Globaalia innovointia korona-aikana

Kansainvälisten suhteiden ylläpitäminen ja opiskelijoiden kansainvälistymisen edistäminen on uuden alun edessä. Rajat ovat kiinni ja pandemia jyllää. Kansainvälisyys on yksi kolmesta Y-akatemian peruspilarista ja nyt tätä pilaria heilutetaan kovasti. Maailman ollessa suljettuna meidän on keksittävä uusia keinoja ylläpitää olemassa olevia Kv-verkostoja ja rakentaa uusia yhteyksiä. Digitaaliset viestintävälineet ja verkkoyhteydet ovat onneksi nykypäivänä mainiot ympäri maailmaa, joten emme ole jääneet tähän suohon harmittelemaan. Otimme Y-akatemialla härkää sarvista ja järjestimme toukokuussa 24-tunnin kansainvälisen innovaatiohaasteen.

Säännöt haasteessa ovat yksinkertaiset. Tiimit saavat toimeksiannon yrityselämän edustajalta ja seuraavan 24 tunnin aikana tiimit pohtivat, innovoivat ja tuottavat lopulta ratkaisun toimeksiantoon. Haasteen päätteeksi tiimit pitchaavat omat ideansa ja jokainen saa palautteen sekä kouluarvosanan toimeksiantajalta. Onnistunut suoritus palkitaan myös rahallisesti, sillä arvosanalla 7 tienaa 50€, arvosanalla 8 tienaa 200€, 9 on 400€ ja täyden kympin ideasta napsahtaa 500€.

Keväällä 2019 järjestimme haasteen pienimuotoisemmin Y-akatemian sisäisesti ja tällöin tiimit innovoivat Joensuun tapahtumapalveluille uusia markkinointi-ideoita. Hyviä ideoita syntyi ja hauskaakin oli. Minusta kaikkea täytyy aina kehitellä seuraavalle tasolle ja tämän kevään haastetta pohtiessani sain sitten saunan lauteilla idean. Ajattelin, että laitetaan rallivaihde päälle ja kutsutaan kevään haasteeseen mukaan kumppanuusakatemiat Limasta sekä Prahasta. Siitä sitten kyselemään Y-akatemian, Perun ja Liman kollegoilta miltä tämmöinen idea kuulostaa ja vahvan vihreä valo syttyi välittömästi kaikissa paikoissa. Haasteen toimeksiantajaksi kysyin joensuulaista ilmalaivatehdas Kelluu Oy:tä. Lyhyen palaverin jälkeen Kelluun primus motorit Jiri Jormakka ja Jouni Lintu syttyivät haasteen konseptista, joten palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Tämän jälkeen esittelin ideani Y-akatemian Kv-tiimille ja tiimiliideri Siiri Nykänen otti hienosti asian haltuun ja aloitimme suunnittelemaan yhdessä kokonaisuutta. Koko kv-tiimi heittäytyi hommaan mukaan pieteetillä.  Kun toukokuun alussa kutsut haasteeseen lähtivät maailmalle, tiesimme, että nyt olimme jonkun aivan uudenlaisen ja innostavan jutun äärellä.

Kuva: Ruska Tuohimaa

19.5. kello 5pm (UCT+3) toivotin yli 70 osallistujaa kolmesta eri maasta tervetulleeksi haasteen pariin. Aikaero Peruun oli kahdeksan tuntia, siksi olimme päättäneet aloitusajaksi kaikille sopivan ajan. Perussa oli aamu, Euroopassa myöhäinen iltapäivä. Olimme kaikki kokoontuneet Collaboraten International meeting room- nimiseen virtuaalihuoneeseen ja käsillä oli aivan uskomattoman hieno hetki. Asia, joka sai alkunsa pienestä ideasta saunan lauteilla, oli nyt totta. Porukkaa oli kokoontunut yhteen ympäri palloa ja maailma pieneni siinä hienossa hetkessä taas hieman. Kaikki olivat yhtä lähellä. Innostuksestani huolimatta tai juuri siksi, sain puheeni pidetyksi ja sen jälkeen Kelluu Oy:n Jiri Jormakka esitti toimeksiannon. Siinä hän haastoi tiimit keksimään globaaleja käyttötarkoituksia ilmalaivalle. Käyttötarkoituksia, joista löytyy selkeä markkina ja ansaintamalli. Sininen meri ja ylivertainen kilpailuetu mainittiin. Muutama lisäkysymys tiimeiltä ja Hey Ho, let’s innovate!

Tiimit saivat työskennellä valitsemallaan digitaalisella alustalla, Collaborateen kokoonnuttiin kolme kertaa haasteen aikana. Tämän lisäksi rakennettiin kaikkien yhteinen Whatsapp-ryhmä, jossa sai jakaa fiiliksiään ja kysellä kysymyksiä haasteen aikana. Yhteisöllisyys näyttäytyi vahvana ja heittäytyivät täysillä mukaan.  Siitä huolimatta, että pelissä oli rahapalkintoja ja tiimit kilvoittelivat toisiaan vastaan, reilu urheiluhenki oli läsnä.

Kun haaste päättyi 20.5.2020 kello 5pm (UCT+3) minulle oli palautunut sähköpostiin yhdeksän videopitchausta. Kaikki osallistuvat tiimit olivat siis selvinneet haasteesta ja saaneet homman maaliin. Pidimme Collaboratessa pienen session, jossa päätimme haasteen virallisesti. Tulosten julkistamisgaala pidettiin 22.5. 2020 ja tämä tapahtui myös Collaboratessa. Gaalassa osallistujat olivat pukeutuneet juhlallisesti omissa kotitoimistoissaan ja ilmassa oli jännitystä sekä odotusta. Katsoimme yhdessä kunkin tiimin pitchausvideon ja Kelluu Oy:n Jiri Jormakka antoi palautteen ja arvosanan lopputuloksesta.

Tiimien ideat olivat todella monipuolisia ja valmentajana oli kiehtovaa seurata, kuinka tiimit eri puolilta maailmaa käsittelivät toimeksiantoa ja miten kulttuuri näkyi aikaansaaduissa ratkaisuissa. Painotukset olivat erilaisia. Kelluun ilmalaivan mahdollisuudet nähtiin eri tavoin vuoriston ja meren maassa Perussa kuin vaikkapa keskellä Eurooppaa sijaitsevassa Tšekissä. Puhumattakaan siitä, miten täällä periferiassa Suomessa opiskelijat lähestyivät haastetta. Lopputuloksena oli ratkaisuja muun muassa kaivosteollisuuden tarpeisiin, haiden tarkkailuun, maaperän kartoitukseen arktisilla alueilla ja peliteollisuuden 3d mallintamisen kehittämiseen. Kerrassaan hienoa!

Voittajaksi selvisi perulainen tiimi, Corona ja toiseksi tuli Tekimö Y-akatemialta. Kolmas oli niin ikään Y-akatemian tiimi Miete Creations. Kolmen kärki oli todella tiukka, kaikkien näiden ideat olivat globaalin mittakaavan ideoita ja pitchaukset ammattimaista tasoa. Kelluu Oy:n Jiri oli positiivisesti yllättynyt siitä, miten laadukkaan kokonaisuuden tiimit olivat saaneet 24 tunnissa aikaan. Muidenkin tiimien ideat olivat mainioita ja osoitus siitä, kuinka tiimit olivat antaneet haasteelle kaikkensa. Perusta haasteeseen osallistuivat tiimit Corona, Ohana ja Mantra. Tsekistä mukana olivat Aconditor ja inviTAP. Y-akatemiaa edustivat Aitoo Making, Miete Creations, Tekimö ja Valke Insight. Valtavat kiitokset ja hatun nosto kaikille!

Lukuvuosi 2019-2020 alkaa olla päätöksessään, kesä tekee tuloaan ja kohta suvivirsi soi. Kansainvälisyys sen monine ulottuvuuksineen on ottanut viimeisen vuoden aikana Y-akatemiassa aimo harppauksen kohti uusia ennennäkemättömiä seikkailuja ja muuttunut ketterästi maailman muutosten mukana. 24h kansainvälinen innovaatiohaaste oli jälleen yksi askel kohti uudenlaista ekologisempaa kansainvälistä toimintamallia, jossa kansainvälisyys paljon muutakin kuin matkustamista jonnekin. Tavoitteena on, että kansainvälisyys tulee olemaan lähitulevaisuudessa luonnollinen osa Y-akatemian arkea. Tätä kehitystyötä tehdään yhdessä perulaisten ja tšekkiläisten kumppanien kanssa ja on äärimmäisen hienoa olla aktiivisesti mukana tässä toiminnassa. Kansainvälisyys rocks!

Osk. Bisionin huippuleiri Prahassa 10.2019.  Kuva: Riikka Potkonen

Tätä tekstiä kirjoittaessa rokkia korviin toimittaa norjalainen The New Death Cult. Tomaatin taimet on siirretty kasvihuoneeseen, kirsikkaluumut kukkivat kauniisti takapihalla ja muurikkapannu on kunnostettu. Kesä, voit tulla!

Niittylahdessa 29.5.2020,

Harri

Päivä, jolloin tiimioppiminen siirtyi verkkoon.

Elämme monilta osin eriskummallisia, pelottaviakin aikoja. Uusi uljas vuosikymmen, jonka toki tiesimme olevan valmiiksi täynnä muutoksia ja haasteita, käynnistyikin maailmanlaajuisella poikkeustilalla. Pandemia pysäytti maailman ja aiheutti lukuisia poikkeusjärjestelyjä ihan jokaisen meidän elämään. Epävarmuus lukuisine kysymyksineen valtaa tilaa ajatuksissamme. Suomen hallitus otti käyttöön valmiuslain ensimmäistä kertaa rauhan aikana. Uusimaa on eristetty muusta Suomesta ja ympäri maailmaa kuuluu hurjia uutisia Covid-19 viruksen vaarallisuudesta. Puhutaan kurvin litistämisestä ja piikin ehkäisemisestä, että terveydenhuoltomme kestää tulevat sairastumiset. Pitää pysyä kotona. Kukaan meistä ei tiedä mitä oikein tässä tilanteessa tapahtuu, kuinka tulisi toimia ja miten arjen sujuminen turvataan? Miten käy talouden? Koulutuskenttäkin on täysin uuden edessä; opetuksen pitää toimia etänä useita viikkoja, kenties jopa kuukausia. Minä itse katselen tätä uudenlaista tilannetta isän, aviomiehen, lapsen ja tiimivalmentajan rooleista. Omat iäkkäät vanhempani ovat riskiryhmässä ja vaimoni tuskailee kirjastopalvelujen toimivuuden parissa. Kolme lastani käyvät kotikoulua ja itse valmennan omia tiimejäni etänä.

Y-akatemian valmennuksessa keskeistä ovat muun muassa yhdessä tekeminen, dialogisuus, vuorovaikutus ja tiimioppiminen. Kaikessa toiminnassamme korostuu joukkuepelaaminen, yhteisöllisyys ja me-henki. Valmentajina teemme aina kaikkemme, että valmentamistamme tiimeistä tulee huipputiimejä. Meillä on keinomme, joilla sytytämme tiimin liekkiin, joka kantaa läpi Y-akatemia opintojen. Nyt kaikki nämä tutut toimintamallit viskattiin hetkessä romukoppaan ja olimme valmentajina täysin uudenlaisen haasteen edessä.  Tiimioppimisen tulisi siirtyä verkkoon ja aivan pirun nopeasti.

Y-akatemia teki päätöksen siirtyä etäopetukseen 16.3.alkaen. Pidimme valmentajakollegoiden ja esimiehemme kanssa useita kokouksia ja punoimme erilaisia suunnitelmia. Tiesimme, että nyt olemme ottamassa melkoista askelta kohti uutta tuntematonta tiimioppimisen maailmassa. Minulla oli koko ajan vahva tunne siitä, että homma sujuu. Luotin kollegoihin, luotin tiimiyrittäjiin. Minulla oli tunne siitä, että nyt tehdään jotain sellaista, joka muokkaa yhteisöämme kohti jotain aivan uudenlaista tulevaisuutta. Emme jääneet tuleen makaamaan vaan näimme tilanteen mahdollisuutena kehittää omia käytäntöjämme, tarkastella niitä. Tästä kiitos kuuluu koko meidän valmentajien tiimille. Toimimme yhdessä ripeästi, vaihtoehtoja puntaroiden ja reunaehdot hahmottaen. Yhdessä rakensimme mallin, jonka mukaan tulisimme toimimaan seuraavina viikkoina. Hyppäsimme pois mukavuusalueeltamme ja haastoimme tiimioppimisen lainalaisuudet. Päätimme mennä tämän suon yli, että heilahtaa.

Kuinka tämä hyppy tuntemattomaan sitten tehtiin? Otimme käyttöömme Moodlen Collaborate-oppimisympäristön, jonne jokaiselle tiimille tehtiin omat virtuaalihuoneet. Lisäksi käytössä olivat meille jo ennalta tutut Teamwork Projects-projektinhallinta ja Slack-niminen pikaviestin. Haastetta lisäsi Karelian suositus olla käyttämättä videokuvaa serverikuorman pienentämiseksi. Ensimmäinen dialogini tässä uudessa maailmassa starttasi 17.3. Osallistujat olivat kotonaan, kokoonnuimme virtuaalihuoneeseen ilman videokuvaa ja käytössä kaikille melko tuntematon sovellus. Luurit korville ja ready, get set and let’s dialog!

Nyt olemme toimineet kaksi viikkoa etänä ja olemme oppineet paljon. Dialogitreeneistä puuttuu yhä edelleen videokuva, joka harmittavasti rajaa pois yhden tärkeän valmentajan työkalun, kehonkielen havainnoimisen. Toisaalta tämä tapa toimia lujittaa luottamusta, tuota jokaisen tiimin toiminnan peruspilaria. On vain luotettava siihen, että tiimi kuuntelee, kun yksi puhuu. On luotettava, että kaikki ovat läsnä. Muistiinpanot ovat nousseet entistä merkittävimmiksi dialogitreeneissä. Dialogin keskeiset periaatteet ovat toteutuneet erittäin hyvin. Tiimiyrittäjät kuuntelevat, kunnioittavat, odottavat ja puhuvat suoraan. On ollut ilo huomata, kuinka tämä uusi tapa on vahvistanut tiimejä. Haaste muovaa tiimin ja nyt meillä on globaali haaste meitä muotouttamassa. Tiimit ovat vahvistuneet, olemme yhdessä enemmän.  Olemme valmiina kohtaamaan uudet haasteet ja nujertamaan ne.

Akatemialaisten kalenterit eivät periaatteessa muuttuneet juurikaan, toiminnot siirrettiin vain verkkoon. On ollut myös tärkeää jokaisen akatemialaisen turvallisuuden tunteen suhteen, että tietyt viikoittaiset rutiinit ovat säilyneet. Verkkoon on rakennettu johtoryhmälle, Kv-tiimille ja viestintätiimille omat virtuaalihuoneet. Kokoukset jatkuvat siis aivan normaaliin tapaan. Y-akatemian avoimet ovet oli tarkoitus pitää 22.4.2020 ja tapahtuman pitämistä verkossa suunnitellaan jo ahkerasti. Toivottavasti tavataan maailman ensimmäissä Y-akatemian virtuaalisissa avoimissa ovissa sankoin joukoin! Tervetuloa!

Jokaisen tiimini kanssa teimme saman havainnon, että tiimin yhteinen aika on välttämätöntä tässäkin tilanteessa. Ehkä jopa entistä tärkeämpää. Meidän valmentajien tulee kannustaa tiimejä viettämään aikaa yhdessä muutenkin kuin vain työ- ja kouluasioiden suhteen. Ja meidän tulee itsekin olla mukana siellä. Loimmekin verkkoon akatemian olohuoneen, jonne voi tulla viettämään aikaa muiden kanssa. Ihan vain rupattelemaan ja jauhamaan. Tämän lisäksi tiimeillä on käytössä erilaisia videoneuvottelu appeja, joilla yhteyttä pidetään muihin ja järjestetään myös palavereja. Näitä ovat Discord, Microsoft Team ja Zoom muutaman mainitakseni. Akatemian hupitoimikunta suunnittelee jo yhteisiä illanviettoja verkkoympäristössä. Peli-illat, digisitsit tai muuta uutta hienoa. Myös koko Suomen akatemioiden yhteinen verkkotila on työn alla.

Koronatilanne on globaali ja akatemiat ympäri maailmaa ovat saman haasteen kanssa kasvokkain. Tiimioppiminen on vietävä verkkoon ja toiminnan on jatkuttava.  Yhteistyön täytyy jatkua, vaikka emme saa toisiamme kohdata ja matkustaa vierailuille. Ennen pandemiaa aloittamani yhteistyö Liman ja Prahan akatemioiden kanssa jatkuu entiseen malliin, ja olenkin ahkerasti vaihtanut ajatuksia poikkeustilanteesta ja uusista käytännöistä molempien kumppaneiden kanssa. Toukokuulle jo aiemmin suunnittelemani 24h kansainvälinen innovaatiohaaste vaikuttaisi toteutuvan ja se tulee olemaan ennennäkemättömän hieno kokeilu. Kansainvälisten suhteiden hoitamiseen perustin International meeting room- virtuaalihuoneen, jossa voimme hoitaa niin viralliset tapaamiset kuin epäviralliset jutustelutkin. Lähitulevaisuus näyttää, kuinka homma saadaan käytännössä toimimaan. Tahtotila on kaikilla kova ja uudenlaista tulevaisuutta rakennetaan innokkaasti niin valmentajien kuin tiimiyrittäjienkin voimin.

Nyt jo tässä vaiheessa on selvää, että jotkut uudet käytännöt tulevat pysymään Y-akatemian toiminnassa mukana tilanteen normalisoiduttuakin. Epätietoisuus tilanteen kestosta toki rasittaa, mutta nyt meidän täytyy vain suunnitella syksyä erilaisia skenaarioita mukaillen. Etätyöskentely on tuonut paljon hyvää ja siirtyminen verkkoon on tuntunut uskomattoman sujuvalta tiimien kanssa. Tilannetta helpotti varmasti se, että akatemian toimintatavat ja periaatteet olivat kaikille tuttuja ja olimme eläneet akatemian arkea jo normaaleissa olosuhteissakin. Juuri startannut aikuiskoulutus tuottaa enemmän haastetta, koska tiimitoiminta alkoi alusta saakka etänä. Tästä kirjoittelen varmasti myöhemmin, kun saamme kokemusta asiasta.

Niin, entäs sitten se yrittäjyys? Uudet, tammikuussa aloittaneet osuuskunnat ovat saaneet paperityöt hoidetuksi ja posti on tuonut odotetut kirjeet PRH:lta. Aitoo Making osk. ja Valke Insights osk. ovat nyt Y-akatemian uudet osuuskunnat. Tämä on aivan mahtavaa! Nuoret tiimiyrittäjät ovat haastavassa tilanteessa aloittaessaan yrittäjinä lähes suljetussa Suomessa. Tästä toki olemme dialogitreeneissä paljon puhuneetkin ja suunnitelmia hierotaan. Koskaan ei nimittäin tiedä mitä sieltä tulee, kun laitetaan poikkeustila, tiimiyrittäjät ja monialaisuus samaan astiaan ja ravistetaan hieman.

Tätä kirjoittaessani paistaa keväinen aurinko ja värjää metsän lämpimiin väreihin. Viikonloppu on sujunut leppoisasti metsätöissä ja pesäpallotreeneissä tyttären kanssa omalla pihalla. Luureissa soi Alfahanne- yhtyeen uusin pitkäsoitto nimeltä Atomvinter ja uusi työviikko on alkamaisillaan.

Etätöissä, uutta oppimassa ja oivaltamassa,

Harri

29.3.2020

Tiimivalmennusta sielulla ja sydämellä.

Noin kuusi vuotta sitten ammatillinen identiteettini muuttui. Istuin Jyväskylässä lounaalla ja takana oli tutustuminen sekä Tampereen Proakatemiaan että Jyväskylän Tiimiakatemiaan. Kyseinen lounas on jäänyt minulle mieleen erittäin tarkasti siksi, koska tuolloin päätin asian, joka vaikuttaisi ammatilliseen loppuelämääni. Tajusin, kuinka minun tulee opettajana, pedagogina ja ohjaajana toimia. Tajusin, että minun on muututtava ja päätin muuttua opettajasta valmentajaksi.

Tätä hetkeä ennen olin toki läpikäynyt monet antoisat keskustelut niin valmentajien kuin opiskelijoidenkin kanssa. Oli puhuttu heidän erilaisesta tavastaan oppia ja opettaa. Olin reflektoinut asioita tutustumisreissulla mukana olleen kollegan kanssa. Learning by doing, sanottiin Tiimiakatemialla. Proakatemialla esiteltiin dialogitreenit. Tiimipedagogiikasta, tiimioppimisesta puhuttiin siellä täällä. Motorola, kaksnelonen sekä Pecha Kutcha jäivät mieleeni ja synnytyksistä jaetut kokemukset pyörivät ajatuksissani. Tuossa vaiheessa termit eivät oikein auenneet eikä niiden sisältö selvinnyt, mutta into, jolla niistä kerrottiin jäi vahvasti mieleeni. Palo, joka opiskelijoiden ja valmentajien silmissä oli, onnistui vakuuttamaan minut.

Nämä hienot keskustelutuokiot olivat horjuttaneet vahvasti omaa sen hetkistä pedagogista näkemystäni ja ohjauksellisia käsityksiäni. Kävin sisästä kamppailua, jossa vastakkain olivat perinteinen opettajan rooli tiedon jakajana ja valmentajan rooli oppimaan sytyttäjänä. Toki olin työssäni median lehtorina jo aiemmin venyttänyt perinteistä opettajuutta, mutta tuon lounaan aikana kamppailu päättyi. Se päättyi, koska luulin ymmärtäneeni tiimioppimisen paradigman. Luulin, koska näin jälkikäteen ajateltuna en minä siinä mitään tiimioppisen paradigmaa ymmärtänyt, minulle vain välähti tuona lounashetkenä se mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Se luulo, jota tiedoksi luulin, riitti minulle siinä hetkessä.

Tästä käännekohdasta on kulunut aikaa tosiaan noin kuusi vuotta, vettä on virrannut Pielisjoessa melko monta kuutiota ja olen kouluttautunut sertifoiduksi tiimivalmentajaksi. Karelia ammattikorkeakouluun on perustettu Y-akatemia, Yrittäjyyden monialainen tiimioppimisympäristö. Tällä hetkellä työskentelen Y-akatemialla valmentajana kolmen mahtavan kollegan, Annen, Kirsin ja Danielin kanssa. Erilaisia oppimistiimejä olen nyt valmentanut yli kaksi vuotta ja tällä hetkellä minulla on kolme valmennettavaa oppimistiimiä; Osuuskunnat Miete Creations ja Tekimö, sekä kohta oman osuuskuntansa perustava tammikuussa 2020 aloittanut tiimi, jota yhdessä kollegani Annen kanssa luotsaan. Nyt ymmärrän, että olin tuolloin kuusi vuotta sitten tajunnut erittäin merkittävän asian. Olin tajunnut, että on äärimmäisen tärkeää rakentaa sellainen oppimisympäristö, jossa opiskelijalle mahdollistetaan vapaus oppia sellaisia asioita, jotka häntä itseään kiinnostavat ja motivoivat. Oppia tiimissä asioita sellaisella tavalla, mikä hänelle itselleen on ominaista.

Tahdon ajatella, että oppiminen Y-akatemialla on ennemminkin löytämistä ja minusta opiskelijat ovatkin löytöretkeilijöitä oppimisen merellä. Valmentajina ohjaamme ja rohkaisemme opiskelijoita löytämään jotain, mitä ei ole vielä olemassa. Kun löytää, oppii. Katsomme eteenpäin, rakennamme sillan tulevaisuuden maailmaan ja pidämme opiskelijoita kädestä kiinni, kun he ottavat askeleen sinne, jossa ei ole vielä näkyvää askelmaa. Haluamme opiskelijoiden tavoittelevan jotain uutta, jotain suurempaa ja tuemme opiskelijoita matkalla parhaaksi versioksi itsestään. Yritämme kaivaa yksilön maksimaalisen potentiaalin esiin. Autamme tiimiä löytämään tiimin voiman, turvan ja rakentamaan luottamuksen ilmapiirin. Valmentajana olemme aina mukana sielullamme ja sydämellämme oman tiimimme matkassa.

Valmentaja on ohjaaja, neuvoja, tukija, kanssa kulkija, tuki ja turva. Välillä valmentaja on se, joka sanoo ikävänkin asian ääneen. Valmentaja ei ole äiti eikä isä, eikä anna suoria vastauksia. Ei, vaikka opiskelija kuinka sitä vastausta pyytäisi. Haastamme opiskelijan itse etsimään vastauksia, pyrimme sytyttämään oppimisen ilon roihuavaksi valkeaksi. Riemuitsemme mukana kun jotain uutta löytyy ja tuemme kun tuntuu siltä, että mitään ei löydy. Välillä mennään etanan raivolla eteenpäin, välillä lähdetään kuin hauki rannasta. Joskus tie vie reilusti metsään. Sillonkin istutaan alas, analysoidaan prosessi, pyyhitään pölyt ja lähdetään viisaampana uusiin haasteisiin. Ei välitetä epäonnistumisista vaan tiedostetaan, että uuden löytäminen ei onnistu ilman kompastumisia.

2020-luku tuo mukanaan monenmoista uutta, halusimme tai emme. Megatrendeistä voisin vaikka mainita teknologian sulautumisen kaikkeen ja väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen. Aikaansa seuraavat tietävät, että automatiikka, robotiikka ja keinoäly ovat jo nyt läsnä monissa asioissa. Muiden megatrendien kanssa tämä kehitys asettaa koulutuskentän uudenlaisten haasteiden eteen. Valmentajana tietenkin tahdon, että Karelia ammattikorkeakoulun Y-akatemiasta valmistuvilla opiskelijoilla on erinomaiset valmiudet uudenlaiseen työelämään. Nämä valmiudet eivät enää ole pelkästään perinteisiä substanssitaitoja ja -valmiuksia, vaan kyseessä ovat työelämän metataidot. Muun muassa tunneäly, sosiaalinen älykkyys, luova ongelmanratkaisu ja yhteistyötaidot erottavat tulevaisuudessa ihmisen koneista. Y-akatemialla tahdomme puhua ihmisenä olemisen taidoista, sydämen sivistyksestä. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita me valmentajina pyrimme opiskelijoissa kehittämään ja oppimisympäristömme tiimipedagogisine työkaluineen antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Tahdomme valmentaa edelläkävijöitä tulevaisuuden Suomeen. Emme halua olla vain hyviä, haluamme olla parhaita. Meillä Y-akatemiassa mikään ei ole mahdotonta, kunnes toisin todistetaan.

Matkani valmentajaksi on toki vielä kesken ja luulen, että se matka kestää loppuelämän. Perillä tuskin olen koskaan, mutta matkalla on mukava olla. Tiedän ja huomaan kehittyväni valmentajana joka päivä, kohtaaminen kohtaamiselta. Perinteinen opettaja minussa puskee aina välillä pintaan mutta osaan nykyään aika hyvin vaimentaa sen kansankynttilän äänen. Tiimimestarikoulutuksessa opetetut työkalut ovat käytössä arjessa ja tuolloin tutustumismatkalla kohtaamani oudot termit ovat saaneet sisällön. Jos tahdotte tietää, mitä ne tarkoittavat, tulkaa käymään Y-akatemialla ja ottakaa selvää 🙂

Tätä tekstiä kirjoittaessa soi kuulokkeissa Sylosis-yhtyeen albumi Cycle of Suffering ja ikkunasta vilistävät Suomen kauniit maisemat. Matkalla, fyysisestikin tällä kertaa,

Harri
21.2.2020