. 1975). Oppimistulosten tarkastelun painopiste on opiskelijoiden mahdollisuudessa käydä aidompia merkityskeskusteluja (Vygotsky, 1978) opittavan aiheen sisältöön liittyen.

Kokeilun tavoitteena on luoda oppimis- ja opetusjärjestelyjen osalta helppokäyttöinen tapa hyödyntää 360-kamerateknologiaa etä- ja virtuaaliopetuksessa. Oppimisteoreettisesti perusteltu oppijan aktiivisia toimia edellyttävä etäliittyminen oppimistilanteisiin, tarjoaa staattista kamerakuvaa paremman mahdollisuuden toteuttaa oppimistilanteita erilaisten pedagogisten mallien mukaisesti.

Tässä esityksessä käymme läpi kokeilun aikana, ITK-2018 mennessä, saadut tulokset, sekä esittelemme opetusteknologiakokeilun aikana tuotettua materiaalia, ja pohdimme tämän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia laaja-alaisesti konstruktivistisen oppimisteoreettisen näkökulman kautta.”

Kirjoittajat lehtori Mikko Hyttinen ja päätoiminen tuntiopettaja Olli Hatakka

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 2

10 vinkkiä oppimisympäristön kehittämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon

Digitaalisten menetelmien avulla voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja personoituja opintopolkuja, mahdollisuuksia ja sisältöjä, henkilökohtaisten tarpeiden ja etenemissuunnitelmien mukaan, samalla tukien yhteisöllisyyttä, reaaliaikaista vuorovaikutusta ja interaktiivisuutta opiskeluyhteisöjen sisällä.

  1. Perusta tieteelliseen taustaan. Onko samaa tehty aikasemmin. Tutki, mitä on jo tehty.
  2. Selkeä rakenne ja tiedota.
  3. Varmista joustava ja helppo käyttö + tuki tarpeen mukaan.
  4. Testaa käytännössä.
  5. Tarjoa personoituu/kohdennettua sisältöä.
  6. Tarjoa tilannesidonnaista sisältöä.
  7. Tue interaktiivisuutta.
  8. Anna systemaattisesti palautetta + tee palautteenantosuunnitelma.
  9. Varmista tyytyväisyys.
  10. Varmista oppimistulokset (ennen ja jälkeen).
Tue opiskelijoiden käyttöönottoa.
Tee käyttöönottosuunnitelma! 
Yhtä välinettä yhdellä toteutuksella!

Tutkimusmatka yrittäjyyteen monimediaisin ja verkkovälitteisin keinoin yhteissuunnittelun kautta

Esityksen keskeisenä ytimenä on monimediaisuuden hyödyntäminen yhteisöllisen verkkotyöskentelyn tukena. Esitys piti sisällään ratkaisut, jotka organisaatio oli tehnyt opintojaksolle. Itearaatio 1 – yhteissuunnittelu – iteraatio 2 -kierroksien osalta. 

Enenevässä määrin opetuksen siirtyminen virtuaaliseksi vaatii uudenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja yhteisöllisten ja monimediaisten ratkaisujen osalta, jotta oppimisessa on mukana aktiivinen osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen.

”Se fiilis että tässä nyt opitaan yhdessä” – opiskelijakokemuksia cMOOCista

Esityksessä kuvattiin tutkimustuloksia sekä avoimen verkkokurssien valmennuspedagoginen malli, jonka avulla Humak on saavuttanut hyviä oppimistuloksia lyhyissä cMOOCeissa.

Humak järjesti kolme erilaista kurssia verkossa, joissa työskenneltiin itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, mutta silti yhteisöllisesti. Tehtävien avulla pyrittiin kurssilaisten väliseen vuorovaikutukseen, vertaisarviointiin sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Verkkoympäristössä hyödynnettiin valmennuspedagogiikkaa, jossa valmentajan (opettajan) rooli on erittäin tärkeä. Valmentaja pystyi aktivoimaan opiskelijoita tarvittaessa. Kurssien jälkeen todettiin, että oppimista olivat edistäneet aktiivinen osallistuminen, vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen yhteisölliseen oppimisprosessiin.

Esityksen materiaali on ladattavissa esityssivun alareunasta.

Opettaja opiskelijana – löytöretki opettamisen ytimeen

Esityksessä kerrottiin sanoin, kuvin ja esimerkein miten Maanpuolustuskorkeakoululla edistetään opettajan ammatillisesta kehittymistä. 

  • Tunnista ja tunnusta oppimiskäsityksesi – löydä itsesi opettajana.
  • Opettaja digiloikan airueena.

Tuberoom innostaa opettajat uusiin lightbord-videokokeiluihin

Tuberoom on helppokäyttöinen videopaja opettajille. Siellä opettajat voivat harjoitella esiintymistä, esittämistä sekä editointia ja samalla tuottaa omannäköisiään opetusvideoita mm. lightboardia käyttäen. Lightboard-tekniikalla on mahdollista kuvata liitutaulutyöskentelyä.

Tuberoom-tekniikka: akustiikan parantamiseksi verhoiltu kauttaaltaan mustalla kankaalla ja matolla. Valaistusta säädetään led-paneeleilla. Lightboard on pyörille alumiinikehikkoon sijoitettu suurikokoinen turvalasi, jota reunustaa lednauha. Opettaja piirtää lasille kalkkipohjaisilla, vesiliukoisilla tusseilla. Piirtäminen kuvataan lasin läpi sopivasti valaistuna, jolloin syntyy illuusio pimeästä tilasta ja katsojan huomio kiinnittyy tekstiin sekä opettajaan. Peilikuvana näkyvä teksti ja piirrokset käännetään tallennustilanteessa ohjelman avulla oikein päin.

Lightboard Technology esittelyvideo

ITK 2018 päätös -video

Lue myös osa 1

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija ja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

Digiajan löytöretkeilijä (ITK’18) – Osa 1

ITK = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa

ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Tänä vuonna konferenssissa kokee inspiroivia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esityksiä teemalla ”digiajan löytöretkeilijä”. Päivät mahdollistavat myös kokeilla itse erilaisia opetusteknologisia ratkaisuja. Näytteelleasettajia on lukuisia. Konferenssin järjestelyistä vastaa Hämeen kesäyliopisto ja tapahtuma järjestetään Cumulus Resort Aulanko, Hämeenlinnassa 11.–13.4.2018. ITK-konferenssilla on jo pitkät perinteet. Lue 25-vuoden tarina täältä.

Kareliasta päiville matkasivat lehtorit Mikko Hyttinen ja Olli Hatakka sekä erikoissuunnittelija Minna Rokkila ja monimuotopedaogi Maarit Ignatius. Ohjelmatarjonnan lisäksi verkostoituminen, tapasimme vanhoja ja uusia yhteistyökumppaneita, kuten Blackboard (Moodlerooms) ja Discentum (Kyvyt.fi) sekä jokusen uusia.

Tämä blogimerkintä on Maaritin ja Minnan matkaraportti, poimintamme konferenssin konferenssin hjelmasta reaaliaikaisesti välillä 12.–13.4. Koet seuraamalla nämä ITK-päivät samanaikaisesti kanssamme.

Mikon ja Ollin opetusteknologiakokeilusta Oppimisympäristöjen virtualisointi digitaalisen 360-kamerteknologian avulla kuulet tarkemmin viimeistään Digisessä iltapäivässämme (Karelian digimessut) 9.10.2018.

Konferenssin tervetulosanat lausui Elias-robo. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen saapui saliin videoyhteyden kautta. Hän kehoitti meitä jokaista käymään kysymyksen ”Miten rakennamme koulun jossa kaikkien on hyvä olla ja oppia? ääreen. Jos ei ole oppimisen hyvinvointia, ei ole mahdollista omaksua uusia asioita. Heinosen mukaan Digitaalisuuden tarkoitus on helpottaa työskentelyä ja mahdollistaa yhteisöllisyys. 

Kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallitukselta jatkoi Hienosen teemassa. Tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu pojilla enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tytöillä päinvastoin. On siis hyväksyttävä, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Kysymyksiä tulisi enemmän esittää oppilaitten taholta kuin opettajien. Toimintakulttuurin ja johtamisen tulisi mahdollistaa yhdessä oppiminen (yhteisopettajuus ja tiimioppiminen) hyvinvointia unohtamatta. Meidän on aika muuttua joustaviksi, ketteriksi toimijoiksi. Pois jäykästä, kankeasti toiminnasta. Rautiainen päätti puheenvuoronsa sanoihin ”Oppimista tapahtuu kaikkialla – toivottavasti myös hyvinvointia”.

Erityspedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta puheenvuoron otsikko oli ”Kivikausi tai digiaika, löytöretkeilijä tarvitsee lauman”. Dosentti korosti yhdessätekemistä niin hyvässä kuin pahassa. Hyvin toimiva työyhteisö tarvitsee lauman. Yksilö tulee nähdä hyvien tekojen kautta, ei virheiden. Ketään ei saa ”cropata” yhteisöstä, tiimistä, ryhmästä.

Yrittäjä Harri Ketamo, Headaista totesi lennokkaasti, että ”Tekoäly ei korvaa opettajaa. Se mahdollistaa aidosti yksilöllisen opetuksen”. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, ihmiset panikoituvat. Tämä kaava toistuu ja toistuu. Järjestelmät ovat hyviä renkejä. Tekoäly on ollut jokaisen meidän työkalu jo 80-luvulta. Tekoäly tulisi olla tehokkaammin, useimmissa sisällöissä osana. Tekoäly myös mahdollistaa luonnollisesti virheet, haitat. Siinä missä tekoäly manipuloi meitä niin sitä tekee myös ihminen ihmiselle. Kriittinen ajattelu ja riittävä yleissivistys on tärkeää.

ITK 2018 avajaiset -video.

Foorumiesityspoimintamme

Tässä foorumiesityksessä saatiin vastauksia siihen, miten monin eri tavoin ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön digipedagigista osaamista kehitetään ja miten juuri sitä tarvittavaa osaamista mitataan sekä kuvataan.

  1. Miten korkeakoulussa kehitetään henkilöstön digipedagogista osaamista?
  2. Onko korkeakoulussa olemassa tai suunnitteilla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa mentorointia, tutorointia tai vastaavaa toimintaa?
  3. Onko tarvittavaa digiosaamista kuvattu? Jos on niin miten, esim. osaamismerkit.
  4. Miten henkilöstön digipedagogista/digitaalista osaamista on mitattu tai aiotaan mitata?

Esityksessä kerrottiin myös osaamismerkkien kehittämistyöstä sekä kevään 2018 valmennusohjelman piloteista. 

eAMK-laatukriteerit verkko-opintojakson kehittämisessä

eAMK-hankkeessa rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä verkko-opintotarjontaa. Yhteiset laatukriteerit takaavat tarjottavien opintojaksojen laadun. Yhteiseen verkkotarjontaan valitaan alansa parhaat ammattikorkeakouluopintojaksot. Valittavien opintojaksojen tulee täyttää laatukriteereiden vaatimukset. Kriteeristö muodostuu seuraavista teemoista:

Teema 1: Kohderyhmä ja käyttäjät – Teema 2: Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja pedagogiset ratkaisut – Teema 3: Tehtävät – Teema 4: Sisältö ja aineistot – Teema 5: Vuorovaikutus – Teema 6: Ohjaus ja palaute – Teema 7: Arviointi – Teema 8: Kehittäminen – Teema 9: Käytettävyys ja ulkoasu – Teema 10: Tukipalvelut.

Arviointikriteerit ovat kehittämisen ja itsearvioinnin työkalu. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätöstä siitä, miten verkkototeutusten arviointi suoritetaan. Toteutuuko se esim. eAMK-verkoston korkeakouluista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet arvioimana vai jollain muulla tavalla. AMK-laatukriteerit.

Esitysmateriaali

Vaikuttavuutta webinaareilla

Toimintamallina webinaarin ja sen oheistuotteiden rakentaminen soveltuu myös opetuksessa käytettäväksi. Webinaarien järjestämisessä korostui suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeys sekä kohderyhmän tavoittaminen.

Verkko-opetuksen laatutalkoot

Laatutekijät koostuvat verkkoympäristön rakentamisesta ja käytettävyydestä, kurssisisällöistä ja pedagogiikkasta sekä opetuksesta ja viestinnästä.

Kulkuri-verkkokoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille, ulkomailla asuville oppilaille. Kulkurissa verkko-opetuksen laatutalkoot on kehitetty yhteistyössä opettajien, oppilaiden, heidän vanhempien ja  asiantuntijoiden kanssa. Laatutyön perustana oli Kulkurin oppimiskäsitys – oppilaat ovat erilaisia, oppilas on aktiivinen, sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen, oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi, ilmiötä tutkimalla opitaan enemmän.

Mikään ei motivoi niin, kuin positiivinen palaute!

Verkko-opintoja tehdessä opettajalla on apuna laatukäsikirja, josta löytyy työskentelyä auttavia konkreettisia tarkistuslistoja. Kulkurin laatukäsikirja on vapaasti hyödynnettävissä.

Esityksen materiaali

AMK-opinnon tuottaminen verkkoon – näkökulmia ja käytännön vinkkejä

Esitys piti sisällään kolme näkökulmaa: verkko-opetuksen tuotannon johtaminen, pedagogisen osaamisen ja käytänteiden kehittäminen sekä laadun varmistus. Taustalla Lauran digivisio.

Tiimien työskentelylle on kaksi erilaista prosessia seuraavasti:

  • Kokonaan verkossa suoritettavaan tutkintoon sisältyvät opinnot rakennetaan niitä edeltävällä lukukaudella kaksipäiväisissä tuotantopajoissa, joihin osallistuvat kaikki toteutuksessa mukana olevat opettajat.
  • Täydentävien opintojen opintojaksojen valmistelu tapahtuu opetiimeissä, jotka tapaavat toisensa 2–3 kertaa suunnittelun aikana.

Verkkokurssin toteuttaminen – ensikertalaisen kokemuksia

Esityksestä kävi ilmi, miten verkkokurssin toteuttaminen onnistui. Sekä, mitä hyötyä osallistujat saivat kurssista sekä myös se mitä eivät saaneet. Esille tuli myös se, miten heidän digitaipaleensa jatkui kurssien jälkeen. 

Auttaaksemme opettajia toteuttamaan oman verkkokurssin järjestimme koulutusta:

  1. Digipedagoginen suunnittelu
  2. Ohjaus ja arviointi digitaalisessa oppimisympäristössä sekä etäohjausmenetelmät
  3. Pilvipalveluiden monipuolinen hyödyntäminen digitaalisessa oppimisessa
  4. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan HOKS:n, oppimisen ja osaamisen visualisointi.

Pelillistäminen ja visualisointi Moodle-ympäristössä

Toteutetut kurssisisällöt käsittelevät laaja-alaisesti hyötypelejä, pelillistämistä sekä pelien liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Pilottikursseilta löytyy digitaalista löytöretkeilyä: opiskelijaa kannustettiin etsimään verkkomateriaalin syövereistä kymmenen kultakolikkoa. Pedagogisesta  näkökulmasta kolikoiden keräämisellä pyrittiin rohkaisemaan opiskelijaa kahlaamaan läpi videoiden keskeltä myös tekstimateriaali ja tieteelliset artikkelelit.

Segabu-hankkeessa kehitettiin opintojaksoon pelillistämistä ja visualisointia Moodleympäristössä. Verkkokursseilla hyödynnettiin elementtejä, joita tavataan peleissä:

  1. Visualisoinnilla havainnollistettiin opiskeluprosessia, edistymistä sekä aktiviteetteihin osallistumista.
  2. Moodlessa pelillistäminen perustui myös aktiviteetteihin ja lohkoihin (osa vakiona, osa lisäosia).

Pilottikurssit löytyvät DIGMA.FI-oppimisympäristön osiosta Serious Games tai suoralla osoitteella http://segabu.fi. Hankesivusto löytyy osoitteesta https://segabu.wordpress.com/.

Pelillistämisestä Moodlessa lisää myös.

Esityksen materiaali

Laatukortit ketterien verkkokurssien tuottamisen tukena

Esityksessä kuvattiin, miten Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa (ESR) on opettajien tueksi Agile AMK -mallilla toteutettavaan ketterään sisällöntuotantoon kehitetty verkkokurssien laatukortit ja miten opettajat hyödyntävät niitä.

Laatukortit ovat: pedagogiikka, käytettävyys, sisältö ja tuotanto.  Laatukortteja käytetään verkkokurssien tuotannon eri vaiheissa. Kukin laatukortti sisältää 4–6 laatukriteeriä, joihin kaikkiin liittyy arviointikysymyksiä ja kehittämisohjeita. Laatukorteista on hankkeessa opettajilta saadun palautteen pohjalta koottu myös laatujuliste, jossa keskeiset kohdat on tiivistetty ns. huoneentauluksi. Kurssien pedagoginen laadunvarmistus käynnistetään jo suunnitteluvaiheessa, ja sitä toteutetaan koko tuotantoprosessin ajan.

Lisää tietoa laatukorteista löydät UAE-hankkeen blogista.

Ammattikorkeakouluhenkilöstön kehittämispäivät digitaalisesti, 2 päivää Moodleroomsissa ja Collaboratella

Digikehittämispäivillä jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mahdollisuus toimia itse osallistujana pedagogisesti suunnitellulla verkkokurssilla, joka toteutettiin Moodleroomsin verkkokokous- ja webinaaritila Collaboratessa. Ohjelma piti sisällään etukäteen tuotettuja videoita, webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä eri aiheista. Toteutus suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä kääteistä pedagogiikkaa ja amk:n yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa.

Parasta antia henkilökunnan mielestä mm.:

  • ”Ei tarvinnut matkustaa”
  • Asiaan pystyi keskittymään paremmin, fyysistä tapaamista tehokkaampi ja intensiivisempi työskentely kuin kokouskeskuksessa/hotellissa”
  • ”Uuden järjestelmän ja toimintaympäristön (Moodlerooms ja Collaborate Ultra) oppiminen ja opettelu”
  • ”Kokemus yhteisöllisyydestä digitaalisesti, yllättävän toimiva ryhmätyöskentely digitaalisesti, CU mahdollistaa vuorovaikutuksen”
  • ”Hyvä tekninen toteutus”
  • ”Aikataulu piti paremmin kuin perinteisillä kehittämispäivillä”
  • ”Se paransi asennettani huomattavasti koko digikampusajatusta kohtaan!”
  • ”Kokonaisuus ja digiympäristön hyvä toimivuus yllättivät. Alustukset oli hyvin valmisteltuja ja vastuuhenkilöt osasivat käyttää CU:ta. Nautin”

Esityksen materiaali

Moodle ryhmälähtöisen oppimisen (Team Based Learning) alustana

Ryhmälähtöinen oppiminen (Team-based learning,TBL) on opiskelijalähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetusmenetelmä. Ryhmälähtöisessä oppimisessa opiskelijat jaetaan heterogeenisiin 5–7 hengen ryhmiin, jotka pysyvät samoina koko opintojakson ajan. Menetelmässä käytetään käänteisen oppimisen periaatteita. Käsiteltävät aiheet on jaettu jaksoihin. Opettaja määrittelee kunkin jakson osaamistavoitteet. Jokaisen jakson aluksi opiskelijat tutustuvat itsenäisesti annettuun materiaaliin, joka voi olla alue oppikirjasta, artikkeleita, videoita tai muuta digitaalista materiaalia. Varsinaisella tapaamiskerralla jakson lopuksi pidetään ensin kaksi testiä.

Moodlen teemaksi on määritelty viikottainen rakenne ja Jokaisella viikolla on omat tavoitteet.
Moodlesta opiskelija saa sekä video, että tekstimuodossa viikon oppimateriaalin. Nämä opiskelijan on käytävä läpi. Perjantaisin ensin yksilöllinen osaamistesti moodlessa (testaa, onko ennakkomateriaali opiskeltu). Tämän jälkeen uudelleen ryhmätenttinä sama tentti, jolloin voidaan jakaa osaamista ja keskustella ryhmässä. Yksilötentin vastauksia opiskelija ei nähnyt tentin jälkeen, vain saamansa tuloksen. Ryhmätentin vastaukset näkyivät, jolloin ryhmä voi korjata virheellisen vastauksen, tämä tosin vähensi kokonaispisteitä.

  • Vetoomukset
  • Miniluento aiheesta

Soveltavat ongelmat, joihin ryhmät etsivät vastauksia annettujen taustamateriaalien pohjalta. Ongelmien vastaukset ladataan yhtä aikaa padletcseinälle ja satunnaisesti yksi ryhmästä esittelee ryhmän tulokset (saadaan vapaamatkustajat eliminoitua). Vertaispalaute Moodlen kautta.

Lue myös osa 2

Lisätietoja Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa:

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 20.–22.3.2019.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija ja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

ITK2017-konferenssin satoa

ITK 2017 -konferenssi = Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, jonka pääjärjestäjä on Hämeen kesäyliopisto. ITK kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.


Konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa, Kylpylähotelli Cumulus Resort Aulangolla. Niin tänäkin vuonna.

Tutkijatapaamiseen Kareliasta osallistui Joni Ranta.

Workshopeja oli perinteiseen tapaan tarjolla puolipäivästä koko päivään. Osa workshopeista oli maksullisia, mutta valtaosa ilmaisia. Teemoja oli mm. Mooc, Open Badge, Chromebook, digitalis-taktiillinen pedagogiikka, sisällöntuotanto, pedagogiset lähestymistavat, arviointi, oppimisen analytiikka, data, Office 365, Optima, oppimispeli ja ohjelmointi.

Foormumiesityksistä ja teemaseminaareista kukin karelialainen valitsi oman mielenkiintonsa mukaan ne mihin osallistui. Tarjolla oli paljon erilaista sisältöä. Kokonaisuuvaikutelma oli, että eniten oli tarjolla ala- ja yläkouluun sekä lukioon suunnattuja esityksiä. Toki kaiken voi soveltaa korkeakoulutasolle. Meillä oli käytössä ITK-yammer-kanava sekä Facebook-ryhmä, joita kautta kuka tahansa karelialainen pystyi seuraamaan osallistujien sessioita reaaliajassa. Tässä joitakin poimintoja esityksistä, joita osallistujamme (Joni Ranta, Minna Rokkila, Kirsi Lindlöf, Seppo Kainulainen, Kaija Sankila, Juha Valonen, Minna Nirkko ja Maarit Ignatius) postailivat Yammeriin:

Oppimisympäristöt laajenevat psykofyysissosiaalisina kokonaisuuksina. Aito osaamisperustaisuus yhdistyy korkeakoulujen avulla uudenlaiseen oppimisen ja innovoinnin monialaiseen ekosysteemiin. Näin ainakin, jos uskomme Tampere3:n visioon.. Lisää tietoa asiasta, hae: Smart University Design Lab (SUDL).

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: Koulutus ja sivistys avaimia vallankäyttöön. Vanhan maailman menetelmät masentaa digikyvykkäimmät. Siinäpä haastetta.

Alakoululaiset käyttää O365-ympäristöjä, tietohallinnon kanssa yhteistyössä on Kainuussa, tvt:tä hyödynnetään jokapäiväisessä opiskelussa, rehtorin tuki on a&o, sovelluskeskeisyydestä pois, tietohallinto kouluttaa pilvipalveluihin, osaamisen jakaminen, opettajille resursoitu aikaa koulutuksiin + käytäntöön viemiseen, työjärjestykseen koulutukset.

HAMK esittelee monipuolista DigCompOrg-työkalua oppilaitoksen digikyvykkyyden kehittämiseen ja arviointiin. Arvioinnissa yli 70 osa-aluetta -> syvällinen arviointi. Tämä ei ole ainoa arvioinnin työkalu, vaan toimii muiden työkalujen rinnalla kokonaisarkkitehtuuria kehitettäessä.

Kovalla työllä syntyy oppimista, kertoi Pekka Peura. Pekan esitys yksilöllisestä oppimisesta löytyy kuvan osoitteesta.Pekalla oli hyviä oppimisen arviointiin liittyviä työvälineitä, joissa hän oli soveltanut Googlen taulukkotyövälinettä. Kannattaa tutustua. Esitys täällä: bit.ly/peura_itk17

Tekijän oikeuksia – Miksi? Opettaja opetusmateriaalin tekijänä, teosten käyttäjänä ja tekijänoikeustaitojen opettajana. Digitaalitekniikka on tuonut opetukseen uusia keinoja ja välineitä sekä uudenlaisia hyödyntää sisältöjä.
Esitys keskittyy enemmän ehkä perusasteelle ja toiselle asteelle, mutta erityisesti tuo tekijänoikeuksien opettaminen -> tehtävät, raportit, esitykset, opinnäytetyöt. Amk opetuksessa kannatta käydä läpi tuo Kopiraittilankoulun uutishuone ja muistilista! Erityisesti opinnäytetyöntekijän!

Opettajat ovat kokeneet (Kopioston tutkimus) puutteita tekijänoikeusasioissa mm. diditaalisissa aineistoissa. Kopiosto on laatinut eri kouluasteille pedagogiset materiaalit = Kopiraittilan koulu.

http://www.kopiraittila.fi/
http://kopiraittila.fi/video/

Huikeiden sattumusten sarja jatkuu! Täällähän on Natasha Bulatovic Trygg esittelemässä Sananlanka-peliä. Sattumalta ohjaan pelin visuaalista suunnittelua käsittelevää opparia ja tekijän Teemu Seppälän harjoittelua yhdessä Natashan kanssa =D Upea peli, joka opettaa lukemaan ja jota voidaan käyttää eri tavoin lasten puheterapiassa. Natasha on toiminut Turun yliopiston pelilaboratorissa, kuuluu Neogamesiin ja tekee nyt väitöskirjaansa. Sananlanka suunnataan globaaleille markkinoille. https://mitaleblog.wordpress.com/

Sotungin lukiolla on antaa ”Paremmat eväät työnhakuun – ohjauksen sähköiset käytänteet”. Keskeisiä huomioita:

  • esittelyvideo itsestä vaaditaan lähes kaikissa työnhauissa
  • median hallintaa edellytetään automaattisesti
  • uskallusta vaaditaan, miten henkilökohtaisten asioiden esittely videon muodossa saataisiin tutuksi?
  • arvot, taidot kartoitetaan ulkopuolisen näkökulmasta, ei miten minä… jopa filosofinen tulokulma. Esitellään aluksi oman pienen tiimin kesken ja kerätään palautetta.
  • pohdinnat työstetään minuutin hissipuheeksi ja edelleen sähköiseksi CV:ksi (www.europass.fi)
  • valttikorttini työelämässä, miten kerron itsestäni oikeita ja positiivisia asioita?Hyötyisiköhän meidän harjoitteluprosessi näistä ideoista?

Kielten opintojaksoilla nämä osana opintojaksoja, lisäksi vaihtoehtona/lisäksi LinkedIn profiili. Tikon WorkSmart Online messujen tarkoitus on tuoda oma osaaminen näkyväksi. Mitenhän saataisiin harjoitteluprosessi ja muu urasuunnittelu integroitua ettei tehtäisi päällekkäin samaa? Kielten opintojaksoilla on jo sisällytetty. Lisäksi LinkedIn profiili. Miten saataisiin hyödynnettyä harjoitteluprosessissa?

Pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla on aARre-sovelluksen kautta pilotoitu tiedonhaussa Lahden kaupunginkirjastossa. Rasteja haetaan kirjastossa. Piilotettuja rasteja etsitään vihjeiden avulla, rastin kuvaaminen kännykällä näyttää AR-sisällön. Lapset kilpailivat ajasta radalla. Intoa oli. Mitä jäi itse sisällöistä mieleen?

Oulun yliopistossa viime syksynä aloittaneet 1200 opiskelijaa osallistuivat heti opintojen aluksi kolmeksi päiväksi ”Future Factory” -tulevaisuustyöpajoihin. Opiskelijat etsivät ryhmissä ratkaisuja laajoihin haasteisiin Sitra megatrendien pohjalta. Ks. https://www.sitra.fi/blogit/opiskelijat-ratkomaan-maailman-kiperia-ongelmia/

iDiD on info-TV-järjestelmä jonka taustalta löytyy opettajia suunnittelijoina mm. PBL-guru Timo Portimojärvi. Toimii verkon yli keskuspalvelimelta. Hinta oppilaitokselle 20 €/kk/laite. Aika monipuoliselta vaikutti. Peppi-yhteensopivuus on tulossa.

Joskus on hyvä hypätä oman lähiympäristön ulkopuolelle! Peruskoulun pedagogiikkaa, jota voi soveltaa läpi kouluasteiden. ”Haasta itsesi ja oppilaasi – Itseohjautuva toiminnallinen pedagogiikka”.

Fuse-pedagogiikka – oppilas itse vastuussa oppimisprosessista ja opettaja toimii fasilitaattorina. Oppilas asiantuntijana. Ryhmätyötaidot. www.fusestudio.net
Yleiskuva pedagogiikasta.

Tutustu myös ”Luovan tulen” -malliin: www. liekeissa.net -> kuinka kouluyhteisöön saadaan kehittyvä ilmapiiri!

HaMKn kotihoidon koulutusta on pelillistetty Seppo-alustan avulla. Ei kyllä järin ihmeellinen peli ollut… rikkaalla medialla ryyditetty tenttityökalu? Jotenkin olisin noiden alakoululaisten virtuaalitouhujen jälkeen odottanut jotain muuta kuin lautapeliä. Sinänsä varmaan toimiva ympäristö, mutta ei vain säväyttänyt ;-(

HAMK, LAMK ja Laurea käyttää Kaltura-pohjaista videopalvelua eri tavoin. Huomionarvoista esityksessä oli, että opiskelijoista lähes puolet lopetti heille tarkoitetun videon kesken, ja katseluajat jäivät lyhyeksi. Videoiden tulee olla lyhyitä.

Digitaaliset tuotteet – Osana puolustusvoimien opetusta ja koulutusta. Mielenkiintoinen katsaus Puolustusvoimien digitaalisiin oppimisympäristöihin ja tuotteisiin. Siellä mennään todella korkealla tasolla!
Jokainen yli 15v suomalainen voi kirjautua (PV)Moodleen ja suorittaa peruskursseja.

Carpe Diem – Käytännönläheinen ja nopeasti toiminnaksi muuttuva tapa tehdä ja suunnitella monimuoto- tai verkko-oppimiskokonaisuuksia. Missio – Vaikutelma – Osaamistavoitteet – Arviointi http://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html

Moodle modernimmaksi – Yhtenäisyydellä tulevaisuuteen. HAMK:n esitys siitä, miten Moodlen opintojaksojen ilme ja tietyt rakenteet on hyvä yhtenäistää. Kareliassa hyvällä mallilla tämä on tulevissa kesän verkko-opinnoissa. Mallia hyvästä rakenteestä sieltä! Ota itsellesi hyvät käytänteet arkipäivään!

Ongelmalähtöistä ja osallistaen – lähellä ja kaukana. Tehdään, kokeillaan, korjataan, kehitetään. Lappilainen oivallus ”pieniä tekoja”. Joustavat opinpolut, opiskelijat sisällöntuottajia, osaamisen näyttäminen digityökaluja hyödynten, palautteenannon ja arvioinnin monikanavaisuus.

Moodle näyttää myös kiinnostavan, ihan tukossa. Siispä sinne minne mahtuu eli suunnitelmat uusiksi.

Laurean tukimalli. Kareliassa on monta samaa palikkaa käytössä. Erityisesti opiskelijoiden verkkokokoustuki, meillä AC-Host rinki, josta on pisteri täällä ITL:lla!

Kokemuksia Savonian opettajien Erasmus-opettajavaihdosta Itävallassa, jossa toteutettiin intensiiviset workshopit osana myynti- ja markkinointikoulutusta. Itävaltalaiset opiskelijat harjoittelivat myymistä suomalaisille opiskelijoille. Tärkeitä huomioita erityisesti kaksi alimmaista: opettajan ei tarvitse olla digipelastusrengas, ja suomalaisilla opettajilla on paljon annettavaa maailmalla! Lue lisää http://itk.fi/2017/ohjelma/foorumi/35

Moodlerooms on kehittyvä ja muuntuva systeemi. Analytiikka xray mahdollistaa opiskelijoiden monipuolisen seurannan ja samalla palautteenanto nopeutuu ja helpottuu. Uusi ominaisuus lähitulevaisuuteen toivon mukaan.

Myös verkkokokous collaborate vaikuttaa toimivalta, pienryhmätyöskentely on ehdoton ominaisuus. Täytyy testata korvaako ac:n.

Kohtaamisia pelimaailmassa. Hämeenkylän koulussa yhdistetty peruskoulun oppilaat ja lähiseudun ikäihmiset. Oppilaat opastavat ikäihmisiä pelimaailmassa ja digilaitteissa. Hieman samanlaista toimintaa myös meillä juuri päättyneessä IkäOte projektissa.

Oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opintopolku taaperosta tohtoriksi on ViLLE-tutkimusryhmän visio. Kaikkee ei digitalisoida.

VR ja pelillistäminen päivän kuuma aihe. Jos et ole tukka putkella varaamassa ensimmäistä paikkaa luentosalista, käy niinkuin nyt… jäät lehdellä soittelemaan ja miettimään korvaavaa sessiota!

Vuoden digiope korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyöstä. Pitää päästä pois opettajajohtoisuudesta ja visioi helppokäyttöisistä, mobiiliyhteensopivasta ja reaaliaikaisesti ”alustasta”.

Moodleroomsin (Blackboardi) standilla voi käydä haastelemassa mm. näistä asioista:

  • Miten online-opetus voidaan saumattomasti kytkeä oppimisympäristöihin?
  • Miten tiedolla johtamisen ja verkko-opetuksen laatua voidaan parantaa opetusanalytiikan ratkaisuilla?
  • Miten opettajat voivat luoda automaattisesti esteetöntä oppimateriaalia oppimisympäristöihin?
  • Miten responsiiviset käyttöliittymät ja natiivit mobiiliapplikaatiot tarjoavat parhaat välineet käyttäjien eri tarpeisiin?

Avausluentona mielenkiintoinen katsaus oppimisanalytiikasta eurooppalaisella tasolla. Riina Vuorikari. https://www.slideshare.net/vuorikari

Kareliasta oli kaksi posteria esillä:

Moodlerooms/Blackboardin illalliselle ja verkostoitumistilaisuuteen, Piparkakkutaloon, karelialaisista osallistui Minna Rokkila. Illallistapahtuma oli ollut hyvin lämminhenkinen ja naurua täynnä. Muita osallistujia olivat HUMAK:sta, Amiedusta, Diakoniaopistosta ja Turun yliopistosta.

Torstain ITK:n iltaohjemaan kuuluin verkostoitumista ja illallinen. Musiikista vastasi Pete Parkkonen. Karelialaisia illanvietossa oli muutama. Ilta oli kuulemma kaikin puolin onnistunut.

ITK-konferenssi jälleen ensi vuonna 11.–13.4.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimisympäristöcoctail

Tietojärjestelmien tulee mahdollistaa opintojakson digitaalisen sisällön ja toiminnan monipuolinen hyödyntäminen sekä koostaa opiskelijoiden oppimishistorian järjestelmistä niin, että opettaja/ohjaaja voi tarvittaessa eriyttää sisältöjä opiskelijoiden oppimistarpeiden mukaan.

Karelian oppimisympäristöcocktail (tammikuu 2017) muodostuu seuraavista tuetuista tietojärjestelmistä: Moodle, Moodlerooms, Collaborate, Adobe Connect, ePortfolio (Kyvyt.fi), Office 365 (O365) ja koulutusalojen omista, ammatillisista sovelluksista. Sekä sosiaalisen median erilaiset palvelut, joita henkilöstö käyttää omista tarpeista lähtöisin. Lisäksi muista kokonaisuuteen läheisesti liittyvistä järjestelmistä, joita ovat muun muassa Outlook-sähköposti, WinhaWille, SoleOPS, TimeEdit ja Webropol.

Oppimisympäristöcocktail mahdollistaa muun muassa motivoinnin, vuorovaikutuksen, havainnollisuuden ja autenttisuuden, mutta näyttää siltä, että eri järjestelmiä on kuitenkin haasteellista hyödyntää yhdessä. Kaikkia ei tarvitse hyödyntää vain niitä tietojärjestelmiä ja niiden osia, jotka tukevat sekä mahdollistavat oppimistavoitteet. Erilaisia verkossa opiskelun työtapoja on olemassa ja niiden käytöstä tulee aktiivisen toiminnan kautta rutiinia. Tyypillisimpiä opiskelun tapoja ovat verkkokeskustelu, kirjoittaminen, testaaminen sekä tiedonhaku.

Pedagoginen malli on opintojakson/opetustilanteen vaiheistuksen ja toteutuksen työkalu. Digitaalisia ympäristöjä pedagogisen mallin avulla saadaan esimerkiksi sisältöön, tiedonrakenteluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtelua. Valitaan sellainen malli, joka tukee opintojakson tavoitteiden mukaista oppimista. Pedagogisia malleja ovat muun muassa käänteinen oppiminen, tiimi- ja projektioppiminen, tutkiva ja case-pohjainen oppiminen sekä ilmiöpohjainen oppiminen. Katso Jyväskylän yliopiston kooste pedagogisista malleista.

Digituki: ICT-tukipalvelut, digimentorit, erikoissuunnittelija ja monimuotopedagogiikan suunnittelija. Tukipalvelut käytettävissä lukukausien aikana arkisin virka-aikana (ma – to klo 8–16 ja pe klo 8–15). Kollegat (opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö) puolestaan ovat tukena heille sopivana aikana ja tavalla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Lupa oivaltaa, innostua ja onnistua

Opiskelijoiden kokemukset kuulluksi tulemisesta, arvostuksen saamisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta vaikuttavat heidän oppimiseen ja osaavaksi ammattilaiseksi kasvamiseksi totesi KM, erityisopettaja Kaisa Vuorinen Oivalla ja Onnistu -päivien päätteeksi puhuessaan positiivisesta pedagogiikasta.

Jari Laru  KT, yliopistonlehtori Oulun yliopistosta oivallutti meitä puolestaan teemalla ”Suomi-neitoa digitellään. Hyppy vai loikka?” Meillä jokaisella tulee olla arkirohkeutta kehittää digikuntoamme. Tärkein temppu jonka jokainen meistä voi tehdä on itsenäinen harjoittelu. Digiarkikunto kasvaa pienin päivittäisin harjoituksin pitkäaikaisella harjoitteluohjelmalla. Toiseksi tärkeäksi toimenpiteeksi Laru nosti rohkeuden kysyä toiselta ”digiarkiliikkujalta” niin neuvoja kuin erilaisia tapoja – olivatpa ne pedagogisia tai teknisiä. Samoin oman osaamisen ja oivallusten jakaminen muille on tärkeää. Eri teknologiset kerrokset tulisi erottaa ja se onnistuu vain yksilön pitkäjänteisellä tekemisellä, osaamisen kehittämisellä.

Laru innosti tekemään digitalisaatiosta henkilökohtaisen kehittämisen kohteen. Ei hetkellisesti jotakin loikkaa, koska se häiritsee ja on työlästä. Vaan miettimään henkilökohtaisella tasolla ne tavoitteet, jotka on oman työn kannalta merkityksellisiä. Oman digipolun suunnitelman ja strategian laatiminen on mahdollista toteuttaa. ”Digistely” ei toteudu väärällä tavalla eikä väärään suuntaa, väärään aikaan tmv., kun itse on asettanut tavoitteet ja suuntaa niitä kohti askel askeleelta. Omaa suunnitelmaa voi toteuttaa toisten arkiliikkujien kanssa tai yksin.

UEF–Karelia–Savonia-työryhmän konkreettisena toimenpiteenä toteutettiin kaksi työpajaa päivien aikana useampaan kertaan. UEF:ilta oppituvasta Taina Rytkönen-Suontausta piti pajoja teemalla ”Kuvien käyttö opetuksessa ja oppimisen tukena”. Tässä pajassa tutkittiin monipuolisesti, miten kuvia voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa tarkoituksenmukaisesti, innostavasti, oikeaoppisesti ja pedagogisesti linjakkaalla tavalla. Pajassa jaettiin myös hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, ja etsittiin käyttökelpoisia kuvalähteitä.

Kareliasta (Maarit Ignatius ja Minna Rokkila) toteuttivat pajoja teemalla ”Visuaalista tarinankerrontaa omilla tai cc-lisensoiduilla valokuvilla mobiililaitteita ja appseja käyttäen”. Meillä jokaisella on tarina kerrottavana ja kuvien käyttö on korostunut entisestään mobiililaitteiden kehittymisen myötä. Työpajoissa koettiin innostumisen ja onnistumisen kokemuksia, kun osallistujat pääsivät itse kokeilemaan kuvien muokkausta ja tarinankerrontaa. Samat pajat toteutetaan maaliskuussa 2017 UEF–Karelia–Savonia-koulutuksena henkilöstölle ja luonnollisesti verkkototeutuksena. Tässä tarinamme/lyhyt kooste päivistä, joka on tehty samoilla sovelluksilla, joita esittelimme työpajoissa (kuvankäsittely ja tarinankerronta).

Päiville osallistui myös koodaus-pajanpitäjänä kollegamme Joni Ranta. Jonin paja ”Koodausta online” keräsi täppäreiden ja läppäreiden ääreen 40 innostunutta opettajaa tutustumaan koodaustyökaluihin netissä. Työskentelyn lomassa keskusteltiin opettajien ja oppilaiden lähtötasosta ja tarpeista, koodauksen pedagogisista tavoitteista (uusi perusopetuksen opetussuunnitelma) ja työkaluista. Pajassa sai yrittää koodaustaitoaan ihan sertifikaattiin asti, josta muutama selviytyikin lyhyessä ajassa! Joni vetää maakunnassa KoodiKarelia -nimisenä 3 * 5 opintopisteen pedagogista koodauskokonaisuutta, jonka osia suoritettuaan osallistuja saa osaamismerkin (Open Badge). Digitaalisista osaamismerkeistä on luettavissa artikkeli täältä.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius, lehtori Joni Ranta ja erikoissuunnittelija Minna Rokkila

Digitaalisuutta väistämättä

Hylkää oitis totutut ajattelu- ja toimintamallit, kun kuulet puhuttavan digitalisaatiosta. Olet osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa väistämättä. Digitaalisuuden hyödyt opetuksessa ja oppimisen ohjauksessa korostuu toiminnan ohjaamisella ja prosessien digitalisoinnilla. Digitaalisuus otetaan haltuun käyttämällä ja luomalla uutta tietoa sekä tarjoamalla tulevaisuuden avaintaitoja, kuten ongelmanratkaisua ja uuden tiedon tavoitteellista käyttöä sekä sen integrointia olemassa olevaan tietoon. Parhaiten opimme hyödyntämään kaikkia digitalisaation mahdollistamia palvelukehityksiä omaehtoisesti ja vuorovaikutuksessa toisiin. Tekemällä yhdessä, koska siten saadaan aikaan sellaista, mitä yksin tehden ei voida koskaan saavuttaa

Digitaalisuus haastaa opettajan oppimaan toistuvasti. Hän ei toimi enää yksin tiedon jakajana vaan ennen kaikkea oppimisprosessin ohjaajana ja opiskelijan osallistajana. Opettaja opettelee aktiivisesti digitalisoimaan opintojaksojen oppimisprosesseja ja hyötymään oppimisympäristöjen moninaisista mahdollisuuksista. Hänen ei edellytetä suunnittelevan opetusta täysin valmiiksi vaan hän joustaa suunnitelmissaan oppimistilainteiden vuorovaikutuksen mukaan. Motivaatio oppimiseen syntyy osallistujien yhteistoiminnassa ja opettajan ammattitaidosta suunnata oppimista opintojakson tavoitteita kohti. Oppija itse omistaa oppimisensa, joten opettaja antaa oppijan ajatella itse ja vastata osaamisensa kehittämisestä ohjaamalla ja kannustamalla oppijaa omatoimisuuteen muun muassa arvioinnilla. Oppijan omat kokemukset ja esimerkiksi oppimispäiväkirjaan tai blogiin perustuva kehittymisen todentaminen mahdollistaa oppijan luovuuden tukemisen, vertaisoppimisen ja oppimisen näkyväksi tekemisen.

Oppimisympäristöjen pedagogiset rakenteet ja lähestyminen digitaaliseen oppimiseen eri ympäristöissä uudistuu muun muassa sähköisen asioinnin, digioppisisältöjen sekä verkottuvan ja teknologistuvan yhteiskunnan myötä väistämättä. Kattava digitaalinen oppimisympäristökokonaisuus mahdollistaa uudenlaisen oppimiskumppanuuden ja oppimiskokemusten toteuttamisen prosessiin osallistujien välillä. Kehittämällä oppimisympäristöjen prosesseja ja teknisiä, pedagogisia sekä ohjauksen rakenteita saadaan aikaan opetuksen monipuolinen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen digitaalinen kokonaisuus. Digitaalisuuden, pedagogiikan ja opettajien osaamisen kehittämistoimien riittävä resursointi ja positiivisen sekä proaktiivisen kehityksen kierre edellyttää esimiesten vahvaa tukea ja läsnäoloa. Ilman muuttuvaa ja kehittyvää digitaalista toimintaympäristöä sekä mahdollistavaa toimintakulttuuria ei kyetä toimimaan verkottuneessa maailmassa yhteistoiminnallisesti. Päätä suhtaudutko digitalisaatioon myönteisesti vai jättäydytkö sen ulkopuolelle digitaaliseksi orvoksi.

Huom. teksti on julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa toukokuussa 2016. Kirjoittaja Maarit Ignatius, digistäjä, monimuotopedagogiikan suunnittelija.

Hyvä paha digioppimisympäristö

Pelkästään digitaalinen oppimisympäristö ei tee opetuksesta tai oppimisesta hyvää. Opettajalla on iso merkitys. Hän vastaa opintojaksolla käytettävistä työtavoista, käytännöistä ja menetelmistä. Toimiva, luotettava ja pedagogisesti monipuolinen oppimisympäristö varmistaa pedagogista laatua: käytettävyyttä ja esteettömyyttä sekä opintojaksojen tuotannollista laatua. Pedagogisesti laadukas oppimisympäristö tukee oppimista ja se soveltuu opiskelu-, opetus- ja muuhun opetusorganisaatiossa tarvittavaan työskentelykäyttöön.

Kareliassa on käytössä Moodle-oppimisympäristö ja sen kehittämistoimina (esim. Moodleroomsiin siirtymistä) on selvitetty vähintäänkin ne vaatimukset, joita edistyneeltä oppimisympräistöltä edellytetään minimissään. Tässä joitakin edellytyksiä:

  • ylläpidetty ja tuettu palvelu (esim. pilvipalvelu)
  • automaattinen ja automatisoitu varmuuskopiointi (useita kertoja vuorokaudessa)
  • käytössä tuotanto- sekä testiympäristö
  • ulkoasu on oltava graafisen suunnittelijan muokattavissa Karelian ilmeelle
  • adminkäyttäjille rajoittamaton 24/7/365 helpdesk-palvelu lyhyellä (esim. tunti) vasteajalla
  • päivittyvä ylläpitodokumentaatio käytettävissä
  • käyttäjämäärän ja levytilan skaalautuvuus
  • integroinnit muihin oppimisympäristöihin (esim. Office 365, ePortfolio, opiskelijahallintajärjestelmä)
  • opettajalla mahdollisuus lukea ja kommentoida oppimistehtävät yhdessä selaimen näkymässä
  • opettajalla mahdollisuus tehdä merkintöjä suoraan opiskelijan palauttamaan tehtävään (esim. kommentit, värit, vapaa piirros ja symbolit)
  • opettajalle mahdollisuuden lukea ja arvioida keskustelualueiden keskusteluja samassa selainnäkymässä
  • opettajan on voitava erotella arvioimattomat palautukset arvioiduista
  • opettajan on voitava valitun aktiviteetin sisällä arvioida kaikki palautukset tai opiskelijakohtaisesti
  • opettajalla on oltava mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille, jotka ovat tai eivät ole suorittaneet tehtäviä (arviointikirja)
  • opettajalla on oltava mahdollisuus muuttaa koko sarakkeen arvosanoja kerralla (arviontikirja)
  • ympäristössä on oltava mahdollisuus muokata tai nopeuttaa oppimispolkuja opiskelijoiden edistymisen mukaan (henkilökohtainen oppimispolku)
  • ympäristön tulee mahdollistaa automaattisen kommunikoinnin (esim. hallinnoijat voivat luoda omia ponnahdusviestejä/sähköposteja)
  • ympäristön tulee pystyä indentifioimaan opiskelijat, joissa havaitaan riskikäyttäytymistä (esim. aktiivisuudessa tai tuloksissa)
  • opettajalla tulee olla mahdollisuus muokata esim. arviointirajoja eri opintojaksojen työtiloissa
  • ympäristön tulee tarjota erilaisia raportteja, esim. opiskelija-aktivisuudesta opintojaksolla (katselut, arvosanat, mitkä odottaa arviointia, tehtävien ja tenttien palautuksista, viimeisimmästä toiminnasta) sekä aktiivisuudesta eri opintojakso-osioissa (korrelaatioraportit) ja opiskelijaseurannan (ei aktiiviset, tarvitsevat apua) sekä raportteja vertailusta (esim. aktiivisuus, arvosana, edistyminen, opettajakohtaisuus)
  • ympäristön tulee tarjota mahdollisuuden myös luoda omia SQL-raportteja
  • oppimisympäristön käyttöliittymän tulee olla visuaalinen, responsiivinen (toiminnallisuus käytettävissä kaikilla laitteilla selaimen kautta)
  • ympäristön on tarjottava työpöytänäkymä, jossa yhdellä klikkauksella näkee käynnissä olevat opintojaksot, ilmoituksista, viesteistä ja deadlineista sekä palautteesta, lisäksi näkymässä tulee näkyä edistyminen opintojaksolla
  • hakutoiminnon on oltava reaaliaikainen ja tulokset on näytettävä ilman siirtymää opintojaksonäkymästä
  • ympäristön on näytettävä kaikkien opintojaksojen ilmoitukset yhdellä näkymällä sekä milloin palaute on saatavilla
  • käytettävyydeltään ympäristön tulee täyttää WAI/W3C kriteerit oppimisympäristölle
  • ympäristössä todentaminen (autentikointi) on oltava täysin tuettu (CAS, Shibboleth etc.)
  • ympäristön tulee mahdollistaa käyttäjien (esim. opettajat, opiskelijat) integroida oma henkilökohtainen materiaalivaranto omaan profiiliinsa (esim. Google Drive, One Drive for Business, Dropbox tmv.)
  • ympäristön tulee tukea avointa materiaalihallintajärjestelmä, jossa käyttäjät (esim. opettajat) voivat etsiä, luoda, ladata ja jakaa opintojaksosisältöä
  • ympäristön tulee tukea useita resurssityyppejä (mm. tiedostot, kansiot, verkkosisällöt, verkkolinkki, keskustelualue, testityökalu, kysymyspankki, tehtävä)
  • ympäristön tulee tarjota integroitu arviointikirja
  • ympäristön tulee tarjota sisällön metadatamerkinnöinnin.

Oppimista tapahtuu aidoissa tilanteissa ja niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Oppimisympäristöä kuvataan mm. näin ”paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista” (Manninen, J. & Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97).

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija