Work Smart -hanke palkitsi yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta

kuva1-pieni

Work Smart -hankkeen jouluaamiaisella maanantaina 12.12.2016 Karelia-amk:n Wärtsilä-kampuksella nautittiin tarjoiluista ja verkostoiduttiin yli yritys- toimiala- ja oppilaitosrajojen. Tilaisuudella haluttiin kiittää kaikkia Work Smart -toimintaan osallistuneita. Mukana oli sekä työelämän että Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän edustajia.

Osallistujamäärä on ylittänyt odotukset

Work Smart -hanke on järjestänyt kuluneiden kahden vuoden aikana eri toimialoille useita verkostoitumistilaisuuksia, joissa työelämän edustajat sekä Karelia-amk:n ja PKKY:n opiskelijat ovat kohdanneet, harjoitelleet rekrytointitilanteita sekä keskustelleet työnhausta, yritysten rekrytointitarpeista ja työelämän vaatimuksista. Palaute verkostoitumistilaisuuksista on ollut erittäin myönteistä, innostunutta ja jatkoon kannustavaa.

Tarkkoja lukumääriä osallistujista kertoivat Work Smart -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen ja hankeasiantuntija Hanne Husso. Työpajoja on järjestetty hankkeen aikana yhteensä 151 kappaletta. Opiskelijoita on ollut mukana 1385 ja opettajia 119. Työelämän edustajia on lähtenyt mukaan toimintaan yhteensä 167.

Work Smart valitsi vuoden opettajat ja työelämän edustajat

Jouluaamiaisella julkistettiin ja palkittiin erittäin ansioituneet Work Smart -yhteistyökumppanit. Vuoden Work Smart -opettajaksi valittiin Karelia-ammattikorkeakoulusta Tiina Simonen, joka toimii media-alan opiskelijoiden opinto-ohjaajana ja on lähtenyt aktiivisesti mukaan Work Smart -työpajoihin. PKKY:n vuoden Work Smart -opettajaksi valittiin Pohjois-Karjalan aikuisopiston Eeva-Liisa Metsäluoto, joka luotsaa mm. koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa suorittavia. Hänen kanssaan on järjestetty jo kolme verkostoitumistyöpajaa erittäin hyvin tuloksin. Viimeisimmästä 12 osallistujan työpajasta puolet on jo työllistynyt.

Hanne Husso, Marja-Liisa Ruotsalainen ja Tiina Simonen

Hanne Husso, Marja-Liisa Ruotsalainen ja Tiina Simonen

Work Smart -työpajat eivät toimisi ilman työelämän edustajia. Vuoden työelämän edustajaksi valittiin Karelia-amk:n kanssa yhteistyötä tehnyt Mainostoimisto Fabrik Oy:n Perttu Kouvalainen, joka on käynyt useissa eri alojen verkostoitumistyöpajoissa sparraamassa opiskelijoita. PKKY:n yhteistyökumppaneista palkittiin Suomen Muuttofirma Oy:n Matti Turunen, joka on myös erittäin aktiivinen Work Smart -toimija. Hän tuli mm. tutustumaan opetukseen ja eri alojen työpajoihin, kutsui opiskelijat vierailulle yritykseen ja antoi työnhakuvinkkejä testihaastatteluiden perusteella.

Palautetta viime vuodesta

Jouluaamiaisen osallistujat kertoivat omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan Work Smart -työpajojen toimivuudesta. Karelia-ammattikorkeakoulussa opinto-ohjaajat ovat pitäneet erityisesti opoille suunnatusta materiaalipaketista ja siitä, että työpajat tarjoavat mahdollisuuden verkostoitumiseen. Kiivaassa opiskelutahdissa omaa työllistymistä ei välttämättä tule miettineeksi tarpeeksi ajoissa, joten opiskelijoille on hyötyä Work Smartin kaltaisesta herätyksestä tärkeään aiheeseen.

kuva3-pieni

LVI-Myllerin Jari Leskinen kokee, että Work Smart -työpajat ovat toimivia, koska ne lähentävät työelämää ja oppilaitoksia. Pohjois-Karjalan ammattiopiston Aira Lintunen näkee työpajat hyvänä mahdollisuutena nuorille kohdata työelämän edustaja ja harjoitella käytännössä, miten pitäisi kertoa itsestään. Work Smart saattaa olla monelle ensimmäinen kontakti tulevaan työnantajaan.

Opteamin Johanna Karjunen on tyytyväinen syksyn matkailun työelämäpäivän antiin, kun opiskelijoita oli paikalla runsaasti. Työpajoista on hänen mukaansa hyötyä alalla, jolla on pulaa työntekijöistä. Samoilla linjoilla oli CGI:n Tommi Kovalainen, joka kertoi, että CGI aikoo rekrytoida lukuisia työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. Hän näkee Work Smart -verkostoitumispajat hyvänä mahdollisuutena tuoda yritystä esiin ja tunnetuksi nuorten keskuudessa.

Karelia-amk:n suomen kielen ja viestinnän opettaja Kaisa Juvosta on ilahduttanut myös se, että verkostoitumispajat tukevat viestinnän opetusta ja ovat kirkastaneet opiskelijoille sitä, miten tärkeitä ovat vuorovaikutus- ja viestintätaidot verkostoitumisessa ja työnhaussa.

Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille palautteesta ja koko Work Smart -vuodesta. Ensi vuonna jatketaan.

Lue lisää Work Smart -hankkeesta: https://kyvyt.fi/user/worksmart/work-smart

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Suoraa puhetta ja verkostoitumista Matkailun työelämäpäivässä

fb_tapahtumakuva_matkailu_pieni

Marraskuinen matkailualan työelämäpäivä Karelia-ammattikorkeakoululla toi yhteen matkailualan ammattilaiset, opiskelijat ja alasta kiinnostuneet. Päivän teemana oli Kuka maksaa palkkasi tulevaisuudessa ja ohjelmassa kuultiin erinomaisia asiantuntijapuheenvuoroja. Verkostoitumista varten oli monta mahdollisuutta: Yritykset ja yrittäjäjärjestöt esittelivät omaa toimintaansa Mahdollisuuksien Torilla ja opiskelijat pääsivät tapaamaan työelämän edustajia Work Smart -verkostoitumistilaisuudessa. Työelämäpäivän järjestäjä, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen Work Smart – älykkäästi töihin -hanke, tukee opiskelijoiden työllistymistä ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille. Siksipä päivän anti ilahdutti hankkeen toimijoita erityisen paljon – eräs opiskelija teki pikadeiteillä niin suuren vaikutuksen, että hänet palkattiin töihin.

Nettimarkkinoinnin osaamisella on merkitystä

Yksi päivän asiantuntijoista oli rovaniemeläinen Ilkka Kauppinen, joka valloitti yleisön rempseällä esiintymistyylillään. Kolmetoista vuotta yrittäjänä toiminut Kauppinen käsitteli omassa puheenvuorossaan internetmarkkinointia ja uusia työllistymisen mahdollisuuksia. Suurimman osan Kauppisen ajasta vie tällä hetkellä yritys Arctic Warriors, joka tekee lappilaisista yrteistä arkea helpottavia tuotteita.

ilkka_kauppinen

Ilkka Kauppinen

Kauppisella oli rohkaisevaa kerrottavaa kuulijoille: työpaikat eivät jatkossa olekaan niin kiven alla kuin on ajateltu, kunhan vain asennoituu oikein. Kun suuret ikäpolvet jäävät eläkkeelle, työpaikkoja vapautuu nuoremmille tekijöille. Matkailuala on ylipäänsä kasvussa, ja internetmarkkinoinnin ja sosiaalisen median osaajat erottuvat tulevaisuudessa entistä paremmin vain perinteiset markkinointitavat hallitsevista työntekijöistä. Pätkätöistäkin kannattaa Kauppisen mukaan ottaa ilo irti eikä jäädä murehtimaan turhia: työpätkien välissä voi vaikka pitää hetkisen lomaa ennen seuraavaan työpaikkaan siirtymistä.

Kauppinen tarjosi puheenvuorossaan pitkän listan erilaisia uuden ajan työtehtäviä, joissa internetmarkkinoinnin osaamisella on suuri merkitys. Esimerkiksi uudenlaisista matkailualan yrityksistä osa toimii pelkästään netissä. Myös kansainvälisten nettijättien Suomen toimipisteisiin ja paikallisiin toimipisteisiin ympäri maailmaa etsitään väkeä hoitamaan Suomen alueen markkinointia. Ylipäänsä internetalan töitä löytyy yrityksestä kuin yrityksestä, ja esimerkiksi sosiaalisen median osaajia kaivataan tulevaisuudessa entistä enemmän. Social Media Manager on titteli, jota ei vielä vähän aikaa sitten osattu kuvitellakaan.

Omat arvot saavat näkyä yritystoiminnassa

Monenlaisia internetkanavia markkinoinnissa hyödyntävät myös Kolin Keitaan Marianne Ruhanen ja Joona Sarisalmi, jotka pohtivat asiantuntijapuheenvuorossaan erikoistumisen merkitystä oman yrittäjyystarinansa kautta. Mattilan tilan emäntä ja isäntä päätyivät monen vaiheen kautta aamiaismajoituksen tarjoajiksi Kolin kansallispuiston alueella. He ovat hyvä esimerkki siitä, miten yritystoiminta voi pohjautua omaan elämäntapaan. Luonto, maaseutu ja ekologisuus ovat molemmille tärkeitä ja näkyvät yrityksen kaikessa toiminnassa.

mattilan-tila1

Marianne Ruhanen ja Joona Sarisalmi

Nettinäkyvyyden kehittäminen on tuonut Mattilan tilalle lisää asiakkaita, sen ovat nuoret yrittäjät laskeneet mm. ulkohuussin tyhjennyskertojen perusteella. Somekanavia hyödynnetään ahkerasti myös luonnonmukaisuuden esilletuomisessa. Ulkohuussin tyhjennystä voi seurata esimerkiksi Sarisalmen videoblogissa, jossa hän omien sanojensa mukaan ”tekee itsestään hölmön ja se toimii”.

Pikadeiteiltä löytyi työntekijä

Sekä Arctic Warriors että Kolin Keidas olivat muiden yritysten ohella mukana iltapäivän verkostoitumistreffeillä, jotka järjestettiin Work Smart -hankkeen toimintatavan mukaisesti pikadeittien tyyliin.

Ilkka Kauppinen veti jokaiselle osallistujalle kuvitteellisen työhaastattelun, jossa opiskelijalla oli 3 minuuttia aikaa kertoa tärkeimmät seikat, miksi hänet pitäisi palkata junior-tason internetmarkkinoinnin kouluttajaksi ja sisällöntuottajaksi asiantuntijayritykseen. Opiskelijoiden esittelyiden taso oli Kauppisen mukaan erittäin hyvä. Niinpä tapahtuma johti siihen, että Kauppinen palkkasi yhden pikadeiteille osallistuneen opiskelijan töihin Arctic Warriorsiin osa-aikaiseksi lappilaisten yrttituotteiden tuote-esittelijäksi Joensuun alueelle.

Kauppinen kävi mielellään Joensuussa ja opiskelijat olivat hänen mukaansa todella kiinnostuneita päivän aiheesta. Hän yllättyi siitä, miten vähän opiskelijat tiesivät internetmarkkinoinnista ja sosiaalisesta mediasta markkinointikäytössä, ja kehotti kiinnittämään asiaan huomiota koulutuksessa. ”Vaikka nuoret ovat käteviä käyttämään uusimpia sovelluksia, on niiden hyödyntäminen markkinoinnissa täysin eri asia”, hän totesi.

Päivä oli erittäin onnistunut ja kuulijoille jäi takataskuun vielä vinkki siitä, mitä nettikanavia on olemassa opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamiseen verkossa. Sekä Pohjois-Karjalan Yrittäjien Heidi Löppösen esittelemä www.hyvatyyppi.fi että Karelia-amk:n opiskelijakunta POKAn Mervi Hinkkasen esittelemä www.opiskelijatoihin.fi ovat erinomaisia alustoja sekä töiden etsimiseen että työntekijöiden löytämiseen.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kohtaamo yhdisti kolme hanketta

Toukokuussa Joensuu Areenalla järjestetyssä SciFest-tapahtumassa todistettiin sujuvaa hankeyhteistyötä. Kolme hanketta järjestivät yhdessä Kohtaamo-yrittäjyystyöpajan, jossa nähtiin tapahtuman aikana hyvin eri-ikäisiä vieraita.

Järjestelyissä olivat mukana Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hankkeet Kompetenssiperustainen yrittäjyys KYKY sekä Work Smart – Älykkäästi töihin. KYKY-hanke edistää opiskelijoiden sekä henkilökunnan yrittäjyysosaamista ja Work Smart pyrkii mahdollistamaan opiskelijoille mahdollisimman sujuvan siirtymisen työelämään opintojen jälkeen. Kolmas yhteistyökumppani oli Joensuun kaupungin hanke Step – Y-askelin tulevaisuuden työelämään, jonka tavoitteena on edistää nuorten työelämätuntemusta, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä.

hankevaki_blogi

Kohtaamo-yrittäjyystyöpajaa olivat järjestämässä yhteisvoimin mm. (ylh.vas.) Heli Petsalo, Mari Karjalainen, Sanna Koskela sekä (alh.vas.) Marja-Liisa Ruotsalainen ja Hanne Husso.

– Yrittäjyyshankkeet toimivat Kohtaamossa yhteisrintamana. Hankkeiden perusajatuksena on, että yrittäjyys on osa kaikkia opintoasteita, KYKY-hankkeen Mari Karjalainen kertoo.

Karjalainen oli päävastuussa Kohtaamo-yrittäjyystyöpajan järjestelyistä ja saattoi todeta, että Kohtaamo on konseptina toimiva. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyspolkua oli hyvä tuoda esiin yhteistyössä kaikkien opintoasteiden opiskelijoille.

– Ajatuksena on, että opiskelijoille on joka opintoasteella tarjolla yrittäjyyden elementtejä, jotta he voivat hyödyntää opintoja esimerkiksi oman yrittäjyysunelmansa toteuttamisessa.

Yrittäjän elämää teoriassa ja käytännössä

Kohtaamossa nähtiin tapahtuman ajan monenlaista ohjelmaa. Koululaiset kävivät pohtimassa, mitä yrittäjä tekee. Lasten pohdinnat ja heidän valitsemansa yrittäjyyttä kuvaavat valokuvat kerättiin Kohtaamon seinälle.

Lisäksi Kohtaamon lavalle kutsuttiin nuoria yrittäjiä, jotka kertoivat itse oman tarinansa siitä, miten ja miksi he päätyivät yrittäjiksi.

– Kuulimme mielenkiintoisia tarinoita matkasta yrittäjyyteen. Yrittäjyys ei ole ollut kaikille kirkas ja selkeä unelma, Karjalainen toteaa.

Oman tarinansa kertoivat joensuulaisen liikunta- ja elämyspalveluyritys Arctic Trainersin Jarmo Laine, Outokummun Lasten Kaivoksen Kasimir Sandman, kangasverkkokauppa ja kuosisuunnittelimo Käpysen Meri-Ellen Pystynen ja Outi Santaniemi, Puuartistin Miikka Kotilainen sekä Osuuskunta Hurman Päivi Saarelma.

Sujuvaa hankeyhteistyötä

Kolmen hankkeen yhteistyö SciFestin Kohtaamo-yrittäjyystyöpajan järjestelyissä sujui mallikkaasti. Karelia-ammattikorkeakoululla ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on hankeyhteistyöstä jo pitkä kokemus.

– Puhumme selkeästi samaa kieltä. Johdolla on yhteisiä strategiapäiviä, joten on helppo rakentaa yhteistyötä, PKKY:n KYKY-hankkeen projektipäällikkö Heli Petsalo kehuu.

Samoilla linjoilla on Karelia-ammattikorkeakoulun Mervi Leminen, joka toimii KYKY-hankkeen yrittäjyysasiantuntijana.

– Karelia-amk:n ja PKKY:n välinen yhteistyö on niin laajaa ja hyvähenkistä, että tästä ei voi tulla mitään muuta kuin hyvä lopputulos.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää SciFestin Kohtaamo-yrittäjyystyöpajasta KYKY-hankkeen blogista!

Phillips-Medisize luottaa Karelia-amk:n Lean & Six Sigma -koulutuksiin

Phillips-Medisize on kansainvälinen lääketeollisuuden sopimusvalmistaja, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen lisäksi toimipisteitä on Meksikossa, Hollannissa, Kiinassa, Irlannissa, Sveitsissä, Tšekin tasavallassa ja Suomessa.

Suomen tehtailla Kontiolahdella työskentelee noin 380 henkilöä. Pääosa liikevaihdosta muodostuu lääkkeiden annostelussa käytettävien laitteiden valmistuksesta. Tuotanto on pitkälti automatisoitua ja laadun sekä tuotantoprosessin hallinta on kaiken a ja o.

Phillips-Medisizen toiminta on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tänä keväänä Kontiolahdella todettiin tarve tutustuttaa kerralla suurempi määrä työntekijöitä Leanin ja Six Sigman periaatteiden saloihin. Kouluttajaksi valikoitui Karelia-ammattikorkeakoulu aiempien hyvien kokemusten perusteella.

Koulutettavia on noin 50, ja heidän kanssaan käydään neljän tapaamiskerran aikana läpi Leanin ja Six Sigman perusteet. Koulutukseen osallistuvat työskentelevät monissa eri tehtävissä. Edustettuina ovat mm. tuotanto, laadunhallinta, projektit ja tekninen mittaus.

– Kaikilla työntekijöillä tehtävästä riippumatta pitäisi olla perusymmärrys työkaluista esimerkiksi Yellow Belt -koulutuksen kautta, kertoo Phillips-Medisizen Program Manager Perttu Huovinen.

Pettu_Huovinen

Perttu Huovinen, Program Manager, Phillips-Medisize

Perusteista edetään tarkempaan Leanin ja Six Sigman käsittelyyn ensi syksynä, kun kolme työntekijää jatkaa Karelia-ammattikorkeakoulun Green Belt -koulutukseen.

Lean ja Six Sigma -koulutuksista on Huovisen mukaan monenlaista hyötyä. Koulutuksista saa mm. eväät laadun ja prosessien järjestelmälliselle kehittämiselle sekä ymmärryksen siitä, miksi jatkuva kehittäminen on tärkeää.

– Sopimusvalmistuksessa kuten muillakin toimialoilla pitää juosta kovaa, jotta pysytään paikallaan. Jos joku päivä ollaan tyytyväisiä ja lopetetaan kehittäminen, sillä hetkellä toiminta rupeaa taantumaan ja kilpailijat juoksevat ohi vasemmalta ja oikealta, Huovinen kuvailee.

Yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on sujunut mallikkaasti.

– Koulutus on ammattitaitoista ja joustavaa, Karelia-amk:ssa kuunnellaan yritysten tarpeet tarkalla korvalla. Se on hieno asia ja sen takia teemme mielellämme yhteistyötä, Huovinen kiittelee.

Kirsi Taskinen
Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia-amk:n ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun terveysalan yhteistyötä fysioterapiassa

Helmikuun lopussa päättyi yhdessä Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskuksen, Karelia-amk:n, alueen terveyskeskusten ja PKSSK:n yhteisellä ponnistuksella toteutettu koulutus ”Tehtäväsiirrot fysioterapiassa”. Nyt päättynyt koulutus on toinen laatuaan (edellinen päätyi 2011). Kainuun Sote-kuntayhtymän kanssa toteutettava täydennyskoulutus on pyörinyt viime elokuusta alkaen ja päättyy syyskuussa 2016.

Suomessa n. 2,5 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, joissa on jo toteutettu tehtävänsiirtoja lääkäreiltä fysioterapeuteille. Suoravastaanottotoiminnassa tuki- ja liikuntaelinongelmaiset henkilöt hakeutuvat suoraan fysioterapeutin vastaanotolle lääkärin sijasta. Fysioterapeuttien tule-osaaminen suhteessa lääkäreihin, ja sitä kautta järkevä työjako ammattilaiset kesken, on julkisen terveydenhuollon toiminnan ja ennen kaikkea asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu. Osassa kunnista fysioterapeuteilla on, toimintakyvyn tutkimisen ja ohjauksen lisäksi, oikeus määrätä lyhyitä sairaslomia ja suositella tiettyjä kipulääkkeitä.

Kokemukset niin Suomesta kuin maailmalta, ovat olleet positiivisia kaikilla mittareilla arvioituna (työ- ja toimintakyvyn palautuminen, asiakastyytyväisyys, sairaslomien pituus, kustannusvaikuttavuus, palveluiden saatavuus sekä niihin hakeutuminen). Viimeksi mainittu on erityisen merkittävää alueilla joilla palveluiden saatavuus on ongelmallista etäisyyksien tai esimerkiksi lääkärityövoiman saatavuuden kannalta. Organisaatiot ovat todenneet, että peruskoulutuksen jälkeen kertyneen kliinisen työkokemuksen lisäksi, on tärkeää varmistaa ja tukea toimintaan osallistuvien fysioterapeuttien ammatillisen osaamisen syventämistä, päivittämistä ja tieteelliseen näyttöön perustuvan toiminnan osaamista.

Koulutuksen jälkeen niin Pohjois-Karjalassa kuin Kainuussa on lähes kaikissa kunnissa valmius fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan käynnistämiseen. Tulevaisuus näyttää onko tarvetta eri alueilla laajentaa toimintaa.

Antti Alamäki

Karelia amk/ Fysioterapia koulutus

Lehtori, TtM, ft

Karelian kumppanuustoiminta

Kumppanuuksien tehokas hallinta ja niiden hyvä johtaminen ovat organisaation menestymisen kannalta yksi avaintoiminnoista. Karelia-ammattikorkeakoulun kumppanuustoiminta perustuu strategian ja vision toteuttamiseen ja toiminnan tavoitteena on lisätä Karelia-amk:n omaa osaamispääomaa sekä tuottaa kumppanuustoiminnalla lisäarvoa molemmille osapuolille. Kumppanuustoiminta on enemmän kuin yksi plus yksi.

Strategista toimintaa

Karelia-amk:lla on tarve, halu ja kyky toteuttaa hedelmällistä kumppanuustoimintaa. Karelian tarve lähtee strategiasta ja siellä olevista painoalueista sekä läpileikkaavista teemoista. Toisaalta yhteistyön tekeminen vaatii myös motivaatiota ja joskus myös rohkeutta heittäytyä yhteistyön ja kumppanuuden tielle. Tarve ja halu eivät yksin riitä, ellei ole tarvittavaa osaamista toteuttaa hedelmällistä kumppanuustoimintaa. Kumppaneiden valinta ja toimenpiteet kumppanuustoiminnassa ovat ehdottoman tärkeitä. Kumppanin valinnassa olisi hyvä puolin ja toisin pysähtyä ja miettiä, että kumppanuustoiminta on varmasti kannattavaa molemmille osapuolille. Karelia-amk on tietenkin erityisen kiinnostunut kumppanuustoiminnasta painoaloilla (Uusiutuvat hyvinvointipalvelut sekä Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit) sekä läpileikkaavilla teema-alueilla (Digitalisaatio, Yrittäjyys, Kansainvälisyys). Seurusteluaika kannattaa hyödyntää ennen syvempää kumppanuutta. Karelia-amk:n kumppanivalintoihin vaikuttavat koulutuksen, tki- ja palveluliiketoiminnan tarpeet ja odotukset.

Kumppanuustoiminnan arkea

Kumppanuustoiminta pitäisi näkyä korkeakoulun arjessa. Kampusten käytävillä, www –sivuilla, talon julkaisuissa tai kumppaneiden asiakaslehdissä. Meidän tulisi rohkeammin tuoda esille kumppaneidemme nimiä ja logoja kampuksilla: Nordea –auditorio, Tulikivi –sali tai Abloy –luokka voisivat vallan mainiosti piristää kampusten arkea. Ne myös olisivat näkyvä osa kumppanuustoimintaa. Sitä samaa linjaa kannattaa miettiä myös Karelian www -sivuilla. Haluaisiko meidän kumppanit mainostaa tuotteitaan tai palveluja Karelia.fi lehdessä tai voisiko olla kerran vuodessa avainkumppaniteemainen lehti, jossa esitellään avainkumppanitoimintaa tai avainkumppaniyritysten toimintaa. Olemmeko liian arkoja toiminnan esille tuomisessa? Pitääkö meidän olla niin tasapuolisia kaikkia kohtaan, ettemme uskalla tehdä uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Karelia-amk tekee yhteistyötä Nasan kanssa. Karelian sivuilta en löytänyt Nasa –logoa. Asiasta mainitaan Karelian www-sivuilla ja ohjataan Epic Chalenge sivuille.

Korkeakoulujen kumppanuustoimintaa tehdään laajasti ja monella tasolla. Kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden kanssaan tehdään yhteistyötä TKI –toiminnassa, opiskelija-henkilökunta vaihdoissa tai vaikkapa koulutuksen viennin tiimoilta. Alueellisesti ja kansallisesti kumppanuustoimintaa tehdään muiden korkeakoulujen, julkisyhteisöjen tai yritysten kanssa. Sen lisäksi, että tuotetaan toinen toisillemme osaamispääomaa tai lisäarvoa, voidaan kumppanuustoiminnalla mahdollistaa toiminta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Karelia, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen yliopisto tekevät yhteistyötä laajasti. Palveluliiketoiminnan osalta em. kolmikko tarjoaa yhdessä koulutuspalveluja alueen suuryrityksille.

Kumppanuuksien hallinnan kehittämisen tavoitteena on tehdä näkyväksi Karelia-amk:n kumppanuustoiminta (sisäinen ja ulkoinen näkyvyys) sekä sopia, miten kumppanuuksia hallitaan, johdetaan, arvioidaan ja kehitetään. Karelian kumppanuustoiminta on sisään rakentunut ja läpileikkaava teema kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Ehkä me teemme monesti kumppanuustoimintaa tiedostamattamme: opinnäytetyön suunnittelua yrityksen edustajan kanssa, harjoitteluun liittyvät tapaamiset tai keskustelut yhteisestä hanketoiminnasta. Tai kun suunnittelemme ja toteutamme yritykselle palveluliiketoimintaa. Tämä kaikki monipuolinen ja arvokas työ voi jäädä unholaan, jos sitä ei kirjata CRM:ään, analysoida ja kehitetä edelleen vuosittain. Vahvan ja väkevän kumppanuustoiminnan kehittämisväline on palautteen kerääminen ja ennen kaikkea sen analysointi sekä hyödyntäminen yhteistyössä.

Kumppanuustoiminnan on oltava Karelialle hyödyllistä ja kannattavaa. Jotta kumppanuustoiminta olisi jäsentyneempää, Karelia-amk:n kumppanuustoiminta jakautuu kolmeen eri kumppanuusluokkaan: strategisiin-, avain- ja toiminnallisiin kumppanuuksiin. Kumppanuustoiminnan lisäksi vahvistetaan ja jäntevöitetään muiden sidosryhmien, alumnien ja asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen hallintaa Kareliassa.

Rohkaisen kaikkia karelialaisia aktiivisuuteen kumppanuustyössä. Ja ennen kaikkea tehdään siitä näkyvää tässä blogissa, Karelia.fi –lehdessä, www –sivuilla, esitteissä, CRMssä. Avainkumppanivastaavan Ulla Kärnän sanoin: ”Kumppanuustoiminta on työssämme pippuri ja suola!”.