Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2020

Lisääkö itseohjautuva työskentely kotihoidon työntekijöiden työssäjaksamista?

Sari Kela, sairaanhoitaja (YAMK)

Työssäni kotihoidon palveluesimiehenä kuulin usein työntekijöiltä, että työ on raskasta ja väsyttävää ja työntekijä itse ei voi vaikuttaa työn sisältöön. Kun minut hyväksyttiin Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutukseen, nuo työntekijöiden kommentit saivat minut miettimään, millä keinoin voisin tukea ikääntyneitä työntekijöitäni heidän vaativassa työssään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää itseohjautuvan, keskitetyn työskentelyn avulla, lisäisikö itseohjautuva työskentely ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamista. Tavoitteena oli laatia itseohjautuvan työn malli, jota muut kotihoidot voivat hyödyntää ottaessaan myös käyttöön itseohjautuvan työskentelyn.

Itseohjautuvuutta kokeiltiin pienellä alueella noin puolen vuoden ajan 11 työntekijän tiimissä, josta yli puolet oli yli 55-vuotiaita.  Kokeiluympäristönä oli kuuden vuokrarivitalon keskittymä, jossa suurin osa asukkaista oli kotihoidon asiakkaita ja jossa oli yhteiset ryhmätilat, joissa oli mahdollista tuottaa yhteistä toimintaa asiakkaille.  Kokeilun alku tuotti haasteita, kun itse olin opintovapaalla ja työntekijöille annettiin mahdollisuus suunnitella itse oman työn sisältöä. Kokeilu ei edennyt, mutta parin kokeilukuukauden jälkeen työntekijät uskalsivat ottaa vastuun asiakkaista ja heille suunnitelluista palveluista. Työntekijät kokivat itseohjautuvan, keskitetyn työskentelyn lisänneen sekä työntekijöiden omaa jaksamista että asiakkaiden toimintakykyä. Yhteistyö asiakkaiden ja omaisten kanssa lisääntyi ja työstä tuli mielekkäämpää. Työ ei stressaa niin paljon, kun työntekijä tuntee paremmin asiakkaat. Työntekijät suunnittelivat kokeilun aikana myös omat työvuoronsa, mikä lisäsi työssäjaksamista. Itseohjautuva työvuorosuunnittelu antoi työntekijöille mahdollisuuden suunnitella työvuoronsa omien toiveiden pohjalta.

Opinnäytetyön tuloksina syntyi Itseohjautuvan työn malli, jossa on kuvattu, mitä työyhteisön tulee huomioida ottaessaan käyttöön itseohjautuvuuden. Valinnassa tulee ottaa huomioon työntekijöiden tutkinnot, lisäkoulutukset ja motivaatio kehittää omaa työtään. Työntekijän tulee olla sosiaalinen ja omata hyvät tiimityöskentelytaidot, koska itseohjautuva työskentely vaatii tiimin ”yhteen hiileen puhaltamista”. Työnkuva on monipuolistunut ja työntekijät ovat kokeneet sitoutuneensa enemmän työhönsä.

Uuden työmenetelmän uhkana on, että itseohjautuva tiimi ei tunne kotihoidon muita asiakkaita, jolloin yövuorot voivat muodostua haasteellisiksi, kun pienillä paikkakunnilla on vain yksi yöhoitaja vuorossaan koko kotihoidon alueella.  Tiimiin voi muodostua myös ”pikkupomoja”, jolloin tiimi ei ole tasa-arvoinen. Kokonaisvastuun ottaminen voi myös aiheuttaa joillekin työntekijöille stressiä, kun aikaisemmin esimies on vastannut asiakkaiden palveluista.

Kaikki työskentelyyn osallistuneet ovat halunneet jatkaa itseohjautuvaa työskentelyä kokien oman jaksamisen lisääntyneen asiakkailta saadun myönteisen palautteen ja muuttuneen työnkuvan myötä. Itseohjautuva työskentely on parantanut tiimin yhteishenkeä ja yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Ja oman työn kehittäminen on lisääntynyt.

Itseohjautuva työskentely voi lisätä myös kotihoidon vetovoimaisuutta. Pienellä paikkakunnalla kilpailu työntekijöistä on kovaa ja uusi, työntekijöiden viihtyvyyttä ja työssäjaksamista lisäävä työmenetelmä voi auttaa kotihoitoa uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Toivon, että muutkin kotihoidot uskaltautuvat kokeilemaan uutta itseohjautuvaa työmenetelmää.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön.

Helsingin kaupungin kotihoidon lääkehoitoprosessin kehittäminen potilastietojärjestelmän vaihtuessa

Anni Suomalainen, valmistumisvaiheessa oleva opiskelija, Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK

Ihanaa, opinnot ovat aivan loppusuoralla. Opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi ja puolentoista vuoden uurastus opintoja tehdessä päivätyön ohessa alkaa olla lopuillaan. Minun on täytynyt olla hieman vinksahtanut, että olen todellakin tehnyt tämän. Mutta olen ylpeästi vinksahtanut! Tein sen!

Opinnäytetyöni aiheen idea tuli mieleeni ihan käytännön työelämän kautta. Uusi potilastietojärjestelmä – Apotti – oli valtaamassa pääkaupunkiseutua. Minä halusin olla mukana uudistuksen aallonharjalla. Mitä voisin tehdä hoitotyön laadun parantamiseksi potilastietojärjestelmän vaihtuessa?

Opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistella Apotin käyttöönottoa yhdessä Helsingin kaupungin kotihoidon henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli kehittää lääkehoidon prosessikaavio demokraattisen dialogin avulla. Lisäksi tavoitteena oli edistää Helsingin kaupungin kotihoidon lääkehoitoprosessin turvallista käyttöönottoa potilastietojärjestelmän vaihtuessa syksyllä 2020.

Opinnäytetyön tehtäviksi asetin:
• Tarkastella kotihoidon lääkehoidon nykytilannetta ja tuottaa prosessikaavio lääkehoitoprosessista ennen Apotin käyttöönottoa.
• Luoda henkilöstöä osallistava toimintamalli Apotin lääkehoitoprosessin ohjaamisesta ja suunnittelusta Helsingin kaupungin kotihoidon henkilöstölle toimeksiantajan edustajan käyttöön.

Toimin Helsingin kaupungilla kotihoidossa esihenkilötyössä – kyllä, käytän itsestäni nimeä esihenkilö. Halusin kehittää johtamisen, koordinointi ja yhteistyötaitojani. Tämän vuoksi sain idea työkonferenssien järjestämisestä – saisin oppia, kuinka yhteisiä koulutuksia tai tapahtumia järjestetään suuren organisaation sisällä ja kuinka tällaisia tilaisuuksia johdetaan.

Lopulta työkonferenssit muotoutuivat kahtena päivänä tapahtuvaksi – noin 20 eri työntekijän yhteiseksi kokoontumiseksi. Osallistujia oli viidestä eri ammattikunnasta. Olin niin ylpeä kaikista osallistujista. Kaikki olivat innokkaasti, motivoituneina mukana kehittämässä Helsingin kaupungin lääkehoidon prosessia ennen Apotin vastaanottamista.

Työkonferenssit perustuivat demokraattiseen dialogiin: jokaisella oli osaamista ja sitä kautta tuotavaa tapaamisiin. Keskustelua käytiin yhdessä toista kuunnellen ja aktiivisesti keskusteluun osallistuen. Lääkehoito aiheena sai aikaan kiivastakin keskustelua. Tapaamisten tuotoksena saatiin muodostettua lääkehoidon prosessikaavio valmiin ajantasaisen lääkelistan saamisesta.

Tiivistettynä tulokset työkonferensseista olivat se, että lääkehoito on todella laaja hoidon alue, jonka laadun kehittäminen ja varmistaminen ennen Apotin tuloa, vaatii vielä valmistelua, käsittelyä ja jatkuvaa työstämistä kaikissa ammattiryhmissä.

Työkonferensseissa käytyjen keskusteluiden perusteella lääkehoitosuunnitelmaa sekä Apotin käyttöohjausta tulee kehittää ja selkiyttää vielä. Lääkehoitoprosessi uuden potilastietojärjestelmän aikana ei ole vielä selkeä. Erityisesti ilmeni, että prosessit muun muassa reseptien uusimiskäytännöistä sekä lääketilauksista ja lääkitysmuutoksista olivat täysin epäselvät. Tällä hetkellä reseptien uusiminen, lääketilaukset sekä lääkitysmuutosilmoitukset apteekkeihin tapahtuvat faksin välityksellä. Reseptien uusimispyynnöt ja muut lääkitykseen liittyvät tilaukset tehdään tällä hetkellä sairaanhoitajajohtoisesti. Faksin käytön poistumista toivottiin työkonferenssien osallistujien keskusteluiden perusteella. Lisäksi epäselväksi jäi, tapahtuuko kaikki lääkitykseen liittyvät muutosilmoitukset ja lääketilaukset jatkossakin ainoastaan sairaanhoitajan toteuttamana.

Opinnäytetyöni prosessi on nyt ohi. Valmistuminen on ovella. Sain opinnäytetyöstä – ja opinnoista yleensäkin – paljon uutta oppia, oivaluksia ja ideoita. Työelämä ja elämä yleensäkin on ikuista oppimista, ja ihana niin – olenhan vähän vinksahtanut.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön.

Ikäystävällisyys keskiöön: Uunituoreita julkaisuja

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ikäystävällisyys on nyt äärimmäisen ajankohtainen asia. Väestön ikääntyminen on globaali ilmiö, johon on kovasti kaivattu uusia näkökulmia. Ei ongelmakeskeistä ajattelua, ei edes puhetta haasteista, vaan mahdollisuuksista ja voimavaroista. Ikäystävällisyys-ajattelu tarjoaakin uuden näkökulman ikääntymisen kysymyksiin: kuinka voimme kehitää ikäystävällistä yhteiskuntaa, joka mahdollistaa aktiivisen ikääntymisen ja luo siten hyvinvointia.

Tämä kansainvälisesti jo laajalti keskusteltu Age Friendly -ajattelu on yksi keskeinen juonne Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksessa, jota Karelia-ammattikorkeakoulussa tarjotaan täysin verkossa toteutettuna.

Karelian julkaisusarjassa on nyt julkaistu kolme uutta julkaisua, jotka luotaavat ikäystävällisyyden ja aktiivisen ikääntymisen keskinäistä yhteyttä.

Julkaisussa Ikäystävällinen yhteiskunta tukee aktiivista ikääntymistä tarkastellaan ikäystävällisen yhteiskunnan käsitettä ja sen merkitystä aktiivisen ikääntymisen edellytyksille. Yhtenä esimerkkinäkökulmana pohditaan ikäystävällisen yrityksen luonnetta ja kriteerejä.

Tämä katsaus on saatavilla myös englanninkielisenä julkaisuna: Age-Friendly Society Supports Active Ageing.

Ikäystävällisen alueen kehittämistä tarkastellaan Pohjois-Karjalan näkökulmasta julkaisussa Kohti ikäystävällistä Pohjois-Karjalaa. Tämä julkaisu on kooste Karjalaisessa julkaistuista kolumneista, joissa luodataan ikäystävällisen alueen kehittämistä käytännössä ja hyvin moninaisista näkökulmista.