Liikkeelläolo vastalääkkeeksi miesten yksinäisyyteen

Marko Haakana, sairaanhoitaja (YAMK)

Ikämiesten yksinäisyyden estoa kartoitettiin “Kokemuksellisen yksinäisyyden ehkäisy järjestölähtöisesti yli 65-vuotiailla miehillä” -opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien yksinäisten ikämiesten tavoittamiseen ja osallisuuteen, erityisesti järjestönäkökulmasta. Opinnäytetyön kehittämisprosessin tehtävänä oli käyttäjätietoon perustuen luoda toimintamalli, jonka avulla yksinäisyys tunnistetaan ja ihmisten sosiaalista verkostoa sekä osallisuutta vahvistetaan. Opinnäytetyö toteutettiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n Velmut-ryhmässä. Ryhmäläiset tuottivat pienryhmätyöskentelyssään tietoa yksinäisyydestä ja keinoista sen estämiseen niin yksilö- kuin järjestötasolla. Tiedon hankinta pohjautui palvelumuotoilumenetelmän käyttöön.

Yksilön näkökulmasta kaikkein tärkeimmäksi asiaksi opinnäytetyössä nousi liikkeelle lähteminen. Asian voi tiivistää työpajan ilmaisuun “pitää lähteä liikkeelle, lähteä vaikka väkisin”. Näin niin järjestötoimijat kuin yksilö itse voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Yksilöä tässä auttavat opinnäytetyön tulosten perusteella oma tekeminen ja toiminta, verkostoituminen ja teknologia. Myös mielentilalla nähtiin olevan vaikutusta: oma avoin mieli voi helpottaa “mummon etsintää” ja mahdollistaa lopulta, että parisuhde löytyy.

Kun yksilö on lähtenyt liikkeelle, tarjoutuu hänelle mahdollisuuksia hakeutua joko itsenäisesti mukaan eri järjestöjen toimintaan tai vaihtoehtoisesti järjestöjen oma jalkautumiseen pohjautuva etsivä toiminta tavoittaa ikämiehen. Järjestöjen tulee tulosten perusteella tarjota ikämiehille tekemiseen ja toimintaan pohjautuvia toiminnallisia asioita. Tekeminen ja toiminta avaa myös tavoitetuille miehille tilaisuuksia siirtää omaa osaamistaan toisille: antamalla voi saada itselleen mielekkään sosiaalisen roolin.

Järjestöiltä odotetaan aktiivista tiedottamista niin yleistasolla kuin henkilökohtaisella tasolla puhelinsoittojen tai tekstiviestien avulla. Yleistasoisia tiedottamistapoja voivat olla erilaiset tempaukset paikoissa, joissa ikämiehiä on helppo tavoittaa. Myös järjestön työntekijältä odotetaan paljon: hänen tulee olla tuttu ja turvallinen, persoonaltaan sopiva ja pitkän toimintakokemuksen omaava.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että etenkin miesten on helpompi kertoa asioista ja elämänkulustaan toiminnan kautta. Kun järjestöt onnistuvat toiminnoillaan rakentamaan mielekästä tekemistä ja toimintaa, avautuu miehille tätä kautta mahdollisuuksia kertoa omista elämäntilanteistaan. Tällöin järjestötoimijoille syntyy kohtaamisten myötä uusia ulottuvuuksia elämäntilanteiden kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen.

Opinnäytetyön pohjalta luotiin Velmut-ryhmän käyttäjätietoon perustuen ikämiesten yksinäisyyden estämisen toimintamalli. Se on käytettävissä tilanteissa, joissa ihmisten sosiaalista verkostoa sekä osallisuutta halutaan vahvistaa.

Velmut-ryhmän innostuneisuus ja sitoutuneisuus asiaan oli huomattavan korkea kaikissa tapaamistilanteissa. Arvioidessaan opinnäytetyön tuloksia, koki ryhmä ne omikseen.

Ikäosaamisen näkökulmasta opinnäytetyö kehitti erityisesti miesten parissa tehtävää työtä. Työ antoi osaltaan vinkkejä ikämiesten tavoittamiseen ja kiinnittymiseen ryhmien ja yhteisöjen jäseniksi. Yhdistyneenä monipuoliseen tekemiseen voi se parhaimmillaan tuoda erilaisia hyvinvointivaikutuksia yksinäisille ikämiehille.

Blogi perustuu Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöhön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *