Aihearkisto: Yleinen

AMK opinnot ja oppimisvaikeus

Kevään yhteishaku on käynnissä vielä muutaman päivän ja edellisessä postauksessa löytyy hyvin tietoa erilaisista valintatavoista, joiden kautta voi tulla valituksi. Halusin vielä näin haun loppuvaiheilla nostaa esille mm. oppimisvaikeuksiin liittyvän asian, joka liittyy myös valintakokeisiin.

AMK valintakokeeseen on mahdollista hakea erityisjärjestelyitä mm. oppimisvaikeuden, vamman tai sairauden vuoksi ja ko. erityisjärjestelyt valintakokeessa on tarkoitettu niitä tarvitseville. Valintakokeen erityisjärjestelyjä haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/#saavutettavuus, josta löytyy myös tarkempaa infoa valintakokeen erityisjärjestelyistä. Huomioithan, että ko. sivulta löytyvä lomake koskee vain yleisen AMK-valintakokeen erityisjärjestelyitä.

Aikataulullisesti pari tärkeää asiaa yhteishakuun ja valintakokeen erityisjärjestelyihin liittyien:

  • Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku loppuu 1.4.2020 klo 15.00.
  • Yksilöllisten järjestelyjen hakemus on toimitettava liitteineen viimeistään 8.4.2020 klo 15.00 sen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin, missä olet osallistumassa AMK-valintakokeeseen.

Huom. Korona saattaa aiheuttaa muutoksia AMK-valintakokeen järjestämiseen. Muutoksista ilmoitetaan hakijoille, sekä Karelia-ammattikorkeakoulun sivuilla.

 

Miten valintakokeen erityisjärjestelyjen hakeminen toimii käytännössä?

Ensin sinun tulee huolellisesti täyttää valintakokeen erityisjärjestelyitä koskeva lomake ja sen mukana toimittaa todistus/lausunto, jonka perusteella erityisjärjestelyitä haet. Hakemus liitteineen toimitetaan siihen ammattikorkeakouluun, missä olet ilmoittanut tekeväsi AMK-valintakokeen. Ammattikorkeakoulun käsiteltyä hakemuksesi, saat vastaukseksi joko kielteisen päätöksen perusteluineen tai myönteisen päätöksen, jossa kerrotaan sinulle myönnetyt erityisjärjestelyt. Valintakokeeseen osallistut normaalisti muiden hakijoiden kanssa, ellei sinulle ole tästä muuta ohjeistusta tullut, ja valintakokeen aikana sinulla on käytössä sinulle myönnetyt erityisjärjestelyt. Erityisjärjesetelyt riippuvat mm. siitä, minkä vuoksi haet erityisjärjestelyä ja minkälaista erityisjärjestelyä olet kuvaillut tarvitsevasi.

Kuva: pixabay

Ja sitten käytönnön esimerkki oman kokemuksen pohjalta. Erityisjärjestelyiden hakeminen oli helppoa ja sujuvaa, kun oli löytänyt tiedon siitä, miten niitä haetaan. Ohjeiden mukaisesti täytin erityisjärjestelyitä koskevan lomakkeen ja toimitin sen lukihäiriötodistuksen kanssa ammattikorkeakouluun. Sain hyvissä ajoin ennen valintakokeita tiedon, että hakemukseni on hyväksytty ja minulle myönnettiin kirjallisiin tehtäviin lisäaikaa. Suoritin valintakokeen normaalisti muiden hakijoiden kanssa ja valintakokeen kirjallisessa osiossa huomioitiin minulle myönnetty lisäaika.

 

Miten oma lukihäiriö näkyy ja vaikuttaa AMK opinnoissa?

Minulla ei ole aikaisemmissa opinnoissa ollut lukihäiriön vuoksi erityisjärjestelyitä, eikä ole AMK opinnoissakaan. Omalla kohdalla opiskelua tietyllä tavalla helpotti jo pelkkä tieto siitä, että minulla oli lukihäiriö. Olen aina ollut hidas lukemaan ja niin kirjoittaessa kuin lukiessakin jotkin kirjaimmet saattavat vaihtaa paikkaa. Omaa oppimista on helpottanut se, että olen tietoisesti keskittynyt enemmän lukemisessa ja kirjoittamisessa siihen, että sanat menevät oikein ja kirjaimmet ovat oikeilla paikoilla. Tietysti tämä vaatii hieman enemmän työtä, kuin ilman lukihäiriötä, mutta koen pärjääväni opiskeluissa hyvin, kun keskityn ko. asioihin. Itselle kaikkein haastavimpia ovat olleen vieraiden kielten kurssit, sekä osaksi myös ammattisanaston oppiminen. Mutta niistäkin on selvitty, kun ala on mieleinen ja löytyy halua oppia.

 

Kuva: pixabay

Opiskelussa itselle kaikkein raskaimpia hetkiä ovat olleet sellaiset hetket, jolloin on ollut paljon kirjallisia töitä, sillä kirjallisten töiden tekeminen ja lähdemateriaalin lukeminen vie melko paljo aikaa. Onneksi ammattikorkeakoulussa opetuksessa on teorian lisäksi myös paljon käytännön opetusta ja opiskelua, ja se tietyllä tavalla helpottaa opiskelua, kun sitä lukemista ja kirjoittamista on aika ajoin hieman vähemmän. Tietysti myös käytännön opetus ja opiskelu kuormittaa myös, mutta se on hieman erilaista, kuin teoriapainotteisessa opiskelussa. Ja hyvin tehty teoriapohja helpottaa myös käytännön asioiden opiskelussa.

Ainakin oman kokemuksen mukaan, korkeakouluissa ei enää kovin paljoa puhuta erilaisista oppimisvaikeuksista ja oppimista tukevista toimista, vaikka oppimisvaikeudet ovat yhtälailla läsnä korkeakouluopiskelijoiden kuin perusopetuksen opiskelijoidenkin keskuudessa. Oppimisvaikeus ei katoa, vaikka ajan myötä sen ilmeneminen ei välttämättä ole yhtä vahvaa kuin aikaisemmin. Oppimisvaikeuden kanssa voi oppia opiskelemaan paremmin, kun tiedostaa ne omat haastet ja löytää itselle sopivan keinon, jolla helpottaa oppimisessa ilmeneviä haasteita. Mikäli koet tarvitsevasi jonkinlaista tukea opiskeluun, tai esim. pari päivää lisäaikaa tehtävän palautukseen, kun kirjallisia tehtäviä on lyhyen ajan sisällä useita, niin juttelle rohkeasti opettajan kanssa asiasta. Oppimisvaikeuden kanssa ei tarvitse jäädä yksin!

-Jutta

 

Millainen opiskelijavalinta Kareliaan on?

Hei vaan kaikille!

Tämän kevään yhteishaku alkaa huomenna keskiviikkona 18.3 kello 8 ja kestää aina 1.4 kello 15 asti. Nyt onkin siis hyvä hetki vielä kertoa siitä, miten meille Karelia-ammattikorkeakouluun voi päästä opiskelemaan! Nykyään opiskelijavalinnassa on käytössä erilaisia vaihtoehtoja, kuin silloin, kun itse pääsin opiskelemaan. Tänä keväänä käyttöön tulee ensimmäistä kertaa todistusvalinta. Sen lisäksi valituksi voi tulla ammattikorkeakoulujen yhteisen valintakokeen perusteella, omilla valintakokeilla tai valintakurssin kautta. Käyn nämä seuraavaksi yksi kerrallaan läpi.

Huom. Korona saattaa aiheuttaa muutoksia AMK-valintakokeen järjestämiseen. Muutoksista ilmoitetaan hakijoille sekä Karelia-ammattikorkeakoulun nettisivuilla.

Kuva: Pixabay

TODISTUSVALINTA

Todistusvalinnassa opiskelija tulee valituksi ammattikorkeakouluun toisen asteen todistuksensa perusteella. Tämä tarkoittaa siis ylioppilastutkintoa tai ammatillista perustutkintoa. Todistusvalinnassa valitaan tietty määrä hakijoita lukio- ja ammatillisella pohjalla. Osassa koulutuksista on asetettu vähimmäispisteraja, joka tulee täyttyä tullakseen valituksi todistuksen perusteella. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat mukana molemmissa todistusvalintatavoissa.

Ylioppilastutkinnolla haettaessa pisteytetään viisi ainetta ja pisteytettävät aineet huomioidaan vain kerran. Hakijalle eniten pisteitä tuottava yhdistelmä huomioidaan. Vaikka aineita pisteytetään viisi, voit tulla valituksi myös neljällä aineella. Kansainväliset ylioppilastutkinnot pisteytetään samalla periaatteella.

Ammatillisella perustutkinnolla haettaessa huomioidaan 1.8.2015 alkaen suoritetut tutkinnot. Näyttötutkintona suoritettua tutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa. Todistusvalinnassa huomioidaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanat sekä tutkinnon painotettu keskiarvo. Todistus voi tuottaa enintään 150 pistettä todistusvalinnassa. Keväällä 2020 valmistuvien hakijoiden tarvittavien suoritustietojen ja tutkintosuorituksen vahvistuspäivämäärän tulee olla tallennettuna KOSKI-palveluun 15.5.2020 mennessä, jotta hakija on mukana todistusvalinnassa.

Lisätietoja todistusvalinnasta sekä pisteytystaulukot ja pisterajat löytyvät osoitteesta https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/todistusvalinta/

AMK-VALINTAKOE

AMK-valintakoe on 1.-5.6.2020 järjestettävä kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe, jonka hakija tekee valvottuna omalla kannettavalla tietokoneella ammattikorkeakoulun tiloissa. Valintakokeen sisältö ja kesto määräytyy sen mukaan, mille alalle olet hakenut. Yhdellä suorituskerralla hakija tekee kaikki osiot, jotka sisältyvät hänen hakukohteisiinsa. Valintakokeen jokaiselle osiolle on määritelty suoritusaika, jonka jälkeen se osio sulkeutuu. Osiot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta osio tulee suorittaa kerralla. Jos osio jää kesken, viimeisin versio tallentuu vastaukseksi. Jokainen osio tulee saada suoritetuksi hyväksytyksi, jotta voi tulla valituksi. Jos olet tullut valituksi opiskelupaikkaan todistusvalinnan perusteella, ei valintakokeeseen tarvitse osallistua. Valintakokeella voit kuitenkin tavoitella mahdollista ylempää hakutoivetta.

Kaikille aloille yhteisiä osioita ovat päätöksentekotaidot, opetuskieli (suomi tai ruotsi) ja englannin kieli. Näihin jokaiseen osioon on käytettävissä 30 minuuttia. Koulutusalakohtaisia osioita ovat matemaattiset taidot (60min), matemaattis-luonnontieteelliset taidot (45min) ja eettiset taidot (30min). AMK-valintakoe ei edellytä ennakkovalmistautumista, mutta suosittelen lämpimästi peruslaskujen ja taitojen kertaamista ennen koetta!

Lue lisää AMK-valintakokeesta ja alakohtaisista ensikertalaiskiintiöistä osoitteesta https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/

Kuva: Pixabay

ALAKOHTAINEN VALINTAKOE

Valintakoeuudistuksen jälkeen kulttuurialan omat valintakokeet säilyvät. Valintakokeet ovat korkeakoulukohtaisia. Meillä Kareliassa kulttuurialalta voi opiskella medianomiksi. Heille järjestetään oma valintakoe 2.6 ja 3.6. Valintakokeeseen kutsutaan hyväksytyn ennakkotehtävän perusteella kaikki hakukelpoiset hakijat. Tarkemmat tiedot ennakkotehtävästä ja sen aikataulu julkaistaan hakuajan alettua. Valintakokeen osioita ovat ammatillinen tehtävä sekä haastattelu. Hakijan tulee saada vähintään puolet valintakokeen enimmäispistemäärästä ja molemmat osiot tulee olla hyväksytysti suoritettuja.

Lue lisää medianomi-valintakokeesta Opintopolusta

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.16717609412

VALINTAKURSSI

Meillä Kareliassa on käytössä yhtenä valintatapana myös valintakurssi. Valintakurssin kautta voi tulla valituksi tietojenkäsittelyn tradenomin tutkintoon ja konetekniikan insinööri tutkintoon. Konetekniikassa valintakurssi on 3 opintopisteen laajuinen verkossa toteutettava opintojakso. Se sisältää oppimistehtäviä ja verkkotenttejä ja sen kautta voidaan valita 18 opiskelijaa. Tietojenkäsittelyn tradenomiksi kaikki opiskelijat valitaan valintakurssin perusteella. Heidän valintakurssinsa on 5 opintopisteen laajuinen Johdatus tietojenkäsittelyalaan. Valintakurssit toteutetaan välittömästi hakuajan jälkeen. Valintakurssit ovat korkeakoulu- ja tutkintokohtaisia. Valintakurssit hyväksiluetaan korkeakouluopintoihin, jos hakija tulee valituksi tutkintoon.

Lue lisää koneinssien valintakurssista

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.94648355363

Lue lisää tietojenkäsittelyn tradenomien valintakurssista

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.27024433289

Kuva: Pixabay

Hurjasti tsemppiä ylioppilaskirjoituksiin, näyttöihin, kokeisiin, yhteishakuun ja muihin loppukevään rutistuksiin! Jospa tästä postauksesta on hyötyä teille hakijoille. Laittakaa meille viestiä, jos teillä on kysyttävää valintatavoista tai hausta. Autamme mielellämme!

Mukavaa kevään jatkoa ja tervetuloa opiskelemaan Karelia-ammattikorkeakouluun!

– Reetta

Stressaako opiskelu? 5 vinkkiä kuinka palautua

Joululomat ovat vietetty ja kevätlukukausi alkaa. Kalenteri näyttää toistaiseksi melko tyhjältä. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti kouluun palatessa, sillä yllättäen huomaat mustekynän merkintöjä kalenterissasi pitkin kouluviikkoa. Kurssit ovat alkaneet, mahdolliset työt täytyy sovittaa kalenteriin, koulutehtävien ja tenttien lukuun täytyy jättää aikaa ja siihen väliin vielä oma henkilökohtainen elämä mahduttaa. Kuulostaako tutulta?

Opiskelua ei usein nähdä ”rankkana”, eikä välttämättä ymmärretä, miksi se voisi aiheuttaa stressiä. Eihän opiskelijat ole töissä. Me opiskelijat kuitenkin tiedämme, että koulussa käyntiä voidaan samalla tapaa rinnastaa työssä käyntiin. Joissain määrin opiskelu on jopa raskaampaa, kuin normaalin työssäkäyvän arki. Ajatuksia koulusta emme voi jättää sikseen, kun tulemme kotiin. Tällöin usein alkaa vasta koulutöiden teko, niitä kun ei itse luennoilla tehdä. Monilla myös vapaa-aika menee osa-aikatöissä, jotta pystyy kattamaan osan opiskelu- ja elämiseen menevistä kustannuksista.

Opiskelu ja opiskelijan elämä voi siis olla aika ajoin rankkaa sekä stressaavaa. Jotta jaksaisimme koulussa ja arjessamme olla tehokkaita, on tärkeää pitää huolta itsestämme ja terveydestämme. Olen listannut alle 5 kohtaa, jotka voivat auttaa stessinhallinnassa.


kuva: pixabay.com

Harrastukset / mielekäs tekeminen

Kuka meistä ei haluaisi vapaa-ajallaan tehdä meille mielekkäitä asioita? Harrastukset antavat hyvää vastapainoa opiskelulle ja työnteolle. Niiden avulla saamme hetkeksi irtaantua tulossa olevilta deadlineilta ja ajatuksilta työnteosta. Lähde luontoon liikkumaan, maalaa tai piirrä, soita instrumenttia, valokuvaa tai tee vaikka ristikoita. Etsi se oma juttu, ja toteuta itseäsi sen parissa!

Ihmiset ympärillä

Meille ihmisille on tyypillistä, että kaipaamme ajoittain seuraa. On tärkeää saada jakaa omia ajatuksia ja mahdollisia paineitaan ystävälle tai perheenjäsenelle. Osa meistä vaatii sosiaalisia kontakteja päivittäin. Enemmän introvertiksi itseään kutsuvat taas viihtyvät omassa rauhassa. Oma itsenäinen aika on myös tärkeää, mutta myös introvertit kaipaavat välillä toisen ihmisen läsnäoloa ja puhekaveria.

Pidä vapaapäivä

Joka päivä ei ole pakko tehdä hommia! Ole itsekäs, pyhitä itsellesi esimerkiksi yksi vapaapäivä viikossa tai kahdessa. Älä tee mitään. Pyykit ovat siinä vielä huomennakin. Koulutehtäviä kerkeää tehdä myöhemmin. Muista huolehtia omasta hyvästä olostasi. Jos tänään tuntuu siltä, että haluat katsoa koko päivän televisiota, etkä jaksa kiinnostua koti- tai koulutöistä, tee se! Ajoittainen laiskottelu ei miestä (tai naistakaan) pahenna.


kuva: pixabay.com

Liikunta

Välillä voi olla vaikeaa löytää aikaa liikunnalle. Joskus taas ajan löytämisellä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, vaan yksinkertaisesti liikunta ei voisi vähempää kiinnostaa. Jokainen kuitenkin on varmasti kokenut sen tunteen, kun liikunta ei ole kiinnostanut, mutta on lopulta väkisin lähtenyt lenkille ja kotiin virkeänä palatessa miettinyt ainoastaan sitä, miksei lenkille lähtenyt jo aiemmin. Liikuntaa voi olla monenlaista. Jos salille ei jaksa aina lähteä, voi kotona tehdä vaikka lyhyen joogan tai lenkin. Kaikenlainen liikunta on tärkeää ja edesauttaa jaksamista sekä terveyttä. Voin taata, että liikunnan pitämisellä mukana arjessa kouluhommatkin sujuvat varmasti paremmin!

Uni

Viimeisenä vinkkinä haluan tuoda esille unensaannin. Palautuminen on tärkeää, ja hyvin nukkunut opiskelija on paljon tehokkaampi ja jaksaa keskittyä paremmin. Univaje taas vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi oppimiseen ja mielialaan. Muistetaan siis nukkua vähintään suositeltu 7-9 tuntia yössä.

Nämä vinkit auttavat itseäni jaksamaan koulussa ja arjessa paremmin. Olen varma, että näistä on hyötyä myös sinulle, jos kärsit stressistä tai haluat oppia hallitsemaan stressiä ennakoiden. Tuleeko sinulle muita vinkkejä mieleen, joita haluat jakaa? Kerro, ja kirjoita vinkkisi alas kommenttikenttään!

Super ihanaa ja talvista viikonloppua kaikille!
– Promotiimin Marjukka