Pyörämatkailijan parhaat ystävät

RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Viime kesänä tuli tehtyä kotimaan matkailua polkupyörällä. Mikä sen mukavampaa kuin poljeskella pitkin suomalaista maaseutua välillä pistäytyen paikallisiin pikkukohteisiin syömään ja majoittumaan.

Meillähän Suomessa ei ole erillisin opastein merkittyjä pyörämatkailureittejä, vaan osasta voi ennen matkaa ladata GPS-reitin omaan paikantimeen. Lisäksi apuna ovat pyörämatkailukartat sekä Google Maps. Monesti on keskusteltu ainakin kansainvälisten kärkireittien eli Itämeren rannikkoa seurailevan EuroVelo 10:n sekä itärajalla kulkevan EuroVelo 13 –reitin merkitsemisestä maastoon. Toisaalta on kuultu mielipiteitä, ettei tänä päivänä opasteita tarvita, sillä pyöräilijät selviävät hyvin GPS:n avulla. Testasimme näitä edellä mainittuja reittejä kuluneen kesän aikana.

EuroVelo 10 Helsingistä itään kulkee Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Virolahdelle. Ensimmäinen iso haaste pelkän paikantimeen ladatun reittikartan kanssa oli selvitä Helsingistä ulos. Keskustassa kun ei liikenteen vilkkauden takia koko aikaa voi vain katsoa karttaa. Ensimmäinen eksyminen ladatulta reitiltä tuli jo kantakaupungissa, toinen siinä vaiheessa, kun laitteeseen ladattu reitti olikin ison tapahtuman takia suljettu. Kyllä muuten helpotti, kun ensimmäisen kerran näki kyltin Porvoo, mutta siinä vaiheessa matkaa oli poljettu jo 17 kilometriä. Kun opasteita ei ole, joutuu katsomaan paikanninta tai karttaa tuon tuostakin ja päivän keskinopeus laskee helposti todella alas. Vaikkei pyörämatkailija yleensä veren maku suussa poljekaan, niin pitkillä päivämatkoilla nopeudellakin on merkitystä.

GPS fillarikuva hiekkatie

(kuva: Raija Ruusunen)

Ensimmäiselle päivälle alkoi kertyä pituutta myöhäisen lähdön ja hitaan vauhdin takia, joten kun hyvän, vähäliikenteisen päällystetyn tien varressa oli kyltti Porvoo 6, piti ihan oikeasti harkita, seuraako GPS:n mukaista reittiä oikealle. Reittiä seuraamalla matkaa Porvooseen kertyi tuota kautta 12 km. Vaikea sanoa mikä tuolle reittilinjaukselle on perusteena. Se saattoi olla meri, mutta kun sitä on reitin varrella muutenkin runsaasti, se ei tuolla kohtaa tarjoa erityistä vau-elämystä. Suuret liikennemäärätkään eivät koukkausta selitä, sillä taajamien ja kaupunkien alueella on kuitenkin kevyen liikenteen väylät.

Monesti näitä kiertoreittejä tehdään nähtävyyksien takia, mutta niihinkin on usein selkeämpi suora poikkeama pääreitiltä, jolloin pyörämatkailija voi itse päättää risteyksessä, käykö kohteessa vai jatkaako suoraan. Garminiin ladatuissa reittikartoissa ei ollut vaihtoehtoja. Oli vain yksi reitti, joka totisesti mutkitteli Helsingistä itään mennessä. Mutkia oli suosiolla oiottava, sillä vaikka pyöräily mukavaa onkin, on sillekin rajansa yhden päivän aikana.

Toisena päivänä reittiä seuraamalla päädyttiin puolestaan pienelle metsäautotielle. Siinä kyllä mietti, miksei edelleenkään poljeta pitkin vähäliikenteistä ja hyväkuntoista asvalttitietä, vaan körötellään sivussa menevällä monttuisella metsätiellä. Osa reittikartoista myös puuttui ja yksi oli kahteen kertaan, kun tollona ei tullut katsottua etukäteen, ovatko kaikki etapit mukana. Turistina vain lataa reitin ja luottaa, että se on ok. Ei ollut.

Gepsin seuraaminen tottelevaisesti koko matkan ajan opetti, että se on reissussa hyvä ystävä, jos vain reitin tekijä ja julkaisija on se paras ystävä, joka huolehtii kartan toimivuudesta eikä ole viemässä matkailijaa tarpeettomasti kiertoreiteille tai hiekkateille. Hiekkatiet ovat kurjia etenkin sateella, sillä fillari on niiden jälkeen niin kurainen ja ketjut hiekkaiset, että tekee oikein pahaa kuunnella sitä rahinaa polkiessa. Pyöräilijäystävällisessä majapaikassa tuleekin olla mahdollisuus pestä pyörä. Tavallinen puutarhaletku on siihen oiva vaihtoehto.

rapafillari2

(kuva: Raija Ruusunen)

Toinen oleellinen pyöräilijäystävällinen palvelu on pyörän saaminen yöksi lukkojen taakse. Sitä nukkuu paremmin tietäessään pyörän olevan turvassa unien ajan. Tämä on tärkeää etenkin kansainvälisille asiakkaille, jotka eivät ole tottuneet jättämään oviaan auki tai pyöriään pihalle öiseen aikaan. Yhdessä kohteessa pyörän sai yöksi hotellin varastoon, toisessa heidän matkalaukkuvarastoonsa, kolmannessa autotalliin ja neljännessä aulaan. Upeita ja helppoja sovelluksia lukittavasta pyörävarastosta!

Hyvä pyöräparkki on majoituskohteiden lisäksi tärkeä myös käyntikohteissa ja tapahtumissa. Matkan varrelle osuneessa Hamina Tattoossa oli mukava pyöräilyn välissä kuunnella musiikkia. Harmi vain, ettei missään ollut paikkaa, johon pyörän olisi voinut takalaukkuineen jättää turvallisesti, vaan se piti pitää vieressä koko ajan. Muutoin vaihtoehtona olisi ollut lukita pyörä rungostaan johonkin ja sen jälkeen kantaa kahta takalaukkua (yhteensä lähes 20 kg) pitkin vanhaa Haminaa. Ei kiitos! Sama pätee käyntikohteisiin, joihin mennään sisään. Mihin ihmeessä jättäisi pyörän ja laukut siksi aikaa, kun itse ihailee museon kokoelmia? Ei ainakaan ulos vahtimatta.

Tapahtumien ja käyntikohteiden osalta olisi myös hyvä, että majoituskohteissa osattaisiin neuvoa ja suositella hyviä paikkoja, joissa kannattaa pistäytyä. Pyörämatkailija haluaa matkallaan kokea paikallista elämää ja kulttuuria, joten kaikki pienet tapahtumat ja kohteet ovat tervetullutta vaihtelua päivään. Harmi vain, ettei majoituskohteissa aina osattu niistä kertoa.

Mutta kyllä niitä ihan oikeitakin pyörämatkailijan ystäviä löytyi. Sydänystäväksi voi kutsua paikkaa, jossa onnistui pyykkäys sadepäivän jälkeen niin, että aamulla sai puhtaat ja kuivat pyöräilyvaatteet päälle. Tai, jossa illallista ei ollut, mutta jossa se pyynnöstä ja maksusta järjestyi. Kääntöpuolella taas muutama kohde ennakkoon kysyttäessä vastasi, ettei heillä ole majoittujille tarjolla aamupalaa, vaikka kuinka koitti selittää, ettei pyörämatkailija sitten voi heille tulla. Miten ihmeessä syrjäisellä seudulla omassa pihapiirissä oleville majoittujille ei järjesty aamupalaa?

Teimme kumpikin reissumme hieman eri tavoilla. Terolla oli mukana omassa suunnittelussaan Kuninkaantien reittipohja, josta hän aina edellisenä päivänä Google Mapsin avulla katsoi ja merkitsi muistilapulle seuraavan päivän reitin sekä risteykset. Hän myös oikoi alkuperäistä reittiä paikoitellen rankallakin kädellä, koska kiertoreiteille ei ollut mitään järkevää perustetta. Raija taasen latasi reittitiedot netistä valmiiksi Garminiin sekä käytti tarvittaessa (usein) karttaa apuna.

Seuraavalla pyörämatkalla toivottavasti voidaan luottaa siihen, että kaikkien pyöräilijäystävällisten palvelujen lisäksi myös itse reitin tekijä ja julkaisija on pyörämatkailun kansainvälisten kehittämisohjeiden asiantuntija ja siten pyörämatkailijan paras ystävä!

IMG_0562 Loviisa Pilasterit

(kuva: Tero Taatinen)

Töihinpaluuterveisin,
Raija ja Tero


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia matkailuajatuksiasi blogin muodossa, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/RuralFinland/

Twitter: https://twitter.com/RuralFinland


RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Mitä tuli tehtyä?

RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Rural Finland – valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on jäämässä kesälomalle. Ensimmäinen hankevuosi on kohta takana ja on aika miettiä, mitä sitä tulikaan tehtyä tai jäi tekemättä.

Meiltä sähköposteja saaneet ovat ainakin huomanneet, että kartoista on puhuttu. Paljon. Ja jatkuvasti. Näiden maaseutumatkailun kehittämisen karttatyökalujen ajatus syntyi siitä, että meidän tavoitteenamme oli saada näkyväksi ja tarkasteluun se, mitä missäkin maakunnassa tapahtuu. Ja olihan niistä apua ihan perus maantiedonkin kannalta. Etenkin, kun allekirjoittaneista toinen (se maantieteilijä) ei hankkeen alkaessa tiennyt, missä Pori sijaitsee. Näin syntyi ajatus kartoista, joille koostaisimme tiedot eri maakuntien kehittämistoimista. Karttoja varten teimme aluekierroksen, jonka aikana kävimme 17 paikkakunnalla tarjoamassa osallistujille teetä, kahvia ja pullaa sekä siinä sivussa kyselemässä, mitä missäkin alueella matkailun kehittämisen osalta tapahtuu. Kierros oli opettavainen (Porissakin tuli käytyä) ja osoitti, että kyseisille kartoille olisi muillakin käyttöä kuin meillä itsellämme. Nyt nuo karttatyökalut ovat julkisia ja löytyvät osoitteesta: http://ruralfinland.karelia.fi/kartat

Karttojen täydentäminen jatkuu, mutta se, mitä emme kartalle vielä ole onnistuneet juurikaan saamaan, ovat itse maaseutumatkailuyritykset, vaikka julkistimmekin Ilmianna hyvä yritys -kampanjan (edelleen käynnissä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/1CF68D778D0B95B3). Olemmekin pohtineet, miksi yrittäjät eivät ole aktivoituneet ja kertoneet hyvistä käytänteistään meille niin, että muutkin voisivat ottaa niistä oppia? Kaikki vinkit siitä, miten saisimme näitä hyvien käytänteiden yrityksiä kartalle, ovat tervetulleita. Kiitos!

IMG_1068a

Olemme koostaneet matkailukehittäjien käyttöön työkalupakin, jonne kokosimme eri aihepiireihin liittyviä työkaluja siten, ettei sitä pyörää tarvitsisi aina keksiä uudelleen, vaan jo aiemmin kehitetyt työkalut otettaisiin aktiiviseen käyttöön. Eli jos tuntuu, että matkailun kehittämisen ruuvit ovat löysällä, työkalut niiden kiristämiseen löytyvät osoitteesta http://ruralfinland.karelia.fi/tyoekalut. Pakissa jo olevien työkalujen osalta toivomme teiltä käyttäjäkokemuksia. Jos lisäksi tiedät työkaluja, jota pakista vielä puuttuvat, niin vinkkaahan meille.

Kehittämistyön tueksi olemme myöskin UEF:n kanssa kyselleet tutkimustiedon tarpeita, ja jos et vielä niitä ole meille kertonut, voit käydä vastaamassa kyselyyn osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/082554A3BCA78854. Tutkimustiedosta ja kehittämiseen liittyvistä raporteista on tarkoitus koostaa visualisoituja tiivistelmiä, joista ensimmäinen löytyy osoitteesta http://ruralfinland.karelia.fi/images/Tiedostot/Julkaisut/Tem_digiraportti_web.pdf. Lisää näitä vastaavia on tulossa sivuillemme heti loppukesästä.

Olemme myös perustaneet ja käynnistäneet kansallisen viestinnän, jossa toimimme aktiivisesti niin nettisivuillamme, Facebookissa, Twitterissä kuin YouTubessakin. Viestinnästä vastaava somehörhömme on erityisen innoissaan kokoon saaduista liki 400 Facebook-tykkääjästä ja yli 200 Twitter-seuraajasta! Instagram meillä on jäänyt vielä vähemmälle käytölle, mutta katsotaan, mitä sen kanssa jatkossa keksitään. Se, mikä meitä erityisesti haastaa viestinnässä, on se, että saisimme teidät, hyvät aluetoimijat, lähettämään viestiä myös meidän suuntaamme. Olisi mukava päästä postituslistoillenne, jotta matkailun kehittämisen alueelliset viestit kiirisivät myös meidän korviimme tai näytöillemme tavalla tai toisella.

Olemme myös osallistuneet erilaisiin seminaareihin sekä järjestäneet yhdessä ja erikseen tapaamisia. Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin sen lisäksi, että olemme halailleet vanhoja tuttuja. Olemme innostuneet, nauraneet, miettineet ja samalla oppineet paljon uutta. Olemme olleet avoimia uusille näkökulmille ja asioille. Olemme oppineet kyselemään muilta ja kiittämään saamastamme palautteesta. Koko kansan viihdyttäjä Pirkka-Pekka Petelius on sanonut, että taiteilijalle yleisö on se lataava voima ja palaute on polttoainetta. Saman suuntaisesti voi todeta meidänkin osalta. Saatu palaute tuo lisäintoa jatkaa hyvin alkanutta työtä entistä suuremmalla tarmolla.

”Tekemänne työ hankkeessa on tullut todella tarpeeseen eri alueilla.”

Ja näiden jo mainittujen lisäksi ennen kaikkea: olemme nauttineet tästä työstä. Kiitos kaikille tähän mennessä verkostossamme mukana olleille. Jatketaan samalla linjalla eteenpäin.

Toivotamme kaikille lämmintä, aurinkoista, rentouttavaa ja myös menestyksekästä sekä matkailurikasta kesää. Nähdään jälleen elokuussa!

Kesäterveisin,
Raija (se melova projektipäällikkö)
Tero (se pyöräilevä projektikoordinaattori)

RuralFinland_kesa2016_780

(kuva: Anne Saarinen / Visit Finland)


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia matkailuajatuksiasi blogin muodossa, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/RuralFinland/

Twitter: https://twitter.com/RuralFinland


RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Voihan sauna!

RSS
FACEBOOK
FACEBOOK

Suomen hyvinvointimatkailutuotteista sauna on ehdoton ykkönen. Meillä on yhteensä yli kolme miljoonaa saunaa ja niistä suuri osa sijaitsee maaseudulla. Mikäs sen helpompi ja parempi tuote kansainväliselle asiakkaalle kuin sauna, vai mitä?

– Sauna is in the first floor and open till ten, sanoo vastaanottovirkailija hotellissa.
Minä kuuntelen respan jonossa tätä mantraa ja mietin, miten ulkomaalainen vieras ikinä uskaltaa mennä saunaan, jos tuo on ainut, jonka hän siitä saa tietää.

Vien laukkuni huoneeseen, otan pyyhkeen mukaan ja menen saunaan, jossa jonossa olleita kiinalaisia ei näy, ei toki muitakaan ulkomaalaisia. Muutamat suomalaiset käyvät suihkussa luontevasti alasti, ottavat rullasta pefletin ja menevät löylyyn. Katselen uteliaana ympärilleni, eikä missään näy ohjeistusta, miten saunassa tulisi toimia, missä istua, miten heittää löylyä tai miten kauan saunassa voi olla.

Kuvittelen itseni takaisin Japaniin, jossa kävin paikallisessa kylpylässä. Onsen, kuten sitä siellä kutsutaan, oli kieltä taitamattomalle turistille niin eksoottinen paikka, etten olisi uskaltanut sinne yksin, ellen olisi tarkkaan seurannut edelläni jonossa ollutta vanhempaa japanilaista naista. Häntä apinoimalla osasin jättää vaatteeni oikeaan paikkaan, istua suihkun alle jakkaralle peseytymään ja siirtyä hänen perässään luonnonvesialtaisiin. Seurasin häntä varjona ja ajattelin, että onpa ontto olo, kun ei osaa eikä tiedä. Toisella kerralla olin jo luottavaisempi, mutten voi kehua vielä silloinkaan nauttineeni paikasta rennoin mielin.

Muistan myös saksalaisen vieraani, joka oli tottunut Suomen kävijä, mutta silti kyseli ennen saunaan menoa, miten siellä tulisi toimia ja kauanko olla. Näytin hänelle pukuhuoneen, paikan mihin jättää vaatteensa. Näytin, miten suihku toimii ja miten sauna, missä istua ja miten heittää löylyä. Kerroin miten hän voi käydä välillä pyyhkeeseen kietoutuneena takakuistilla vilvoittelemassa. Häneltä opin, miten seikkaperäisesti ohjeet tuli antaa, jotta vieraani saattoi rennoin mielin nauttia suomalaisesta saunasta.

img_0581

Hotellin aamusaunassa ei ole muita. Sauna on hieman haalea, vain 50 astetta, mutta kun istun lauteelle, kiukaan kansi aukeaa ja sauna lämpiää 70 asteeseen. Istun ajatuksissani lauteella ja nautin lämmöstä. Hetken kuluttua kiukaan kansi sulkeutuu. Ihmetellen koetan heittää hieman löylyä, josko kansi kuitenkin olisi kuuma. Mitään ei tapahdu. Alkaa tulla hölmö olo, kun en tiedä, mistä on kysymys ja miksi sauna viilenee. Viidessäkymmenessä asteessa luovutan ja nousen. Ovella huomaan kiukaan kannen avautuvan.
– Onkohan siinä ajastin, ajattelen kiuasta.

Lähtiessäni kysyn respasta, miten sauna toimi eli miksi se ei toiminut.
– Se on liiketunnistimella toimiva sauna, naurahtaa nainen.
– Kiukaan kansi aukeaa liikkeen perusteella ja sulkeutuu, jos kukaan ei liiku, hän hymyilee ongelmalleni. Nainen pitää tilannetta itsestään selvänä, ja minä tunnen itseni entistä tyhmemmäksi. En ole koskaan ennen kuullut vastaavasta saunasta enkä nähnyt missään asiasta kerrottavan.

Kotimatkalla mietin, miten paljon meillä onkaan vielä tekemistä saunan kanssa. Jospa aloitettaisiin siitä, että ei pidettäisi saunomista itsestään selvänä, vaan neuvottaisiin sen käyttö niin koti- kuin ulkomaalaisillekin asiakkaille olipa kyseessä kaupungin hotelli, maaseudun lomamökki, kotimajoitus tai rantasauna. Mitä epävarmemmaksi asiakas itsensä matkailukohteessa tuntee, sitä vähemmän hän lomastaan nauttii. Tämä pätee myös saunaan!

Tolloterveisin

Raija Ruusunen
projektipäällikkö
Rural Finland – valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke

kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen


Parasta maalla -blogissa käsitellään maaseutumatkailuun ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina toimivat niin hankkeen työntekijät kuin alan toimijat eri puolilta Suomea. Mikäli palat innosta päästä kertomaan omia matkailuajatuksiasi blogin muodossa, niin ota yhteyttä meihin päin (tero.taatinen(a)karelia.fi)

Lisätietoa Rural Finland -koordinaatiohankkeesta: http://ruralfinland.karelia.fi/


RSS
FACEBOOK
FACEBOOK