Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen toimintamalli ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa

Reea Vanhatalo, sairaanhoitaja (YAMK)

Yhä enemmän apua tarvitsevien ikääntyvien määrä tulee kasvamaan, hoitajien työmäärä tulee lisääntymään ja toimintakykyisten eläkeläisten määrä tulee nousemaan. Toimivalla va-paaehtoistoiminnalla olisi mahdollista lisätä toimintaa tehostetun palveluasumisen arjessa, vähentää hoitajien työtaakkaa ja tarjota mielekästä toimintaa eläkeläisten arkeen. Vapaaeh-toistoimintaan osallistuminen toisi myös positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden mielialaan, toimintakykyyn ja arjen sosiaalisuuteen. Kehittämistyöni tarkoituksena oli kehittää vapaaeh-toistoimintaa Raision kaupungin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Tehostetussa palveluasumisessa joku on aina lähellä, mutta silti asukkaat voivat kokea ole-vansa yksinäisiä. Yksinäisyyttä voi lisätä ikääntyneillä asukkailla ihmissuhteiden vähentymi-nen ja toimintakyvyn heikkeneminen. Tehostetun palveluasumisen asukkaiden toiveet arjen toiminnan suhteen tiivistyivät opinnäytetyössä yhdessä olemiseen. Tähän ympärille kaivat-tiin yhdessä tekemistä. Toimintakyvyn laskiessa kaivattiinkin yhä enemmän läsnäoloa. Mie-het olivat tyytymättömämpiä toiminnan määrään. Toiminta voikin olla usein enemmän suun-nattu naisille, koska useat työntekijät ovat itse naisia. Tärkeää olisikin tarjota kaikille miele-kästä toimintaa. Tehostun palveluasumisen hoitajamitoitus koetaan vähäiseksi, jonka vuoksi monipuolisen toiminnan tarjoaminen voi olla haasteellista ilman vapaaehtoistyöntekijöiden tukea.

Opinnäytetyöprosessin aikana selvitettiin ikääntyneiden vapaaehtoisten näkemyksiä vapaa-ehtoistoiminnasta. Keskeisiksi tekijöiksi teemahaastatteluissa nousivat mukaantulo, edut, haasteet, jaksaminen ja motivaatio. Vapaaehtoisille olisi hyvä tarjota erilaisia reittejä vapaa-ehtoistyöhön mukaan lähtemiseen. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen antaa hyvän mielen ja mahdollisuuden tavata muita mukavan toiminnan parissa. Tehostetussa palveluasumi-sessa hoitajat ovat tukemassa toimintaa ja toiminnasta muistaminen, kiittäminen, asukkai-den hyvinvoinnin näkeminen, palaute toiminnasta sekä selkeät roolit auttavat jatkamaan toi-minnassa. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa toivotaan lisää. Suurimmiksi haasteeksi koe-taan asukkaiden kunnon alentuminen verrattuna aiempaan. Tärkeimmäksi motivaation läh-teeksi ilmeni auttamisen halu.

Opinnäytetyön lopullisena tuotoksena luotiin yhdessä ikääntyneiden vapaaehtoistyöntekijöi-den sekä tehostetun palveluasumisen työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoiminnan kehittä-misen toimintamalli. Malli tulee toimimaan Hulvelan palvelukeskuksessa alkuvuonna 2020 aloittavan toiminnanohjaajan työkaluna.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen pohjaksi tarvitaan resursseja. Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä tulee kehittää, jotta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ihmiset saadaan sekä mukaan toimintaan että pysymään toiminnassa mukana. Vapaaehtoistyöntekijöiden yhteys-tiedot olisi tärkeää kerätä yhteydenpidon helpottamiseksi. Hoitajien kouluttamisen avulla pystyttäisiin avaamaan vapaaehtoistoiminnan merkitystä hoitotyön osana.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen tarvitaan toimintaa. Monipuolisen toiminnan tarjoami-sella olisi mahdollista lisätä vapaaehtoistyöntekijöiden osallistumista ja samalla lisätä asuk-kaille erilaisen toiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja henkilökunnan puo-lelta olisi tärkeää valita yhdyshenkilöt, jotka tapaisivat säännöllisesti ja suunnittelisivat tule-vaa toimintaa. Yhteistoiminta koettiin tärkeäksi.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen tarvitaan lopuksi jatkokehitystä. Toimiva tiedonkulku auttaisi hoitajia suunnittelemaan päivän toimintaa ja vähentäisi vapaaehtoistyöntekijöitä tur-hia käyntejä. Nimilappujen käytön kautta tunnistaminen olisi helpompaa. Palvelukeskuksen tilojen esittelyllä pystyttäisiin parantamaan tilojen käyttöä ja vapaaehtoistyöntekijöiden liik-kumista yksiköstä toiseen. Toiminnasta tulisi antaa palautetta sekä muistaa kiittää, kannus-taa ja arvostaa kaikki toiminnassa mukana olevia. Positiivinen palaute innostaa jatkamaan toiminnassa ja rakentavan palautteen avulla pystyttäisiin kehittämään toimintaa. Vapaaeh-toisille voitaisiin tarvittaessa tarjota myös työnohjausta.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön

Ikäystävällisiä tekoja arkeen ja työelämään

Katri Tuulensola, sosionomi (YAMK) ja Kari Törrönen, sairaanhoitaja (YAMK)

Opinnäytetyömme aihe syntyi AVOT-hankkeen (Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla) aikana. Toimimme hankkeessa omais- ja perhehoidon kehittämisasiantuntijana sekä kotihoidon ja ensihoidon yhteistyön kehittäjänä. Ikäihmisten perhehoidossa nousi tuolloin esille tarve yhteistyölle ensihoidon kanssa. Opinnäytetyömme on siis jatkoa AVOT-hankkeessa tehdylle kehittämistyölle. Opinnäytetyön sisällöksi tiivistyi ensihoidon toteuttama kiireetön hoidon tarpeen arviointi osana asiakaslähtöistä ikäihmisten perhehoitoa.

Lähdimme yhdessä ideoimaan ja kehittämään toimintamallia osaksi ikäihmisten perhehoitoa.  Otimme yhteyttä ikäihmisten palveluohjauksen esimieheen sekä Pelastuslaitoksen johtoon selvittääkseen tarvetta toimintamallille. Lisäksi tiedustelimme ikäihmisten perhehoitajien näkemyksen aiheen tarpeellisuudesta. Myönteisen vastaanoton sekä tarvittavien lupien jälkeen aloitimme tutkimuksellisen kehittämistehtävän. Kehittämistehtävään osallistui ikäihmisten perhehoitajia, ensihoidon kenttäjohtajia, ensihoitajia sekä ikäihmisiä ja heidän omaisiansa. Toimintaohjeet kehittämistehtävän toteutukseen tehtiin perhehoitajien ja ensihoidon kenttäjohtajien kanssa yhteisessä ideariihessä.

Hoidon tarpeen arviointi aloitettiin perhekodeissa kesäkuussa 2019. Ikäihmisten perhehoitajat ottivat yhteyttä ensihoidon kenttäjohtajaan tilanteissa, joissa ikäihmisen terveydellinen tilanne oli epäselvä. Perhehoitoja toimi toimintaohjeen mukaisesti ja ensihoidon kenttäjohtaja teki tilannearvion ikäihmisen terveyden tilasta. Hän lähetti paikalle ensihoitajan tekemään hoidon tarpeen arvioinnin tai pyysi perhehoitajaa soittamaan 112.

Kehittämistehtävän aikana toteutettiin välikysely toimintaohjeen käyttökelpoisuudesta ja korjattiin esille tulleiden tarpeiden mukaan. Kehittämistehtävän jälkeen pyydettiin palautetta perhehoitajilta, ikäihmisiltä, heidän omaisiltansa sekä ensihoitajilta. Aineistosta nostettiin esille tutkimuskysymyksiä vastaavia teemoja. Prosessin sujuvuudesta saatiin palautetta ensihoitajilta, perhehoitajilta ja kenttäjohtajilta. Perhehoitajan sanoin, ”toimi hyvin, selkeä toiminta”. Asiakaslähtöisyys ja osallisuus arvioitiin siten että ”kaikki hyötyivät hoidon tarpeen arvioinnista; eritysesti ikäihminen mutta myös hänen omaisensa”. Useissa tilanteissa ikäihminen välttyi turhalta kuljetukselta päivystykseen, ja omaiset kertoivat palautteessaan, että heidän huolensa läheisensä suhteen väheni. Teema perhehoitajien tuki, antoi palautetta, kuinka moniammatillisuus toteutui parhaimmillaan yhteistyössä ensihoidon kanssa. Kun ikäihminen sai avun kotiin, välttyi myös perhehoitaja sijaisen hankkimiselta. Perhehoitajan sanoin, ”loi turvallisuuden tunteen perhehoitajalle, joka tekee yksinäistä työtä”.

Ensihoitajien palautteiden mukaan asiakaslähtöisyys oli toteutunut kaikissa tehtävissä. Sekä ensihoitajien että kenttäjohtajien mielestä toimintamalli oli toimiva. Perhehoitajat kokivat toimintamallin hyväksi sekä toimivaksi ja toivoivat tämän jäävän pysyväksi käytännöksi. Opinnäytetyössä kehitetty toimintamalli avasi uusia näkökulmia monin tavoin. Perhehoitajat ja ensihoitajat oppivat ymmärtämään ja arvostamaan toistensa työtä. Ikäihmisten kannalta toiminta toi inhimillisyyden ulottuvuuden hoitotyöhön. Perhekodissa tehtävällä kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnilla vältetään turhia, usein pitkiä kuljetuksia erityisesti päivystykseen. Perhehoitajat toimivat usein yksin ja perhehoidossa olevat ikäihmiset ovat yhä huonokuntoisempia. Perhehoitajat kokivat saavansa tukea ja turvallisuutta työhönsä asukkaiden avun saannin osalta moniammatillisen yhteystyön vuoksi.

Ensihoitajat tutustuivat heille uuteen ikäihmisten asumismuotoon. Ikäihmiset saavat inhimillisen ja arvokkaan mahdollisuuden asua perhekodissa mahdollisimman pitkään. Arvostus ikäosaamista ja perhehoitoa kohtaan on lisääntynyt ja vahvistunut terveydenhoidossa. Toimintamalli on osaltaan tuonut ikäystävällisiä tekoja arkeen ja työelämään.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön

Verkko-opinnot helpottavat opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamista

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK -koulutuksen on vuodesta 2018 alkaen voinut suorittaa kokonaan verkossa. 100 % verkkototeutus on mahdollistanut opiskelijoiden osallistumisen opintoihin jopa ulkomailta. Kaukaisin opiskelija asuu tällä hetkellä Itävallassa. On aika kysyä syksyllä 2019 opintonsa aloittaneilta opiskelijoilta, miten verkossa opiskelu sujuu ja miten onnistuu opiskelun yhdistäminen muuhun elämään.

Kokemukset verkko-opiskelusta positiivisia

Opiskelijoiden kokemukset verkossa opiskelusta ovat olleet pääasiassa positiivisia. Kiitosta saavat niin opintojen jaksotus, joustavuus opintojen suorittamisessa kuin opetuksen jäsentely ja ohjauskin.

  • Omaa etenemistä kurssilla on selkeä seurata. Kiva, kun materiaaleja on ollut paljon saatavissa myös verkosta, ettei aina tarvitse olla jokaista tietolähdettä varaamassa kirjastosta.
  • Opiskelu on ollut jäsenneltyä ja hyvin ohjattua. Oppitunnit ovat olleet tiiviitä ja sisällöltään ammattitaidolla kasattuja. Tietoa aiheesta on saanut paljon.

Opiskelu tapahtuu verkko-oppimisalustalla, jossa hyödynnetään erilaisia verkko-opiskelun tapoja. Opiskella ei myöskään tarvitse yksin. Opiskelijat on jaettu pienryhmiin, joissa tutkitaan ikäosaamisen eri teemoja yhdessä. Tämä mahdollistaa myös näkemysten vaihdon ja oman kokemuksen tuomisen mukaan yhteiseen työskentelyyn.

  • Pienryhmät ovat olleet voimavaralähteitä mielenkiintoisten keskustelujen ja tsemppaamisen paikkana.
  • Moniammatillinen ryhmä tuo todella paljon uusia tapoja esille. Lisäksi ympäri Suomea ja maailmaa olevat opiskelijat tuovat oman paikallisen tietämyksensä ja paikalliset systeemit toistenkin tiedoksi.

Opiskelua missä ja milloin vain

Yhä useampi suomalainen on työssään tekemisissä ikäosaamisen kysymysten kanssa. Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto on aikaisemmin ollut sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinnon suorittaneille suunnattu, mutta kevään 2020 haussa halutaan mukaan mahdollisimman moniammatillinen joukko sairaanhoitajista insinööreihin. Ikäosaamisen tarve on monessa organisaatiossa tunnistettu ja tunnustettu, ja tarve palvelujen kehittämiseen ikääntyvän väestön tarpeisiin on aito. Verkkototeutus mahdollistaa opiskelun mistä tahansa työssä käyville ja perheellisille, joille Joensuuhun muuttaminen opintojen perässä voi olla ylivoimainen haaste.

  • Minulle suurin hyöty opintojen verkkototeutuksessa on puhtaasti se, että ylipäätään voin näihin ikäosaamisen opintoihin osallistua. Mikäli opinnoissa olisi lähipäiviä, en todennäköisesti olisi hakenut mukaan, koska kulkeminen ja yöpyminen toisella paikkakunnalla työn ohessa on raskasta ja haasteellista.
  • Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteen sovittaminen on helpompaa, kun opiskelulle voi ottaa aikaa itselle sopivissa väleissä. Opiskeluun voi ottaa vaikka iltasella lyhyen hetken tai varata sille kokonaisen päivän.
  • Verkko-opiskelu on sopinut omaan elämäntilanteeseeni loistavasti. Minulla on kolmivuorotyö, kolme pientä lasta ja asun maalla syrjässä.
  • Ainoastaan verkko-opetukset ovat tiettynä ajankohtana viikosta, mutta näihin osallistuminen on ollut onneksi vielä helppo järjestää.

Suosittelen!

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen verkko-opiskelijat ovat tyytyväinen joukko. Opiskelijoiden mielestä ikäosaamisen opiskelu on joustavaa ja modernia, ja opinnot on hyvin toteutettu. Parasta kaikessa on ikääntymisen kysymysten laaja-alainen tarkastelu aina työelämän ikäosaamisesta vanhuspalvelujen kehittämiseen sekä moniammatillisuus ja monialaisuus. Koulutuksen painotukset – Ikäystävällinen yhteiskunta ja aktiivinen ikääntyminen – ovat valtakunnallisesti ainutlaatuisia.

  • Suosittelen ikäosaamisen opintoja. Opinnot ovat kattava paketti ikäosaamisen kehittämistä ja johtamista, opetus on joustavaa ja mielenkiintoista. Lisäksi uskon, että ikäosaamisen tarve tulevaisuudessa vain kasvaa, joten osaajia tarvitaan.
  • Uskon vahvasti, että voin hyödyntää koulutuksesta saamaani tietoa useallakin saralla työelämässä niin asiakas- kuin työntekijänäkökulmasta katsottuna. Ikääntyneiden asiakkaiden määrä kasvaa koko ajan, joten ikäosaamista tarvitaan niin palveluiden järjestämisessä kuin lähiesimiestyössäkin, koska myös työntekijät ovat entistä iäkkäämpiä. 

Henkilökohtainen hyöty on myös organisaation hyöty

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen tutkintoon kuuluu olennaisena osana opinnäytetyö, joka yleensä liittyy oman työn, organisaation, tai työyhteisön kehittämiseen ikäosaamisen näkökulmasta. Opiskelijan opinnäytetyö hyödyttää koko organisaatiota tuottamalla uutta tietoa ja kehittämisvälineitä sen toimintaan. Useimmat opiskelijat löytävät opinnäytetyön aiheen omasta organisaatiostaan.

  • Kokonaisuutena ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen -tutkinto sisältää sellaisia opintojaksoja, mitkä koen hyvin tarpeellisiksi työelämässä niin oman työn kuin työyhteisön kehittämisen näkökulmasta. Mielenkiintoiset vapaasti valittavat opinnot täydentävät kokonaisuutta.
  • Koen hyvin vahvasti, että tämä koulutus tulee olemaan hyödyllinen niin itselleni ja ammatilliselle kehittymiselleni kuin myös organisaatiolleni ja osastolleni.

Karelia toivottaa tuulta purjeisiin Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen innostuneille opiskelijoille! Seuraava haku Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen -koulutukseen on 18.3. – 1.4.2020.

* Kursivoidut sitaatit on poimittu opiskelijoille tehdyn kyselyn aineistosta.

Tarja Tuononen, opiskelijarekrytoinnin suunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Muistisairaan kohtaaminen käytännössä

Lea Waljus, sairaanhoitaja (YAMK)

Joillakin hoitotyöntekijöillä ei koskaan ole ongelmia muistisairaiden ihmisten kohtaamisessa, kun taas toisilla tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia varsinkin haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden kanssa. Esimerkiksi jollakin hoitajalla jonkin haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan ihmisen hoitotoimenpiteet sujuvat aina ongelmitta, kun taas joillakin toisella hoitajalla on aina ongelmia saman asiakkaan kanssa. Kokemus muistisairaiden parissa työskennellessä on osoittanut, että hoitajilla tuntuu olevan paljon tietoa muistisairaan kohtaamisesta. He puhuvat usein kuinka muistisairaita ihmisiä pitäisi hoitaa ja kohdata eli kuulostaa siltä, että teoriaosaamista löytyi, mutta opittu tieto ei oikeasti siirry käytäntöön.

Hoidon laadun ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että teoria ja käytäntö kohtaavat. Ikääntyvien ja samalla muistisairaiden määrä lisääntyy ja yhä useampi hoitotyöntekijä kohtaa muistisairaita ihmisiä työssään.  Näihin seikkoihin perustuen syntyi ajatus kehittää hoitotyöntekijöille muistisairaan kohtaamisesta sellainen koulutus- tai valmennusmenetelmä, jonka avulla opitut asiat siirtyisivät tai juurtuisivat myös käytäntöön. Oliko jo olemassa koulutus- /valmennusmenetelmää, jonka avulla tämä tavoite voitaisiin toteuttaa? Tätä menetelmää etsittäessä, löytyi kuin vahingossa syväjohtamisen valmennusmenetelmä, joka tuntui vastaavan tähän kysymykseen enemmän kuin hyvin.

Syväjohtamisen valmennusmenetelmää muuntelemalla alettiin kehittää menetelmää, jolla muistisairaan kohtaamisessa tarvittava osaaminen saataisiin juurtumaan käytäntöön. Samalla päädyttiin käyttämään koulutus -käsitteen sijaan käsitettä valmennus, sillä koulutus -käsitteen lähtökohtana on usein se, että kouluttaja sanelee koulutettaville, miten heidän täytyy toimia. Valmentamisen lähtökohtana taas on auttaa valmennettavaa hyödyntämään hänen potentiaaliaan laajemmin.

Syväjohtamisen valmennusmenetelmän tärkein tehtävä on teorian ja käytännön yhdistäminen. Valmennettavaa kannustetaan soveltamaan opittuja asioita käytäntöön jatkuvasti, sillä jos henkilöä ei kannusteta soveltamaan oppejaan käytäntöön, ajan kuluessa hyvät opit asiat unohtuvat ja jäävät pölyttymään hyllylle. Tämä kannustaminen on pitkälle esimiehen tehtävä.

Valmennusmenetelmästä kehittyikin työkalu esimiehelle. Valmennusmenetelmän alussa tehdään alkukartoituskysely, jolla saadaan selville ne asiat, joita ko. työyhteisön työntekijät pitävät tärkeänä muistisairaan kohtaamisessa. Kyselyn vastausten perusteella muodostetaan valmennuksen ”kulmakivet”.  Nämä kulmakivet muodostetaan niistä keskeisistä asioista, jotka ovat tärkeitä juuri tässä työyhteisössä muistisairaan kohtaamisessa. Näin työntekijät kokevat tulevansa kuulluksi ja heidät saadaan sitoutumaan valmennustoimintaan.  Nämä kulmakivet määrittävät sisällön myös sille, mistä asioista ko. yhteisö tarvitsee esim. lisäkoulutusta ja mitkä ovat muita kehittämiskohteita. Asioiden jatkuva esillä pitäminen ja kertaaminen esim. palavereissa, työntekijöiden kokemusten jakaminen ja kaikkien työntekijöiden rohkaiseminen kokeilemaan asioita käytännössä auttavat työntekijöiden asenteita muuttumaan ja näin opitut asiat voivat juurtua käytäntöön.

Kuten kaikessa kehittämistyössä asenteella on suuri merkitys. Esimiehen suhtautumisella, etenkin sitoutumisella ja koko työyhteisön asenteella, sitoutumisella ja osallistumisen mahdollistamisella näyttä olevan suuri merkitys sille, miten valmennus onnistuu. Tämän kehitetyn mallin avulla, esimies voi saada selville muistisairaan kohtaamisessa tarvittavan hoitotyöntekijöiden osaamisen tason, lisäkoulutustarpeet, kehittää heidän osaamistaan ja kannustaa hoitotyöntekijöitä viemään osaamisen käytäntöön.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön

 

Uudet Ikäosaamisen YAMK-opiskelijat on valittu!

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus herätti kiinnosti laajaa hakijajoukkoa tämän kevään yhteishaussa. Täysin verkossa toteutettava koulutus kiinnostaa sote-alan ammattilaisia ympäri Suomen ja myös Suomen rajojen ulkopuolella!

Opiskelijat koulutukseen on nyt valittu, ja elokuun lopulla aloitamme yhdessä työskentelyn.

Onnea opiskelijaksi valituille ja tervetuloa mukaan!

Tuula Kukkonen, yliopettaja

Ikäosaamisen YAMK opiskellaan verkossa – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus on toteutettu syksystä 2018 alkaen täysin verkossa. Verkko-opiskelua on monenlaista, ja siitä on erilaisia mielikuvia esimerkiksi sen suhteen, opiskellaanko täysin yksin, ja minkälaista vuorovaikutusta koulutukseen sisältyy. YAMK-koulutuksessa olennaista on opetuksen lisäksi työelämässä kokeneiden ammattilaisten, YAMK-opiskelijoiden, keskinäinen vuorovaikutus ja vertaisoppiminen. Tämän vuoksi on tärkeätä mahdollistaa vuorovaikutus myös verkko-opetuksessa. Koulutuksessamme opiskelijat työskentelevät yhdessä eri kokoonpanoissa: koko vuosikurssin voimin, opiskelijatiimeissä ja opinnäytetyön ryhmäohjauksessa. Opiskelijalla on siis kotipesänä oma opiskelijatiimi ja toisaalta koko vuosikurssi. Näiden lisäksi opiskelija työskentelee opinnäytetyön ryhmäohjauksessa.

Opiskeluajan ensimmäinen vuosi painottuu opintojaksojen opiskeluun sekä opinnäytetyön käynnistämiseen. Toisena vuonna pääpaino on opinnäytetyöprosessilla sekä vapaasti valittavilla opinnoilla. Ensimmäisenä opiskeluvuonna verkkotunneilla, tiimitapaamisissa ja ryhmäohjauksissa tavataan miltei viikottain. Verkkotunnit tallennetaan, joten esimerkiksi työesteen sattuessa opiskelija voi paneutua tunteihin myöhemmin. Tallenteet mahdollistavat myös sisältöjen kertaamisen myöhemmin.

Yhdessä siis työskennellään verkon välityksellä. Opiskelu ei näin edellytä matkustamista, ja opiskelija voi rakentaa oma opiskeluaikataulunsa työ- ja muiden aikataulujensa mukaan. Eräs opiskelija kertoi kuuntelevansa opiskelutallenteita pitkillä työmatkoillaan, toisella taas kotityöt sujuvat tallenteita luureista kuunnellen – luovia ja tehokkaita ajankäyttöratkaisuja molemmat!

Opiskelu edellyttää itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta, jota alan ammattilaisille on jo toki kertynytkin roppakaupalla. Sisällöllisen annin lisäksi verkko-opiskelu kerryttää myös uusia työelämävalmiuksia: etäkokoukset, etäesimiestyö, etäpalvelut jne. ovat jo todellisuutta.

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK -koulutuksen seuraava ryhmä aloittaa opinnot syksyllä 2019. Koulutukseen haetaan korkeakoulujen yhteishaussa 20.3.-3.4.2019. Lisätietoja tuula.kukkonen@karelia.fi, puh. 050 467 5923

 

Omaisyhteistyö – hyödyntämätön voimavara?

Ritva Kauppinen, sairaanhoitaja (YAMK) ja Nanna Nyholm, fysioterapeutti (YAMK)

Sosiaali- ja terveysalalla käydään jatkuvaa taistelua hoidon laadun parantamiseksi pienemmillä resursseilla. Yhtälö on hankala ja uusille ratkaisuille on kysyntää. Erityisesti puolustuskyvyttömät ihmiset, esimerkiksi muistisairaat ovat heikoimmassa asemassa. Lähdimme kehittämään toimintatapoja yhdessä muistiyksikkö Aurinkokartanon asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa omaisyhteistyön avulla. Omaisyhteistyö tarkoittaa asukkaan, omaisten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa muistisairaiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Lähtökohtanamme oli tutkimustieto siitä, että omaisen ote ikäihmiseen heikkenee hänen muuttaessa omasta kodista hoitokotiin. Kuitenkin omaisen ja ikäihmisen välinen yhteys ja sen merkitys kasvaa, kun ympäristö ja ihmiset ympäriltä vaihtuvat.

Kehittämistyössä loimme omaisyhteistyöhön perustuvan toimintamallin muistiyksikkö Aurinkokartanoon. Toteutus tapahtui työpajatyöskentelynä yhdessä toimijoiden; Aurinkokartanon asukkaiden, heidän omaistensa ja työntekijöiden kanssa. Malli muodostettiin toimijoiden tunnistamista kehittämistarpeista ja kokemuksista omaisyhteistyöstä.

Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että omaisyhteistyö rakentuu toimivan tiedonkulun ja luontevien kohtaamisten varaan. Asukkaiden ja omaisten ensikohtaaminen työntekijöiden kanssa luo pohjan omaisyhteistyölle ja siihen tulisi panostaa. Haasteena on, että työntekijät eivät ole saaneet koulutusta omaisten kohtaamiseen. Yhteiset ja sovitut toimintatavat tukevat työntekijöitä työssään ja tuovat selkeyttä asukkaille ja omaisille. Yksinkertaisillakin ratkaisuilla, kuten työntekijöiden esillä olevilla nimineuloilla ja viriketoiminnan rungoilla edistetään omaisyhteistyötä. Omaisten vierailuiden huomioiminen, esimerkiksi tarjoamalla kahvit läheisensä kanssa tai oma vierailutila, tuo tunteen että he ovat tervetulleita. Asukkaille tärkeintä ovat kohtaamiset kaikissa muodoissa. Pelkästään keskusteleminen omaisista
työntekijän kanssa edistää yhteyden säilymistä omaisiin ja sitä kautta edistää omaisyhteistyötä.

Teknologia luo lisää mahdollisuuksia tiedonkulkuun ja kohtaamisiin perustuvalle omaisyhteistyölle. Sähköposti on luonteva yleisen tiedotuksen muoto ja videopuheluilla voidaan helposti lisätä omaisten ja läheisen kohtaamisia arjessa. Ajatukset sähköisistä infotauluista tai muista teknisistä apuvälineistä koetaan realistisina, vaikka sisällön tuottaminen ja päivittäminen vaatiikin vielä lisäkoulutusta. Toimintamalleja voidaan näissä hyödyntää. Esimerkiksi infotaulussa voi olla esillä viikoittainen ja vuosittainen viriketoiminnan runko, omaistenkin nähtävillä. Myös itse toimintamalli, miten omaisyhteistyö huomioidaan, voi olla esillä hoitokodissa.

Omaisyhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta ratkaisuna melko hyödyntämätön voimavara sosiaali- ja terveysalalla. Laki ei velvoita, mutta laadukkaan hoidon periaatteena sen tulisi olla jokaisen hoitokodin käytäntö. Omaisyhteistyö vaatii ensisijaisesti työyhteisön sitoutumista ja työntekijöiden koulutusta. Arvokasta omaisyhteistyössä on se, että onnistuessaan, yhteistyö parantaa sekä hoitokodin asukkaiden elämänlaatua ja toimintakykyä, että vaikuttaa myönteisesti myös omaisiin ja työntekijöihin.

Blogi perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön

Iäkkään asiakkaan toimintakyvyn tukemisella kohti aktiivisempaa arkea kotihoidossa

Päivi Kareinen ja Inka Pursiainen

Kotiin annettavien palveluiden sisältöä, määrää sekä erityisesti toimintakykyä tukevia kuntoutuspalveluja kehitetään ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Myös suunniteltu maakunta- ja sote- uudistus edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatapojen tehostamista. Aktiivisuuden lisääminen arjessa edistää sekä ikääntyneen hyvinvointia että toimintakykyä.

Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Siun sote ja se oli osa AVOT-hankkeen toimiva kotihoito -kokonaisuutta. Työn tavoitteena oli kehittää kotihoidon työntekijöiden toimintatapoja, joilla tuetaan ikääntyneen asiakkaan toimintakykyä. Tehtävinä olivat prosessikuvauksen tuottaminen sekä tiedontuottaminen tekijöistä, jotka vaikuttavat ikääntyneen asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana Kontiolahden alueen kotihoidossa. Kehittäminen toteutettiin työntekijöitä osallistavana työpajatoimintana sekä käytännön toiminnan pilotointina (ketterä-kokeilu).

Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin Miun aktiivinen arki -toiminnan prosessikuvaus. Prosessikuvauksen tarkoituksena on ohjata kotihoidon työntekijöiden toteuttamaa asiakkaan toimintakyvyn tukemista tavoitteellisen arkitoiminnan kautta. Toimintaa ohjaava malli yhdenmukaistaa kotihoidon työntekijöiden työtä samalla lisäten palveluiden tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä. Miun aktiivinen arki –toiminnan kuvaukseen on työntekijöiden lisäksi otettu mukaan fysioterapeutti ja omaiset, joilla on tärkeä rooli asiakkaan toimintakyvyn kohentamisessa ja ylläpitämisessä.

Prosessikuvaus sisältää kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen liittyvät toiminnot arvioinnissa, tavoitteiden nimeämisessä ja keinojen valinnassa, suunnitelman seurannassa ja uudelleen arvioinnissa. Kehittämisessä mukana olleet työntekijät kokivat, että prosessikuvaus jäsentää toimintoja, selkeyttää vastuunjakoa sekä toimii hyvänä oman työn muistilistana toteutuksen eri vaiheissa.

Prosessikuvauksen ohella kehittämistoiminnassa nousi esille tekijöitä, joiden avulla voidaan edistää ja vahvistaa ikääntyneen toimintakyvyn tukemista. Tulosten mukaan asiakkaan toimintakyvyn tukemisen lähtökohtana on ikääntyneen asiakkaan yksilöllisyys. Asiakkaan tarpeita, toiveita ja voimavaroja hyödyntämällä pyritään parantamaan hänen elämänhallintaansa ja tukemaan arjessa selviytymistä. Myönteisellä ja rakentavalla vuorovaikutuksella voidaan vahvistaa asiakkaan osallistumista ja sitoutumista toimintakykynsä ylläpitämiseen. Kuunteleminen, kannustaminen, aito kohtaaminen ja arvostava vuorovaikutus korostuvat ikääntyneen hoitotyössä, mutta usein sen toteuttaminen arjen kiireessä on haastavaa.  Kuntouttavan arkitoiminnan onnistuminen kotihoidossa vaatii asiakkaan osallistamista ja työskentelytapojen muuttamista tehtäväkeskeisyyden sijaan asiakas- ja voimavaralähtöisiksi.

Työntekijöiden ammatillisella osaamisella sekä toimijoiden välisellä tiedonkululla ja yhteistyöllä voidaan vaikuttaa toimintakyvyn tukemiseen. Kotihoidon työntekijöillä tulee olla laaja osaaminen perustarpeiden ja sairauksien tunnistamisen lisäksi terveyden- ja toimintakyvyn edistämisestä sekä ohjaamis-, asiakaslähtöisyys-, moniammatillisuus- ja yhteistyötaitoja. Monialaista yhteistyötä kotihoidossa kehitettiin suunnittelemalla fysioterapeutin ja kotihoidon työntekijän toteuttama yhteinen ensikäynti asiakkaan luokse. Näin ammattiryhmien välillä voidaan sekä jakaa asiantuntijuutta että tukea työyhteisön sisäistä toimintaa. Yhteistyöverkostojen monipuolisella hyödyntämisellä voidaan tukea sekä asiakkaan toimintakykyä, että kotihoidon työntekijöiden tekemää työtä. Monialaisella yhteistyöllä, omaisyhteistyöllä ja järjestöyhteistyöllä tuetaan toiminnan muutosta ja mahdollistetaan asiakkaalle monipuolisia ja mielekkäitä keinoja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Prosessikuvausta käytetään AVOT-hankkeen työvälineenä toimintamallin levittämisessä Siun soten kotihoidon alueella. Toiminnan levittäminen on aloitettu jo kevään 2018 aikana ja tarkoituksena on, että Miun aktiivinen arki –toiminta jää pysyväksi osaksi asiakkaille annettavia päivittäisiä kotihoidon palveluja.

Blogikirjoitus perustuu Ikäosaamisen YAMK-koulutuksessa tehtyyyn opinnäytetyöhön.

Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuvan kehittäminen Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa

Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuvan kehittäminen Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa

Kotiuttamisesta on tullut nykyisin tehokkaampi ja haasteellisempi vaikeiden kotiutusprosessien vuoksi. Tähän vaikuttaa osittain hoitoaikojen lyhentyminen ja teknologian kehittyminen. Onnistunut kotiuttaminen vie osastoilla paljon työaikaa ja resursseja muusta hoitotyöstä. Nykyisin kotiuttaminen vaatii myös moniammatillista yhteistyötä. Kotiutushoitajatoiminta on perustettu potilaan sairaalasta kotiuttamisen tehostamiseksi. Tutkimuksissa on todettu, että kotiutushoitajan toiminta parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta sekä edistää eri hoidonantajien välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä. Kotiutushoitajan rooli on suuri varsinkin vaativissa kotiutuksissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotiutusyhdyshenkilöiden tehtävänkuvaa Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa. Tehtävänä oli luoda kotiutusyhdyshenkilön toimenkuvamalli käytäntöön. Työ toteutettiin osallistavana tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Kehittämistehtävää toteutettiin ryhmätyömenetelmin kolmessa työpajassa kotiutusyhdyshenkilöiden kanssa. Tehtävänkuva selkiytyi ja se on nopeuttanut kotiutuksia. Kotiutusyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu perehdyttää, opastaa ja neuvoa kotiutusasioissa muuta henkilökuntaa. Muita tehtävänkuvia ovat kotiutuksen suunnittelu, osallistuminen kotiutumispalavereihin, uusien asioiden tiedottaminen, erilaisten lomakkeiden täyttäminen ja paneutuminen haastaviin kotiutuksiin. Tuloksissa nousi esille palveluohjauksen kanssa tapahtuva yhteistyön tärkeys kuntoutujien kotiutuksissa. Palveluohjaaja neuvoo mm. hakemusten täyttämisessä. Kotiutusyhdyshenkilöiden osaamisalueeseen kuuluvat tietous palveluseteleiden myöntämisestä, tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon myöntämisen perusteet, jatkohoitopaikkojen tietämyksen, erilaisten tukipalveluluiden aloitus ja tietous Kelan etuuksista. Jatkohoitopaikkaa selvitettäessä on myös hyvä tietää maakunnan eri hoitopaikoista.

Täydennyskoulutustoiveita tuli mm. kotiutusasioiden tiedottamisesta, eri lomakkeiden täyttämisestä, koulutuksista palveluohjaajilta, Kelan etuuksista, alle 65-vuotiaiden jatkohoitopaikkojen tietämisestä, haastavien kotiutusten läpikäymisestä ja tietoutta eri yhteistyökumppaneiden työnkuvasta.
Kehittämisprosessi keskittyi vuoden 2018 jälkeen kuntoutumiskeskuksen akuuttikuntoutuksen, geriatrisen ja kirurgisen osastojen kotiutusyhdyshenkilötoimintaan. Akuuttikuntoutusosastolla potilasvaihtuvuus on suurempi ja siellä kotiutuksia tapahtuu päivittäin paljon enemmän, kuin muilla osastoilla. Akuuttikuntoutusosastolla kotiuttamisen suunnittelu aloitetaan viimeistään kolmantena päivänä osastolle tulosta. Geriatriselle ja kirurgisille osastoille kuntoutujat tulevat sovitusti ja osastojaksot ovat pidempiä. Kotiutusyhdyshenkilöt ovat saaneet työaikaa useampana päivänä viikossa toteuttaakseen vain kotiutusasioita. Tämä helpottaa muun henkilökunnan työpanosta potilaan hoitotyössä.

Kotiutusyhdyshenkilön toimenkuvamallin mukaan kotiutusyhdyshenkilö osallistuu seisontapalaveriin arkisin, jossa käydään läpi kuntoutujan toimintakyky, kotiavut ja kotiutussuunnitelma. Kuntoutuspalaveri järjestetään kerran viikossa, missä käydään läpi haasteellisempien kuntoutujien asioita läpi moniammatillisesti. Sen jälkeen hänen tehtäviin kuuluu selvittää kuntoutujien kotikuntoisuutta, olla yhteydessä kotihoitoon ja omaisiin. Kotiutusyhdyshenkilö selvittää ja arvioi palvelusetelin tarpeen ja kartoittaa kotihoidon palvelut. Hän sopii hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverin omaisten ja kotihoidon kanssa. Kirjaaminen on yksi tärkeistä tehtävistä, jotta jokainen hoitaja löytää kotiutuksiin liittyvät sovitut asiat jatkohoidon suhteen. Muun henkilökunnan opastaminen ja neuvominen kotiutuksen suunnittelussa ja perehdyttämisessä kuuluu myös tehtävänkuvaan. Kuntoutumiskeskukseen muuton jälkeen lähihoitajien tehtäviin tuli lääkärinkierrolla mukana olo ja kuntoutujien kotiuttaminen. Kun aikaa jää muilta tehtäviltä, heidän tehtäviinsä kuuluu erilaisten mittareiden ja hakemusten täyttäminen. Kotiutusyhdyshenkilön tehtävänkuva edellyttää koko ajan uuden tiedon hankkimista ja sisäistämistä. Velvollisuuksiin kuuluu tiedottaa uusista asioista muuta henkilökuntaa. Tehtävänkuva on hyvin monipuolinen ja se tuo vaihtelua sairaanhoitajan kenttätyöskentelyyn.

Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813254

Sari Malinen

Ikäosaamisen YAMK-opinnäytetyö palkittiin vuoden opinnäytetyönä!

Ikäosaamiseen YAMK-tutkinnon suorittaneiden Jaana Hirvosen ja Sari Nykänen-Juvosen opinnäytetyö Muistihoitajat kehittämässä muistisairaan hoitoa Siun sotessa palkittiin 28.5.2018 Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden YAMK-opinnäytetyönä!

Opinnäytetyön tuloksia on jo hyödynnetty sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa.

Lämpimät onnittelut Jaanalle ja Sarille!

Ks. tiedote palkitsemisesta