Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2020

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen toimintamalli ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa

Reea Vanhatalo, sairaanhoitaja (YAMK)

Yhä enemmän apua tarvitsevien ikääntyvien määrä tulee kasvamaan, hoitajien työmäärä tulee lisääntymään ja toimintakykyisten eläkeläisten määrä tulee nousemaan. Toimivalla va-paaehtoistoiminnalla olisi mahdollista lisätä toimintaa tehostetun palveluasumisen arjessa, vähentää hoitajien työtaakkaa ja tarjota mielekästä toimintaa eläkeläisten arkeen. Vapaaeh-toistoimintaan osallistuminen toisi myös positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden mielialaan, toimintakykyyn ja arjen sosiaalisuuteen. Kehittämistyöni tarkoituksena oli kehittää vapaaeh-toistoimintaa Raision kaupungin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Tehostetussa palveluasumisessa joku on aina lähellä, mutta silti asukkaat voivat kokea ole-vansa yksinäisiä. Yksinäisyyttä voi lisätä ikääntyneillä asukkailla ihmissuhteiden vähentymi-nen ja toimintakyvyn heikkeneminen. Tehostetun palveluasumisen asukkaiden toiveet arjen toiminnan suhteen tiivistyivät opinnäytetyössä yhdessä olemiseen. Tähän ympärille kaivat-tiin yhdessä tekemistä. Toimintakyvyn laskiessa kaivattiinkin yhä enemmän läsnäoloa. Mie-het olivat tyytymättömämpiä toiminnan määrään. Toiminta voikin olla usein enemmän suun-nattu naisille, koska useat työntekijät ovat itse naisia. Tärkeää olisikin tarjota kaikille miele-kästä toimintaa. Tehostun palveluasumisen hoitajamitoitus koetaan vähäiseksi, jonka vuoksi monipuolisen toiminnan tarjoaminen voi olla haasteellista ilman vapaaehtoistyöntekijöiden tukea.

Opinnäytetyöprosessin aikana selvitettiin ikääntyneiden vapaaehtoisten näkemyksiä vapaa-ehtoistoiminnasta. Keskeisiksi tekijöiksi teemahaastatteluissa nousivat mukaantulo, edut, haasteet, jaksaminen ja motivaatio. Vapaaehtoisille olisi hyvä tarjota erilaisia reittejä vapaa-ehtoistyöhön mukaan lähtemiseen. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen antaa hyvän mielen ja mahdollisuuden tavata muita mukavan toiminnan parissa. Tehostetussa palveluasumi-sessa hoitajat ovat tukemassa toimintaa ja toiminnasta muistaminen, kiittäminen, asukkai-den hyvinvoinnin näkeminen, palaute toiminnasta sekä selkeät roolit auttavat jatkamaan toi-minnassa. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa toivotaan lisää. Suurimmiksi haasteeksi koe-taan asukkaiden kunnon alentuminen verrattuna aiempaan. Tärkeimmäksi motivaation läh-teeksi ilmeni auttamisen halu.

Opinnäytetyön lopullisena tuotoksena luotiin yhdessä ikääntyneiden vapaaehtoistyöntekijöi-den sekä tehostetun palveluasumisen työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoiminnan kehittä-misen toimintamalli. Malli tulee toimimaan Hulvelan palvelukeskuksessa alkuvuonna 2020 aloittavan toiminnanohjaajan työkaluna.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen pohjaksi tarvitaan resursseja. Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä tulee kehittää, jotta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ihmiset saadaan sekä mukaan toimintaan että pysymään toiminnassa mukana. Vapaaehtoistyöntekijöiden yhteys-tiedot olisi tärkeää kerätä yhteydenpidon helpottamiseksi. Hoitajien kouluttamisen avulla pystyttäisiin avaamaan vapaaehtoistoiminnan merkitystä hoitotyön osana.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen tarvitaan toimintaa. Monipuolisen toiminnan tarjoami-sella olisi mahdollista lisätä vapaaehtoistyöntekijöiden osallistumista ja samalla lisätä asuk-kaille erilaisen toiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja henkilökunnan puo-lelta olisi tärkeää valita yhdyshenkilöt, jotka tapaisivat säännöllisesti ja suunnittelisivat tule-vaa toimintaa. Yhteistoiminta koettiin tärkeäksi.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen tarvitaan lopuksi jatkokehitystä. Toimiva tiedonkulku auttaisi hoitajia suunnittelemaan päivän toimintaa ja vähentäisi vapaaehtoistyöntekijöitä tur-hia käyntejä. Nimilappujen käytön kautta tunnistaminen olisi helpompaa. Palvelukeskuksen tilojen esittelyllä pystyttäisiin parantamaan tilojen käyttöä ja vapaaehtoistyöntekijöiden liik-kumista yksiköstä toiseen. Toiminnasta tulisi antaa palautetta sekä muistaa kiittää, kannus-taa ja arvostaa kaikki toiminnassa mukana olevia. Positiivinen palaute innostaa jatkamaan toiminnassa ja rakentavan palautteen avulla pystyttäisiin kehittämään toimintaa. Vapaaeh-toisille voitaisiin tarvittaessa tarjota myös työnohjausta.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön

Ikäystävällisiä tekoja arkeen ja työelämään

Katri Tuulensola, sosionomi (YAMK) ja Kari Törrönen, sairaanhoitaja (YAMK)

Opinnäytetyömme aihe syntyi AVOT-hankkeen (Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla) aikana. Toimimme hankkeessa omais- ja perhehoidon kehittämisasiantuntijana sekä kotihoidon ja ensihoidon yhteistyön kehittäjänä. Ikäihmisten perhehoidossa nousi tuolloin esille tarve yhteistyölle ensihoidon kanssa. Opinnäytetyömme on siis jatkoa AVOT-hankkeessa tehdylle kehittämistyölle. Opinnäytetyön sisällöksi tiivistyi ensihoidon toteuttama kiireetön hoidon tarpeen arviointi osana asiakaslähtöistä ikäihmisten perhehoitoa.

Lähdimme yhdessä ideoimaan ja kehittämään toimintamallia osaksi ikäihmisten perhehoitoa.  Otimme yhteyttä ikäihmisten palveluohjauksen esimieheen sekä Pelastuslaitoksen johtoon selvittääkseen tarvetta toimintamallille. Lisäksi tiedustelimme ikäihmisten perhehoitajien näkemyksen aiheen tarpeellisuudesta. Myönteisen vastaanoton sekä tarvittavien lupien jälkeen aloitimme tutkimuksellisen kehittämistehtävän. Kehittämistehtävään osallistui ikäihmisten perhehoitajia, ensihoidon kenttäjohtajia, ensihoitajia sekä ikäihmisiä ja heidän omaisiansa. Toimintaohjeet kehittämistehtävän toteutukseen tehtiin perhehoitajien ja ensihoidon kenttäjohtajien kanssa yhteisessä ideariihessä.

Hoidon tarpeen arviointi aloitettiin perhekodeissa kesäkuussa 2019. Ikäihmisten perhehoitajat ottivat yhteyttä ensihoidon kenttäjohtajaan tilanteissa, joissa ikäihmisen terveydellinen tilanne oli epäselvä. Perhehoitoja toimi toimintaohjeen mukaisesti ja ensihoidon kenttäjohtaja teki tilannearvion ikäihmisen terveyden tilasta. Hän lähetti paikalle ensihoitajan tekemään hoidon tarpeen arvioinnin tai pyysi perhehoitajaa soittamaan 112.

Kehittämistehtävän aikana toteutettiin välikysely toimintaohjeen käyttökelpoisuudesta ja korjattiin esille tulleiden tarpeiden mukaan. Kehittämistehtävän jälkeen pyydettiin palautetta perhehoitajilta, ikäihmisiltä, heidän omaisiltansa sekä ensihoitajilta. Aineistosta nostettiin esille tutkimuskysymyksiä vastaavia teemoja. Prosessin sujuvuudesta saatiin palautetta ensihoitajilta, perhehoitajilta ja kenttäjohtajilta. Perhehoitajan sanoin, ”toimi hyvin, selkeä toiminta”. Asiakaslähtöisyys ja osallisuus arvioitiin siten että ”kaikki hyötyivät hoidon tarpeen arvioinnista; eritysesti ikäihminen mutta myös hänen omaisensa”. Useissa tilanteissa ikäihminen välttyi turhalta kuljetukselta päivystykseen, ja omaiset kertoivat palautteessaan, että heidän huolensa läheisensä suhteen väheni. Teema perhehoitajien tuki, antoi palautetta, kuinka moniammatillisuus toteutui parhaimmillaan yhteistyössä ensihoidon kanssa. Kun ikäihminen sai avun kotiin, välttyi myös perhehoitaja sijaisen hankkimiselta. Perhehoitajan sanoin, ”loi turvallisuuden tunteen perhehoitajalle, joka tekee yksinäistä työtä”.

Ensihoitajien palautteiden mukaan asiakaslähtöisyys oli toteutunut kaikissa tehtävissä. Sekä ensihoitajien että kenttäjohtajien mielestä toimintamalli oli toimiva. Perhehoitajat kokivat toimintamallin hyväksi sekä toimivaksi ja toivoivat tämän jäävän pysyväksi käytännöksi. Opinnäytetyössä kehitetty toimintamalli avasi uusia näkökulmia monin tavoin. Perhehoitajat ja ensihoitajat oppivat ymmärtämään ja arvostamaan toistensa työtä. Ikäihmisten kannalta toiminta toi inhimillisyyden ulottuvuuden hoitotyöhön. Perhekodissa tehtävällä kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnilla vältetään turhia, usein pitkiä kuljetuksia erityisesti päivystykseen. Perhehoitajat toimivat usein yksin ja perhehoidossa olevat ikäihmiset ovat yhä huonokuntoisempia. Perhehoitajat kokivat saavansa tukea ja turvallisuutta työhönsä asukkaiden avun saannin osalta moniammatillisen yhteystyön vuoksi.

Ensihoitajat tutustuivat heille uuteen ikäihmisten asumismuotoon. Ikäihmiset saavat inhimillisen ja arvokkaan mahdollisuuden asua perhekodissa mahdollisimman pitkään. Arvostus ikäosaamista ja perhehoitoa kohtaan on lisääntynyt ja vahvistunut terveydenhoidossa. Toimintamalli on osaltaan tuonut ikäystävällisiä tekoja arkeen ja työelämään.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön